Pannuhuoneen lämmityksen optimoinnin säätöautomatiikkaa?

[Pähkäilijä]

Kyseessä ei ole oma projekti kun tekniikkapuoli ei ole niin hallussa, mutta oon miettiny että pannuhuonepuolella ei ole vastaan tullut ratkaisua millä kyseisen puulämmitysominaisuuden saisi helposti hallintaan

eli

1 Laiskan lämmittäjän lähtötilanne, hellasärö kasvaa kun suihkusta tulikin haaleaa vettä. Tähän ei ole puulämmityksellä nopeaa ratkaisua, omalla kohdalla menee suunniilleen tunti ennenkun yläkierukan ympärillä on vesi saatu lämpenemään riittävästi jos torpan lämmitys on imassu varaajan haaleaksi. Systeemissä on nyt 72c termari, alussa riittäsi hyvin 50c termari siihen asti kunnes yläkierukan alalaidassa on tämä lämpötila saavutettu

2 kun lämmin käyttövesi on jälleen olemassa saisi varaajan kerrostumiseen panostaa paljon enemmän, mutta oman nykyisen ja entisen pannun kanssa oli matalilla paineilla pistekiehuntaa 80c termarin kanssa joten sitten 72c on ihan kohdallaan. Jossain tietyssä kohtaa (esim 0.6 tjsp, kohdan pitäsi olla säädettävissä) voisi nostaa sitten varaajaan menevän veden lämpöä. Kesken lämmityksenhän ei termareita vaihdella joten latauspumpun ohjaukseen tarviais säädöt? Ei ainakaan tähän mennessä ole omalla kohdalla tullut vastaan muuta kun variaatioita vuodelta keppi ja kivi. Lienen katsellut vääriä sivustoja 

[AnssiKo]

1 Laiskan lämmittäjän lähtötilanne, hellasärö kasvaa kun suihkusta tulikin haaleaa vettä. Tähän ei ole puulämmityksellä nopeaa ratkaisua, omalla kohdalla menee suunniilleen tunti ennenkun yläkierukan ympärillä on vesi saatu lämpenemään riittävästi jos torpan lämmitys on imassu varaajan haaleaksi. Systeemissä on nyt 72c termari, alussa riittäsi hyvin 50c termari siihen asti kunnes yläkierukan alalaidassa on tämä lämpötila saavutettu

Halpis-ratkaisu: taivuttaa lkv-kierukkaa ylöspäin, jolloin saa hiukan nopeemmin kuumaa vettä
Rautaratkaisu: esim 100-litrainen sähkövaraaja priimaamaan

2 kun lämmin käyttövesi on jälleen olemassa saisi varaajan kerrostumiseen panostaa paljon enemmän, mutta oman nykyisen ja entisen pannun kanssa oli matalilla paineilla pistekiehuntaa 80c termarin kanssa joten sitten 72c on ihan kohdallaan. Jossain tietyssä kohtaa (esim 0.6 tjsp, kohdan pitäsi olla säädettävissä) voisi nostaa sitten varaajaan menevän veden lämpöä. Kesken lämmityksenhän ei termareita vaihdella joten latauspumpun ohjaukseen tarviais säädöt? Ei ainakaan tähän mennessä ole omalla kohdalla tullut vastaan muuta kun variaatioita vuodelta keppi ja kivi. Lienen katsellut vääriä sivustoja 

Eikös tuohon ole helpoin ratkaisu ruuvata vaan kii lisää paisaria, ja pitää paineet yli 0,6 bar?

No joo, olisihan molempiin yks ratkaisu, jota nyt vaan ei kaupasta saa.

[Pähkäilijä]

Halpis-ratkaisu: taivuttaa lkv-kierukkaa ylöspäin, jolloin saa hiukan nopeemmin kuumaa vettä
Rautaratkaisu: esim 100-litrainen sähkövaraaja priimaamaan

Eikös tuohon ole helpoin ratkaisu ruuvata vaan kii lisää paisaria, ja pitää paineet yli 0,6 bar?

No joo, olisihan molempiin yks ratkaisu, jota nyt vaan ei kaupasta saa.

Tai ensimmäinen varaaja pannulta joku pikkuinen niin se lämpenisi samantien kun termari aukeaa. Paineiden nosto systeemissä ja 80c termari hidastaisi vielä lämpimän käyttöveden saantia kylmästä aloitustilanteesta nykyiseen verrattuna.

