Termovar

[markkulievonen]

Nopeammin nousee lämmöt tuolla ykkösellä..vaikka oma järki luuli että kolmosella nousis nopeempaa siks tuota ykköstä edes ennen kokeillukkaa.mutta annan jauhaa sillä kun ei näemmä kiehutakkaan vaikka reiluun 80c lämmitän koko varaajan.
Mutta tarkka se on puusta tai puun koosta tuo alapalo verrarrttuna yläpalo jämään.holvaa herkästi isolla klapilla ja sitä mukaa ei tietty jälki polttopesässä paljoo valkeeta näy.mielummin pientä puuta nii johan pelittää..

Eikös se ole luonnollinen ilmiö. Jos kattilassa on hitaampi kierto, niin vesi on pidemmän aikaa kattilassa ja siten lämpötila kohoaa / ennättää kohota korkeammalle tasolla. Mutta, silti kattilan teho on sama kuin nopeammala kierolla.

Niin, tuohon holvaantumiseen vaikuttaa kattilan rakenne Jos puut palavat tasaisesti koko arinan pituudelta, niin holvaantuminen estyy. Painovoima pitää aina huolen, miten alimmaiset puut ovat hiilloksessa kiinni ja siten palavat. Niin, tuo holvaantuminen,- tai taipumus siihen sotkee vielä palotapahtumaakin.

[Markku]

Isot kalikat tuottaa palomassaa paljon vähemmän kuin pienemmät kalikat. Välttämättä ei mitään holvaamista tapahdu isoilla kalikoilla, palaminen on vaan vähäisempää pieniin kalikoihin verrattuna.
Mitä itse tiedän Mollen varastopesä on rakennettu niin, ettei holvaamista tapahdu jos kalikka on pituudeltaan 50 cm tai sen alle.

[markkulievonen]

Isot kalikat tuottaa palomassaa paljon vähemmän kuin pienemmät kalikat. Välttämättä ei mitään holvaamista tapahdu isoilla kalikoilla, palaminen on vaan vähäisempää pieniin kalikoihin verrattuna.
Mitä itse tiedän Mollen varastopesä on rakennettu niin, ettei holvaamista tapahdu jos kalikka on pituudeltaan 50 cm tai sen alle.

Käytännössä olen  havainnut. Jos pesän pohjan,.- arinan lämpötila pysyy korkealla tasolla koko  pinta-alaltaan, niin tässä tilassa, ei "viihdy" pienet tai isommatkaan kalikat. Korkea lämpötila juuri kaasuunnuttaa tehokkaasti kaikki puut. Monissa kattiloissahan  ongelma juuri on, ettei pesän pohjan lämpötila ole  kauttaaltaan korkeassa lämpötilassa. Keramiikalla vuorattu pesän alaosa (sivut ja pohja) tukee juuri korkeita lämpötiloja.

Voisi ajatella, ettei mikään puu viihdy esim. +800C laatikossa, jossa on hiillospohja.

[masse]

Kohta puolisen vuotta ihmetelty jäspi ypv 40 sielun elämää ja tuli mieleen että taitaa olla termovarin termostaatissa häikkää.
Järjestelmä asennettu 2004 ja laitteet alkuperäiset joten ihmekös tuos jos termostaatti on lakannut toimimasta.
Ihmetyttänyt myös suht nopea varaajan jäähtyminen näin kesällä. Johtuistko tosta termostaatista?

Talossa 181m2 kokonaisalaa, kattilana tuo ypv40 varaajana 2m2 ariterm. Lattialämmitys käytössä kesälläkin mutta suntti kiinni ouman eh80 hoitamana.

Nyt mittailujeni mukaan mennyt noin 3kw/h lämmitysenergiaa varaajan jäähtymisen perusteella.
Laitoin vielä kuvan mukaan. Laitteisiin asennettu 1wire verkko mittaamaan lämpöjä.
Kattilatermostaatti asetetettu 80 asteeseen, ja hyvin huomaa tosta graafista aina kun pumppu käynnistyy 

[Jooseppi]

Varaajan jäähtyminen voi johtua takaiskuventtiilin vuotamisesta . Kesällä
Lämmityskerrat harvenee ja varaajan vesi kiertää kylmän kattilan kautta .
Kerran korjasin sen kumiläpän , nyt käytän alavesiputkessa pallohanaa .
Pitää vain laittaa joku rajakytkin sähköille ettei kattilaa saa tulille hana kiinni .
Kerrostumat myös sekoittaa tämä paluukierto .

