Uusi puulämmittäjä eikä homma meinaa luonnistua

[janzu]

Omien laskujen mukaan, jos tuo n. 14 kg puuta on palanut reilussa 1½ tunnissa eli n. 9 kg tunnissa, niin eikö tuo tarkoita, että kattila toimii aika lähelle tuota 36 kW?  Jos siis oletetaan, että hyötysuhde on tuon 80%.  Miten tuosta voi olla varma, että toimii 80% hyötysuhteella?

Nyt on siis kulunut lähes neljä tuntia lämmityksen aloittamisesta ja tilanne on yhä edelleen sama kuin kaksi tuntia sitten, kattilan lämpömittari näyttää 75 astetta ja varaajan lämpötilat 75/21/21.  Hanasta saa nyt normaalilämpöistä vettä keskiasennossa ja kuumalta puolelta tulee jo varmaan 60 asteista eli kierukka on varmaan jo tuon 75 asteisen veden ympäröimänä.

Onko tämä normaalia?  Jotenkin odottaisin kohta kolmen pesällisen ja neljän tunnin jälkeen varaajan olevan ainakin keskeltä lähes saman lämpöinen kuin ylhäältä.

[lorvi]

Kyllähän tuossa jokin mättää. Kattilasi tehoksi googlen mukaan ilmoitetaan 15-36kw.
Minulla on varaaja tuplaten ja kattila myös tuplaten ja se lämpiää kahdessa tunnissa parilla uunillisella. Eikö saman logiikan mukaan sinunkin järjestelmäsi pitäisi lämmetä samassa ajassa.
http://personal.inet.fi/yritys/vks/day-2.jpg
kuvassa eilinen lämmitystapahtuma alkanut 14:15 ja päättynyt 16:45

[Pähkäilijä]

Omien laskujen mukaan, jos tuo n. 14 kg puuta on palanut reilussa 1½ tunnissa eli n. 9 kg tunnissa, niin eikö tuo tarkoita, että kattila toimii aika lähelle tuota 36 kW?  Jos siis oletetaan, että hyötysuhde on tuon 80%.  Miten tuosta voi olla varma, että toimii 80% hyötysuhteella?

Jos tunnissa palaa 9 kg se on 36 kWh 100% hyötysuhteella. 1 kg puuta = 4 kWh. Tuo 80% on hatusta vetäsity tulos, lambdalla pääsee parempaan, manuaalisäätöisellä tuo voinee osua aika kohdalleen, ei montaa (kymmentä) prosenttia heittoa suuntaansa. Silloin 9 kilosta sais energiaa talteen 28.8 kWh.

Onkos pannun jälkeen savukaasumittaria? Eli missä lämpötiloissa savukaasut huitelevat? Oletko katsonut palon aikana sinne alapesään eli onkos liekki samannäköinen kun youtubevideoissa esimerkiksi

http://www.youtube.com/watch?v=nJC6tdRK0yc

tai tuollanen

http://www.youtube.com/watch?v=fui5d946rW8&feature=related

Onko nuohotessa tuhka vaalean harmaata ja alapesässä ei ole palamattomia hiiliä?

Mutta jos varaajassa ei keskellä nouse lämmöt edelleenkään tuon ylemmäs tulee kysymykseen myös talon huonot eristeet eli jostain vuotaa lämpöä pihalle? Jääpuikkoja räystäs täynnä kuten Taikurilla pannuhuoneen yläpuolella? hmmm missäs se kuva olikaan...?

Lorvi laittoi oman lämmityskäppyränsä - itsellä numeroita - heikkotehoisempi kattila ja 3000 litran varaaja

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg759#msg759

tuossa alussa taulukkoa mitattuna viidestä pisteestä lämmöt - huom kiertovesipumppu on ollut kiinni. Kunhan kelit on lauhemmat voit testata sitten lämmitystä patterikierron sulkemalla - silloin pääsee laskemaan tarkemmin kattilan hyötysuhdetta. 30 kw teholla pitäs varaajan lämmetä 15 astetta tunnissa.

[Jäykkä]

Hurjan kokoinen varaaja teillä, riittääkö siis 2 pesällistä lämmittämään tuon varaajan kauttaaltaan 60+ asteiseksi?  Täällä taitaa olla enemmän päinvastainen ongelma, lämmin vesi kerrostuu vain yläosaan eikä vesi keskiosassa tunnu sekoittuvan riittävästi.

