Havaitsen pientä kallistumaa hakelämmityksen suuntaan, mutta palataanpa vielä hiukan sinne, mistä tämä ketju lähti.
Pähkäilijä haarukoi jo aiemmin oikein ansiokkaasti lämmityksen mitoitusta. Lähdenpä tekemään sitä samaa hiukan toisesta suunnasta. Rintaääni ei ole kovin syvä, mutta olen minä oman järjestelmäni mitoittanut alusta asti ja käytössä todennut usean asian osuneen siinä kohdalleen, joidenkin ihan puhtaasti tuurillakin.
Eri lähteissä on erilaisia mitoitusarvoja lämmöntarpeelle. Yksi lähde sanoo huipputehoksi 15-25 W/m3. Toinen puhuu 20-30 W/m3:sta. Onpa jossakin ollut 35 W/m3:kin. Käytetäänpä tätä viimeistä, niin saadaan teidän 750 kuutiollenne huipputehoksi 26 kW. Tästä saadaan arvio vuotuiselle lämmönkulutukselle kertomalla 2500:lla, eli 65000 kWh. Aika hyvin pyöritään tuolla aiempien arvioiden tuntumassa.
Minä asun uudehkossa talossa, jonka lämmöneristys edustaa vuoden 2010 määräysten minimitasoa. Meidän kuutioillamme 15 W/m3 antaa huipputehoksi noin 9 kW. Tämä kuulosti vähän isolta ja päätin, että huipputeho on 7,5 kW. Tälle arvolle mitoitin varaajakapasiteetin siten, että huipputeholla pitäisi lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa. Hiukan reilulla mitoituksella toteutuma on se, että normaalilla talvikelillä, eli viiden asteen pakkasiin asti lämmitän joka toinen päivä. Tähän on monta eri syytä, mm. olen arvioinut lämmityksen aikana suoraan kiertoon menevän energian vähän alakanttiin, saan hyödynnettyä varaajasta suurempaa lämpötilaeroa kuin olin suunnitellut ja ilmeisesti talonkin tiiveys ja eristävyys on onnistunut. Se, mitä yritän sanoa on, että saattaa olla ihan hyväkin mitoituslähtökohta, että varaajaa ladataan huipputeholla kaksi kertaa vuorokauteen. Näitä huipputehopäiviä kun tuntuu kohdalle osuvan kovin harvoin, jos koskaan. Varsinkin sinun tapauksessasi on turha yrittää lilluttaa lämpöä määrättömän kauan varaajassa, koska todennäköisesti se navetan lämmittäminen varaajan hukkalämmöllä ei ole ykkösprioriteettisi.
Ylempänä on puhuttu jo yli 50°C patterien puolesta, mutta hämmentämisestä huolimatta, kun uutta verkostoa rakennetaan, mielestäni ei kannata päästää kiertoveden lämpöä maksimiteholla yli 40°C. Tämän perusteella varaajan jäähtymäksi saataisiin 95°…40°C, eli 55°C. Jäähdytelläänpä tämä vaikka 10 tunnissa, niin saadaan huipputeholla lataukseksi 26 kW * 10 h = 260 kWh. Tästä saadaan varaajan minimikooksi 260 kWh / (1.16 kWh/m3°C * 55°C) = 4.1 m3. Tämä on jonkinlainen lähtökohta, jota voi venytellä mieltymyksensä mukaisesti, mutta pitäen mielessä vuorokauden pituuden. Siitä ei ole juurikaan iloa, jos varaajan lataus riittää normaalina talvipäivänä 0.67 vuorokautta, kun keskellä päivää tai keskellä yötä kukaan ei ole sitä lämmittämässä. Järkevä lämmitysväli on 1 vrk tai 2 vrk ( ja niinä muutamana kylmänä päivänä 0.5 vrk). Näin hommasta muodostuu rutiini.
Matalaa kiertoveden lämpöä puolustaa moni asia. Patteriverkostohan on varsin pitkäikäinen. Mikäli tuleva sukupolvi ei olisi kovin innostunut puulämmityksestä, on se hyvä lähtökohta maalämmön myöhempään käyttöönottoon. Puulämmitystäkin se auttaa varaajakapasiteettia kasvattamalla, kun saadaan hyödynnettyä suurempi lämpötilaero. Teille on tulossa pitkä kanaali, johon jo aiemmin on heitelty ideaksi sijoittaa varaajat kattilan viereen ja syöttää suoraan patteriverkostoa kanaalin kautta. Alempi kiertoveden lämpö pienentää hukkaa. Ylempänä pelättiin myös ikkunoitten huurtuvan kovin matalalämpöisillä pattereilla. Ei siellä asunnossa tälläkään hetkellä kovin kuumia pintoja ole, eikä useimpien ikkunoitten alla mitään lämmönlähdettä.