[Mosku]

Itellä on 60 - asteen lataustermari jolla saa aika nopiaa käyttövettä. Lisäksi mikäli ei oo puulämmittäjä paikalla 50litran LV-varaaja sähköllä ja 3-tie sekoitus termari, jolla rajataan ettei kiehuvan kuuma mene LV-hanoille asti, kun kattilaa lämmittää.

Pistekiehunta - miten tuon käytännössä voi todentaa? Mitä se on? Eipä oo tullu aateltua omassa systeemissä

[Pähkäilijä]

60c termari voiskii olla mielenkiintoinen testata, nopeammin menis yks kierros varaajassa mutta kerrostuminen tossa kärsisi. Pistekiehunnan kyllä kuulee matalilla paineilla kun kattila alkaa pulputtaa jossain kohtaa missä jäähdytys ei ole riittävä. Paineitahan voisi nostaa mutta tykkään jostain syystä mennä minimillä ja nytten 4100 litraa/ 500 litraa menee 0.4-1.5 bar kahdella pesällisellä.

[korsteeni]

Itellä on 60 - asteen lataustermari jolla saa aika nopiaa käyttövettä. Lisäksi mikäli ei oo puulämmittäjä paikalla 50litran LV-varaaja sähköllä ja 3-tie sekoitus termari, jolla rajataan ettei kiehuvan kuuma mene LV-hanoille asti, kun kattilaa lämmittää.

Pistekiehunta - miten tuon käytännössä voi todentaa? Mitä se on? Eipä oo tullu aateltua omassa systeemissä

Löysin onneks 92°C termarin, nyt ajelen sitä vasten ni ei tartte tyristorisäädintä pitää päällä, muistaakseni volvon termari sattuu orakseen , pikkasen joutu modaamaan, hyvin vähän

[Mosku]

60c termari voiskii olla mielenkiintoinen testata, nopeammin menis yks kierros varaajassa mutta kerrostuminen tossa kärsisi. Pistekiehunnan kyllä kuulee matalilla paineilla kun kattila alkaa pulputtaa jossain kohtaa missä jäähdytys ei ole riittävä. Paineitahan voisi nostaa mutta tykkään jostain syystä mennä minimillä ja nytten 4100 litraa/ 500 litraa menee 0.4-1.5 bar kahdella pesällisellä.

Joo +60 termari tuli...kun piti toimituksessa olla +70. No en oo vaihtanu ainakaan vielä. Se tuossa on hyvä..kun ehtii patteri -ja lattiapiirien säädöt hyvin leikata hetkellisen latauslämmöstä johtuva piikin pois, kun ei ole kattilassa +90 asteinen vesi lataukseen lähdössä.

Jäin miettiin. Miten tuo kerrostuminen tulee huonommaksi +60 termarilla? Mulla menee 2m3 varaaja noin +70 asteeseen 1.täytöllä. Ylä, keski ja alamittarit(varaajalta kattilaan paluu putkenlähtö). Sitten, jos tahtoo niin heittää muutaman puun niin nousee +80. En lataa +90 asteeseen...? Vanhempi varaaja -

[Pähkäilijä]

Jäin miettiin. Miten tuo kerrostuminen tulee huonommaksi +60 termarilla? Mulla menee 2m3 varaaja noin +70 asteeseen 1.täytöllä. Ylä, keski ja alamittarit(varaajalta kattilaan paluu putkenlähtö). Sitten, jos tahtoo niin heittää muutaman puun niin nousee +80. En lataa +90 asteeseen...? Vanhempi varaaja -

Jos lämmittää vaikka lähtölämmöstä 30c koko varaajan 60c tai samalla energiamäärällä puolet varaajsta 90c niin varaajan vaippa on vain puolet matkasta kuuma eikä koko matkaa. Toistaalta voihan tässä olla vain ihan omasta mieltymksetäkin että eka kierroksella pitäs saada ladattua tappiin, etenkin jos sähkökatko osuu kohdalle niin vapaakierron aikana ois varaajan pohjalla vielä tarjolla haaleaa eikä jo kertaalleen lämmitettyä vettä kattilan jäähdytyskäyttöön kuvan vapaakiertokin jollain lailla toimii.