Hyötysuhde??

[Jusehut]

Noniin nyt kun tässä on uutena jäsenä lueskellut jonkun verran kirjoituksia niin tuli mieleen että olisi mukava saada eri kattiloiden todellisista hyötysuhteista tietoa. Elikkä poltetut puukilot/ varastoitu lämpöenergia kw:teina. 1000l vesimassan lämmön nousu 1c vaatii 1,2kw energiaa eli siitä saa laskettua suuntaa oman varaaja  keskilämpötilan nousuun ja talteen saatua energia määrää. Kiitos jo etukäteen.

[Pähkäilijä]

On niitä laskeskeltu välillä

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0

ja miten paljon sitten eri pannuihin mahtuu puuta kerralla

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg3699#msg3699

[jolla]

http://www.puulammitys.info/index.php?action=dlattach;topic=457.0;attach=1643;image

[Jusehut]

On niitä laskeskeltu välillä

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.0

ja miten paljon sitten eri pannuihin mahtuu puuta kerralla

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg3699#msg3699

Juu kiitoksia. Oliha  tuo ihan mukava huomata että vanhallaki  högforssilla pääsee yli 70% hyötyyn. Mielenkiinnolla odota  että päsee omaa pannua pouruuttammaan...

[markkulievonen]

Niin, kuten toisaalla jo pohdin, niin talon energia kulutusta ei voi mitata puun kulutuksen tilavuuden mukaan,- vaan kilojen. Toisaalta ostaminen / myyminenkin tulisi tehdä kilojen mukaan ei kuutioiden. Monasti kuitupuun kokokin vaihtelee suuresti ja jo tällä on merkitystä kuution painoon, puhumattakaan  puu lajien.
Painoltaanhan puiden energia arvo on lähes sama eli onko kyseessä koivu vai haapa.

[markkulievonen]

Nyt en lähiaikoina ole mitannut puun kulutusta. Uuden kattilan alkuaikoina mittasin ja kesäaikaan lämmön nousu on n 60C. Varaajan koko on 2m3 ja puuta paloi hieman yli 40kg. Puiden lisäyksestä päätellen hyötysuhde on sama vieläkin,- vaikka puun laatu on vaihdellut. Paras olisikin mitata talvis aikaan, jolloin lämmön nousu on yli 70C ja siten virheellisyys pienempi kun varaajan  lämpötilan malttaa laskea kauttaaltaan aivan tyhjäksi ( +28C)

Mutta, kuten todelllisuudesta tiedämme, niin veteen siirtynyt lämpöenergia ei kerro vielä koko totuutta hyötysuhteesta ajatellen sanaa hyöty kirjaimellisesti. Meillä tiili hormi / massa  lämpenee yli 5m  matkalta, joka hyödyntyy ja samoin kattilahuoneen tiiliseinätkin sitovat energiaa, joka yhteisesti on jo huomattava ja näkyy pakkasellakin termostaattien sulkeentumisena yön ajaksi.

[Pähkäilijä]

Niin, kuten toisaalla jo pohdin, niin talon energia kulutusta ei voi mitata puun kulutuksen tilavuuden mukaan,- vaan kilojen. Toisaalta ostaminen / myyminenkin tulisi tehdä kilojen mukaan ei kuutioiden. Monasti kuitupuun kokokin vaihtelee suuresti ja jo tällä on merkitystä kuution painoon, puhumattakaan  puu lajien.

kuitupuu mitataan kiintokuutioina pääsääntöisesti motolla ja pienetkin kaupat usein kuormainvaa'alla. Pinomittaus alkaa olla harvinaista mutta siinäkin on 4 eri kerrointa, tuolla kohdasta 4 alkaen.

http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/02/Kuitupuun_pinomittaus_ohje_uusi.pdf

mutta ei karata aiheesta enempää, puulämmittäjälle kotihyötysuhteen laskentaan riittää talousvaaka.

[Jusehut]

No hirveesti ei näköjään tullukkaa lopulta tietoo että minkälaisia hyötysuhteita on minkäkii mallisissa kattiloissa. No siitä se aikanaan itelle selvii minkälaisen hyötysuhteen tuo oma malmikasa omaa.

[dieseljätkä]

Yläpalon hyötysuhde on kuivalla puulla 50-60%,  ja jos jaksaa luukkuja säädellä aktiivisesti niin jopa 70 mahdollista. Syksyllä kun puu märkää niin herkästi eka pesällinen menee hiilloksen tekoon ja sitten alkaa vasta lämmittäminen eli 30% hyötysuhde eka pesällisellä.  Alapalo päihittää yläpalon luullakseni noin +10%. Käänteispalot pysyy  90-95% ja savukaasupesurilla (Korjaus) jopa 100.1 % kuivalla puulla.  Kostea puu ei käänteispalon palotapahtumaa sotke niin paljon(85-90%) kuin yläpaloa ja savukaasupesurilla varustettu kattila pitäisi pysyä 100 % tuntumassa kosteammallakin puulla.

[vilhos]

Hei
Jos joku saa luotettvasti mitattuna puulämmityksestä 100% hyötysuhteen, on todennäköisesti keksinyt ikiliikkujan. Se on totta että kuivista puista saa energiaa kiloa kohden enemmän/märät puut.