Kattilan mitoituksessa on tärkeää riittävä varastopesän koko suhteessa varaajakapasiteettiin. Jos pata lämpiää kertakäynnillä pannuhuoneessa, ei kyseessä ole kovin iso vaiva, mikäli puita, mielellään metrisiä halkoja, ei tarvitse kovin kaukaa käsin kantaa. Joka tapauksessa vaiva on varsin vähäinen verrattuna seitsemän erillisen tulisijan lämmittämisestä 33 cm klapilla. Jos mentäisiin minimimitoituksella edellisestä kappaleesta, tehtävänä olisi tuottaa yhdellä pesällisellä varaajaan 260 kWh energiaa ja lisäksi palamisen aikana suoraan verkkoon menevä energia. Teholuokassa 80 kW alkaa löytyä laitteita, jotka syövät metristä halkoa. 80 kW tehosta liikenee varaajaan huippukulutuksella 54 kW, eli 260 kWh lataaminen kestää tasan 5 h. Kattila polttaa puuta 80% hyötysuhteella 80 kWh / (4.1 kg/kWh * 0.
= 25 kg tunnissa, eli pesällinen pitäisi olla 125 kg. Oman näppituntumani mukaan tuo tarkoittaa koivulla hiukan alle 400 litraista pesää.
Vuosikulutuksena 80% hyötysuhteella laskin 48 pino-m3 koivua. Tämä tarkoittaa noin 100 m3 varastotilan tarvetta, niin pääsee polttamaan ylivuotisia. 48 pino-m3 tarkoittaa 32 kiinto-m3, mikä kuitupuuna ostettuna maksaa alveineen noin 1200 euroa ja tähän mahdollinen rahti päälle.
Kanaan lämmönhukalle löysin arvon 2 kW / 100m. Tätä ei ole huomioitu yllä.
Vanhojen tulisijojen käyttö on ollut varsin merkittävä tekijä rakennuksen ilmanvaihdossa, sillä ne ovat kiskoneet sisään huikean määrän palamisilmaa. Toisaalta tämä palamisilma on pitänyt niiden tuottamalla energialla myös lämmittää ja vedontunne on lisääntynyt ilman sisääntulokohdissa. Keskuslämmitys ehdottomasti tulee heikentämään ilman vaihtuvuutta. Toisaalta huonelämpötila pysyy tasaisena.
Ylempänä on keskusteltu tulisijojen ”kylmäsäteilystä”. Suomessakin on paljon asuntoja massiivikivitaloissa, joissa on 1-2 tiilen seinä molemmin puolin rapattuna ilman mitään eristeitä. Toimivuus perustuu enemmän seinän lämmönvarauskykyyn kuin eristävyyteen. Seinästä on iso pinta-ala suoraan kohti ulkoilmaa, tulisijasta pieni pinta-ala talvella ulkoilmaa lämpimämpään maaperään. Uskoisin, että tulisijan kylmyys ei tule olemaan mukavuusongelma niin kauan kuin huonelämpötila jollakin keinolla pidetään päälle 20°C.
Teidän talossanne lämmitysenergiaa kuluu jo sen verran, että aikamoinen savotta sen lämmittäminen tulisi keskuslämmitteisenäkin puulla olemaan. Kuitenkin lämmöntarve on hiukan pienen puoleinen hakkeelle, ja kuten todettua, pelletin kilohinta seuraa sähköä ja öljyä, eikä edes kovin kaukaa. Saattaa siis olla, että varaava puulämmitys voisi olla se teille oikea, kunhan siinä varaudutaan tulevaisuuteen esimerkiksi riittävän suurella patteripinta-alalla. Käyttöveden tuottaminen tuolla yllä mainitulla lämpöpumpulla kuulostaa hyvältä idealta.
Tämä esitys ei ole valmis mitoitus ja mitään vastuuta ei tunneta, mutta kehitelläänpä tätä eteenpäin, jos kiinnostusta löytyy.