Meillä aletaan lämmittämään kun varaajan lämpö on 40 astetta. Ei tarkene enään suihkussa käydä.
2 Pesällisen jälkeen ylälämpö 75, keskellä 60, alhaalla 50.
Kuumemmaksi en ole uskaltanut lämmittää kun jäi laittamatta toi syöttösekoitusventtiili tohon lämminvesilinjaan.
Perheessä 2 lasta. Jottei polta itseänsä.

[janzu]

Onkos pannun jälkeen savukaasumittaria? Eli missä lämpötiloissa savukaasut huitelevat? Oletko katsonut palon aikana sinne alapesään eli onkos liekki samannäköinen kun youtubevideoissa esimerkiksi

http://www.youtube.com/watch?v=nJC6tdRK0yc

tai tuollanen

http://www.youtube.com/watch?v=fui5d946rW8&feature=related

Onko nuohotessa tuhka vaalean harmaata ja alapesässä ei ole palamattomia hiiliä?

Mutta jos varaajassa ei keskellä nouse lämmöt edelleenkään tuon ylemmäs tulee kysymykseen myös talon huonot eristeet eli jostain vuotaa lämpöä pihalle? Jääpuikkoja räystäs täynnä kuten Taikurilla pannuhuoneen yläpuolella? hmmm missäs se kuva olikaan...?

Lorvi laittoi oman lämmityskäppyränsä - itsellä numeroita - heikkotehoisempi kattila ja 3000 litran varaaja

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg759#msg759

tuossa alussa taulukkoa mitattuna viidestä pisteestä lämmöt - huom kiertovesipumppu on ollut kiinni. Kunhan kelit on lauhemmat voit testata sitten lämmitystä patterikierron sulkemalla - silloin pääsee laskemaan tarkemmin kattilan hyötysuhdetta. 30 kw teholla pitäs varaajan lämmetä 15 astetta tunnissa.

Ei ole savukaasumittaria, putkifirma antoi hormiin laitettavaksi anturin latauspumpun ohjaamista varten, mutta sitä ei laitettu, kun kattilassa oli ohjaus pumpulle valmiiksi.  Pitänee laittaa hormiliitäntään tuo mittari, jos sitä vaikka omaksi mielenkiinnoksi voisi seurata ja saisi tietoa palotapahtumasta.  Samassa yhtedyssä tuli mieleen, että mitenköhän tuo tiilihormi vaikuttaa palamiseen, esim. epätasaisuus aiheuttaisi huonompaa savukaasujen virtausta?

Kun alaluukun avaa palon aikana, alkaa kattila puskea savua sivujen ilmanottoaukoista ja tuo liekki häviää lähes heti, vähän sitä kuitenkin ehtii vilkaista, niin ei se kyllä näytä lähellekkään tuollaiselta.  Vaikea sanoa, kun on pakko laittaa luukku kiinni savun takia.

Tuhka on tosi hienojakoista ja vaalean harmaata, mutta siinä on kyllä pieniä palamattomia hiiliä, tosin voi johtua siitä että arinassa on aika iso rako.  Kuinka paljon sitä karstaa normaalisti muodostuu palotilan yläosaan?  Huomasin tuossa, että kattilan yläpalotilan seinämät ja katto on kauttaaltaan sellaista korpuksi palanutta karstaa.

Talossa on varmasti huonot eristeet, kun niitä jääpuikkoja on koko talon ympäri räystäät täynnä, mutta en tiedä vaikuttaako tuohon varaajan lämmöneristykseen, kun varaaja on alakerrassa maanvaraisen seinän vieressä.  Lattialämmityksen paluuvesiputkikin tuntuu haalealta eikä ihan kylmältä.

Voin laskea helposti tuota hyötysuhdetta, kun yläkerta lämpeää sähköllä ja takalla, niin suljen alakerran lattialämmityksen pumpun.  Pitää vaan suunnata Kihniöön puunhakureissulle.