Onko kellään kokemusta savukaasuimurin nopeuden säädöstä. Onko peräti automaatin perässä. Isommista pannuista tiedöän että tulipesän paine ohjaa savukaasupuhaltimen nopeutta.

Olen miettinyt tuota puulämmitys automaatin toteutusta. Minulla on tällä hetkellä laajakaista lambda ohjaus toisio ilmalle. Palamisen tehokkuutta ohjaan savukaasu lämpötilan ja kattilaveden lämmön perusteella. Savukaasu imurin säädön saanee tulipesän paineen perään

Terv. Kajaani Koutaniemi

[dieseljätkä]

Hei
Jos joku saa luotettvasti mitattuna puulämmityksestä 100% hyötysuhteen, on todennäköisesti keksinyt ikiliikkujan. Se on totta että kuivista puista saa energiaa kiloa kohden enemmän/märät puut.

Onko kellään kokemusta savukaasuimurin nopeuden säädöstä. Onko peräti automaatin perässä. Isommista pannuista tiedöän että tulipesän paine ohjaa savukaasupuhaltimen nopeutta.

Olen miettinyt tuota puulämmitys automaatin toteutusta. Minulla on tällä hetkellä laajakaista lambda ohjaus toisio ilmalle. Palamisen tehokkuutta ohjaan savukaasu lämpötilan ja kattilaveden lämmön perusteella. Savukaasu imurin säädön saanee tulipesän paineen perään

Terv. Kajaani Koutaniemi

Ei siinä yli 100 % hyötysuhteessa mitään ihmeellistä ole. Johtuu vain siitä, että nykyinen hyötysuhdelaskuzydeemi ei huomioi sitä, että savukaasut jäähdytetään jopa 40 asteeseen.  Jos laskutapa muutetaan siten, että poistoilma on sama kuin huoneilman lämpötila +22, niin tippuu taas hyötysuhteet alle ikiliikkujan 100 prosentin. En tohtinut tätä edelliseen selittää, kun asia on muutenkin kaikkien tiedossa.
Ymmärtääkseni kaikki uudemmat lambdaohjatut kattilat säätävät tehoa savukaasulämpötilan ja kattilaveden lämpötilan perusteella. Tulen katsomaan kattilaasi heti jos saat ohjauksen toimimaan. Edelleen olen sitä mieltä, että tällaisen voi näppärä kaveri itse tehdä. Tule toki tutustumaan centrometalliin: läppien aukeamisprosentit näkee livenä, samoin puhaltimen nopeuden.

[markkulievonen]

Ei siinä yli 100 % hyötysuhteessa mitään ihmeellistä ole. Johtuu vain siitä, että nykyinen hyötysuhdelaskuzydeemi ei huomioi sitä, että savukaasut jäähdytetään jopa 40 asteeseen.  Jos laskutapa muutetaan siten, että poistoilma on sama kuin huoneilman lämpötila +22, niin tippuu taas hyötysuhteet alle ikiliikkujan 100 prosentin. En tohtinut tätä edelliseen selittää, kun asia on muutenkin kaikkien tiedossa.
Ymmärtääkseni kaikki uudemmat lambdaohjatut kattilat säätävät tehoa savukaasulämpötilan ja kattilaveden lämpötilan perusteella. Tulen katsomaan kattilaasi heti jos saat ohjauksen toimimaan. Edelleen olen sitä mieltä, että tällaisen voi näppärä kaveri itse tehdä. Tule toki tutustumaan centrometalliin: läppien aukeamisprosentit näkee livenä, samoin puhaltimen nopeuden.

Tuota puun lämpöarvoa olen miettinyt miten se on saatu määriteltyä. Sehän on karkeasti  4.12kwh/ kg. Laskennallinenko vaiko polttamisen kautta määritelty arvo. Itse olen ymmärtänyt tuon tarkittavan, miten  se saavutetaan, jos kattila polttaa kaiken mitä puussa on ja savukaasujen lämpötilan kautta ei poistu lainkaan lämpöenergiaa eli poistuva ilmanlämpö / kaasujen lämpötila olisi sama kuin mitä kattilaan syötetään.
Siis, jos savukaasujen lämpötila olisi +35C ja huoneen lämpötila +20C, niin kattila ei saavuta enää 100% hyötysuhdetta.

[Averell]

Polttoaineen lämpöarvo määritetään pommikalorimetrillä, jossa mitataan lämpömäärää, joka vapautuu kun näyte poltetaan happi-ilmakehässä, veden ympäröimässä suljetussa astiassa. Tästä saadaan polttoaineen kalorimetrinen eli ylempi lämpöarvo.

Euroopassa käytetään hyötysuhdelaskennassa polttoaineen tehollista eli alempaa lämpöarvoa, joka saadaan laskettua muunnoskaavan avulla kalorimetrisesta lämpöarvosta ottamalla huomioon polttoaineen sisältämän vedyn palamisessa syntyvän ja savukaasuissa poistuvan vesihöyryn haihduttamiseen kuluva lämpömäärä.
Tästä johtuen jos kattilasta otetaan/saadaan talteen savukaasujen sisältämä vesihöyryn lauhtuessa luovuttama lämpöenergia päästään lasketussa hyötysuhteessa yli sadan prosentin.