Morjens! Jäi vähän päivittämättä kattilarojektin osalta tänne foorumiin, kun muutin Kiinaan taas melkein vuodeksi asumaan. Atmos dc32sp on kuitenkin höökinyt lämpöä varaajiin jokusen hetken kiukuttelematta. Alkuharmia aiheutti liian pieni piippu, (kattila vaihtui viime hetkellä) ja sen ilmavuoto nuohousluukun kautta
. Vaikkei piipusta koskaan näkyvää sauhua tulekaan, mieli tekee säätää, kun tuli silloin tuo unitronicsin 12" logiikkakin hommattua.
Tuubeissa ei juuri mitään nuohottavaa ole ja piippukin on pysynyt ainoastaan hennon höytyvän peitossa. Nyt kysymys, minkälaisia säätöpiirejä olette tehneet, (säätösilmukan ajat yms) omiin kattiloihin? Minulla on pari moottoripeltiä, joilla ajattelin säätää ensiö ja toisioilman suhteita.
Sisääntuloja tulee laajakaista lambda ja savukaasun lämpötila +8-lämpötilatietoa varaajilta, parista tilasta ja sitten ulkolämpötilasta. Tuolla ulkolämpötilaanturilla mennään sitten yöllä pelletille, jos pakkanen kirii kovasti. (pid-piiri)
Nykyisellään mennään melko kovalla vedolla (veto "stabiloitu" alipaineanturilla ja moottorivedolla, johtuen piipun väärin mitoituksesta) , kunnes savukaasut lähenee 225-astetta. Tässä kohtaa aletaan leikkaamaan sitten ilmansaantia (tuossa kattilassa toisio/ensiö vakio) ja vähennetään vetoa. Sytyttäessä imuri vetää täysillä, toholla pieni tuhautus jäännöshiiliin, puita päälle, kattilan ovi kiinni.
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, ensiöpuolen ilmamäärää säädettäisiin savukaasujen mukaan ja sitten toision lambdan mukaan, eikö ko kö? Minkälaisilla säätösilmukan looppinopeuksilla olette lähteneet stabiloimaan tuota paloa?
Näitä ketjuja on varmaan tuhat ja yksi, mutta niistä on hankala löytää tätä tietoa, koska viestiketjut menee ensimmäisen seitsemän sekunnin jälkeen jankkaamiseen, tarviiko sitä lambdaa ja milloin hattuvakiot on isossa tehtaassa kohdillaan. Eli kaipaisin yksinkertaistetun päämäärään, mihin pyrkiä ja mitkä keinot ovat niihin parhaita. Analogisia lähtöjä/tuloja löytyy vielä tuostakin lisää.