[Pähkäilijä]

No sieltä se yksi syy löytyi - lämpövuotoa välikaton läpi katolle. Savukaasumittari voisi olla ihan hyvä hankinta eikä pahan hintainenkaan. Kunhan karstat ole puhdistanut voit kokeilla vähän vähentää ensiöpuolen ilmansaantia, ehkä kaasuttaa liikaa puuta ja toisiopuolella ei ehditä polttaa kaikkia kaasuja, siksi karstoittaa konvektoreita. Noita hiiliä tippuu sinne kokoajan mutt ne palavat myös poiskin seuraavalla kerralla. Yksi mitä savukaasumittarista myös näkee on kaasujen lämpenimimen ja aika taas nuohota konvektiokanavat. Saattaa parikymmentä astetta pudottaa lämpöjä nuohoamisen jälkeen.

[jiihuima]

Onko siinä varaajassa se vastus alhaalla vai ylhäällä? Jos ylhäällä, niin kannattaisiko harkita sen vastuksen päällevääntöä, ainakin siihen asti, että tuo kattilasysteemi on hanskassa. Joku tuossa nyt mättää, jos lämmitetään vain neljäsosaa talosta noin 45m2, niin pitäisi tuon paremmin onnistua, ei se kulutus voi niin iso olla, että kaikki kattilan teho menee verkkoon. Tai sitte sieltä ei irtoa lähellekkään sitä nimellistehoa. Laitan tähän vielä omasta lämmityspäivästä kuvan, kattila arimax 240 ja varaaja jäspi ovali 2400 litraa. Punainen käyrä varaajan ylälämpö, vaalea vihreä varaaja keskeltä ja vaalea sininen varaaja alhaalta, tumma vihreä kattila. Poltin tänään neljä (varmaan turhankin) täyttä pesällistä, vajaa muuttolaatikollinen per pesä.

[janzu]

No sieltä se yksi syy löytyi - lämpövuotoa välikaton läpi katolle. Savukaasumittari voisi olla ihan hyvä hankinta eikä pahan hintainenkaan. Kunhan karstat ole puhdistanut voit kokeilla vähän vähentää ensiöpuolen ilmansaantia, ehkä kaasuttaa liikaa puuta ja toisiopuolella ei ehditä polttaa kaikkia kaasuja, siksi karstoittaa konvektoreita. Noita hiiliä tippuu sinne kokoajan mutt ne palavat myös poiskin seuraavalla kerralla. Yksi mitä savukaasumittarista myös näkee on kaasujen lämpenimimen ja aika taas nuohota konvektiokanavat. Saattaa parikymmentä astetta pudottaa lämpöjä nuohoamisen jälkeen.

On hieman vaikea selittää, kun ei ole pohjapiirustusta laittaa eli talo on siis alun alkujaan ollut öljylämmitteinen ja pannuhuone on tavallaan kellaritilassa, mutta jäi käyttämättömäksi, kun vaihdoimme sähkölämmitykseen.  Talo on siis rinteessä siten, että yläkerrasta on pääsisäänkäynti ja yläkerta on se asuinkerros, alakerrassa/kellaritilassa on saunaosasto, varastotilaa ja tuo pannuhuone.  Meidän asumisen aikana pannuhuoneessa on tähän asti ollut päällä ainoastaan lämminvesivaraaja sähköllä ja lämpötila on ollut n. 20 astetta.  Eli itse pannuhuoneesta ei ole kovin suuria lämpöhäviöitä.  Nyt uudesta järjestelmästä ei ole vielä asennettu kuin vasta alakerran lämmitys ja varaajassa on vasta valmius yläkerran syöttöputkille.  Suunnittelijan mukaan koko lattialämmitysverkon läpi kiertävä vesi jäähtyy kierron aikana 7 astetta.

Eilen, kun lopetin lämmityksen, niin varaajan lämpötilat oli klo 17.30 75/45/22 ja tänä aamuna klo 6.30 lämpötilat oli 25/20/20.  Eli, jos sama kaava pätee, niin varaaja on jäähtynyt 13 tunnin aikana 25,67 astetta eli talo on kuluttanut 4,14 kWh, niinkö?  Toisin sanoen, kun varaajasta ei oteta vasta kuin pieni osa talon lämmitykseen, niin varaajasta häviää lämpöä ympäristöön aika paljon = huonosti eristetty.  Miten tuollainen kulmikas varaaja olisi paras eristää?  Nyt siis sivuilla 50 mm Parocin Lamella mattoa, saumat teipattu alumiiniteipillä ja päällä on 100 mm samaa mattoa samalla tavoin saumat teipattuna.  Varaajan alla ei ole vielä kunnolla eristystä, mutta eikös tuon lämmön pitäisi karata nimenomaan varaajan katosta?