[masse]

Onko minkälainen homma korjata takaisku venttiili ja kumiläppä? Joutuuko latauspaketin irrottamaan?
Termostaatin vaihto vaikuttaa aika helpolta.

[Jooseppi]

Helppo vaihtaa jos sulut pitää . Minullakin noin 40 cm tila kattilan ja seinän väliä .
Siinä kontillaan onnistui , en enää muista millainen luukku/tulppa piti avata .
Kumiläppä oli niitattu vinoon , jäi jonkun reunan kannatukselle . Olis varmaan
pitänyt uusia , mutta sovitin vanhan .

[masse]

Ok, hyvä tietää. Täytyy laittaa termostaatti tilaukseen. Tilaa on kyllä hyvin vaihtaa. Toivottavasti sulut pitää kun muita sulkujahan tohon kiertoon ei ole edes laitettu..
Eikös takaisku venttiili ole ylöspäin lähtevässä putkessa? Se onnistuu siis samalla korjata?

[Jooseppi]

Sulkee varaajalle lähtevän putken . Muuten ei kierto katkeaisi . Selviää varmaan
helposti kun avaat .

[masse]

Noniin, nyt on termostaatti vaihdettu uuteen ja vanhahan oli ihan jumissa. Myös takaiskuventtiilinä toimiva kumiläppä jäi alareunastaan kantamaan joten modasin sitä ja sekin on nyt kunnossa.
Termostaatin vaihdosta oli selvä hyöty ja kattilaan menevän veden lämpö tasottui selvästi.
Kuitenkin hieman vielä ihmetyttää tuo varaajan latautuminen, toimiiko käyrän perusteella niinkuin pitää?
Ylälämpömittari on sillä puolella mistä vesi varaajaan tulee, ja alalämpö siellä puolella missä on lattialämmityksen paluu, varaajan lähtö on ala-osassa toisella reunalla.
Myös varaajan nopea jäähtyminen ihmetyttää, lauantaina lämmitetty viimeeksi ja ei kai tuon näillä keleillä noin nopeasti kuuluisi jäähtyä?
Lattialämmitykseen menee 27c ja paluu on 26c, Lattialämmityksen suntti on kiinni, mutta suntin läpi ilmeisesti johtuu sen verran että tuo lämpö on korkeampi kuin olisi tarpeen.

[peteri]

Onko tuossa järjestelmässä käyttöveden kierto kun käyttäytyy tuo alalämpö aivanko olisi?

[masse]

Onko tuossa järjestelmässä käyttöveden kierto kun käyttäytyy tuo alalämpö aivanko olisi?

Juu, käyttövesi tulee varaajassa olevan kierukan kautta.

[peteri]

Tarkoitin sitä ,että kierrätetäänkö käyttövettä erillisellä pumpulla eli on niin sanottu hullunkierto.

[masse]

Tarkoitin sitä ,että kierrätetäänkö käyttövettä erillisellä pumpulla eli on niin sanottu hullunkierto.

Ahaa, ei siinä sellaista ole. Käyttövesikierukka on kaksi osainen eli menee ensin alaosaan lämpenemään ja sieltä ulkokautta sitten yläosan kierukkaan.

[markkulievonen]

Siis ymmärsinkö oikein, miten varaajan lämmität +80C tasalämpöön eli varaajan lämmityksen lopussa varaajan alaosastakin tulee tuo +80C vesi. Missä  lämpötilassa alat lämmittämään varaajaa?

Niin, tuntuu vaan hurjalta tuo 3 kwh kulutus. Olisiko sittenkin jotain  siinä, ettei varaajaan siirry sitä lämpömäärää, jota otaksut siiryvän lämmityksen  aikana?
Niin,  laskeeko kattilan lämpötila lämmityksen päätyttyä?

Niin, täällä päin on samoin 2m3 varaaja ja lämmitän kesöisin sitä 10vrk välein eli silloin kun varaajan lämpötila on laskenyt +35C ja lämmitän sen n +100C hujakoille.