Mikä on paras tapa saada tuo karsta irti?  Vaikuttaa siltä kuin olisi koko yläpalotilan katto ja seinät olisi jonkin pien peitossa, sellaista mustaa kiiltävää mihin sellaista kuivaa karstaa tarttuu kiinni.  Pitää ottaa kuva tänne näytille.  Kattila joutui olemaan hetken säiden armoilla, kun ei sitä saatu heti sisälle, toki oli pressulla suojattu, mutta ulkona.

Onko siinä varaajassa se vastus alhaalla vai ylhäällä? Jos ylhäällä, niin kannattaisiko harkita sen vastuksen päällevääntöä, ainakin siihen asti, että tuo kattilasysteemi on hanskassa. Joku tuossa nyt mättää, jos lämmitetään vain neljäsosaa talosta noin 45m2, niin pitäisi tuon paremmin onnistua, ei se kulutus voi niin iso olla, että kaikki kattilan teho menee verkkoon. Tai sitte sieltä ei irtoa lähellekkään sitä nimellistehoa. Laitan tähän vielä omasta lämmityspäivästä kuvan, kattila arimax 240 ja varaaja jäspi ovali 2400 litraa. Punainen käyrä varaajan ylälämpö, vaalea vihreä varaaja keskeltä ja vaalea sininen varaaja alhaalta, tumma vihreä kattila. Poltin tänään neljä (varmaan turhankin) täyttä pesällistä, vajaa muuttolaatikollinen per pesä.

Vastus on heti kierukan alla ja siihen kytketään sähköt torstaina.  Sen jälkeen voi varmasti vielä tarkemmin selvittää jollain laskukaavalla miten 9 kW vastus lämmittää varaajaa ja miten se lämpöhäviää.

[Taikuri]

  Nyt siis sivuilla 50 mm Parocin Lamella mattoa, saumat teipattu alumiiniteipillä ja päällä on 100 mm samaa mattoa samalla tavoin saumat teipattuna.  Varaajan alla ei ole vielä kunnolla eristystä, mutta eikös tuon lämmön pitäisi karata nimenomaan varaajan katosta?

Jep jep. Niin minäkin luulin edellisen järjestelmän kanssa. Tuolloin harrastuksiini kuului puiden polttaminen, ja pari edeellistä talvea käytännössä asuin pannuhuoneessa.

Eli nyt sitä eristettä sen varaajan ympärille - myös alapuolelle.

Vanhempani asuvat isossa 1,5 -kerroksisessa talossa, jossa koko kellari auki. Talossa on suora sähkö, ja kulutus kaikkineen on ollut 22 - 24 Mwh vuodessa. Eli aikas paljon olette aikaisemmin saanut sähköä kulumaan ---> lisää eristettä taloonkin.

Ai niin, meinasi unohtua. Jos palotilassa on mustaa tervaa, ei kattila kyllä toimi alkuunkaan. Itselläni oli sama ongelma tuon uuden kattilan kanssa, mutta koneellinen paloilmapuhallus poisti sen. Perimmäinen syy moisen lisäystarpeeseen on onnettoman (3m) pituinen piippu.

Eli kattilan ohjekirja kauniiseen käteen ja tutkimaan säätöohjeita. Käänteispalokattila ei saa tervata itseään.

[Pähkäilijä]

 17.30 75/45/22 ja tänä aamuna klo 6.30 lämpötilat oli 25/20/20.  Eli, jos sama kaava pätee, niin varaaja on jäähtynyt 13 tunnin aikana 25,67 astetta eli talo on kuluttanut 4,14 kWh, niinkö?  

47.3c lopetus ja 21.7c nyt eli 25.6c ero x 2.1 kWh = 53.76/13 tuntia = 4.14. Samaan tulokseen tulin itsekin.  Tosin varaajan kerrostumisesta johtuen tuo keskilämpö ois saattanut loikata 45=>70c hetkellä millä hyvänsä. Jos kattilan tehot on 30 kw silloin tunti lämmitystä riittää yli 7 tunniksi.

Tuliko kattilan mukana mitään varrellista teräsharjaa millä vois rapsutella? Toisaalta se kaasutustila on aina pikinen kun siellä puut vain kaasutetaan, suurin lämmön siirtyminen tapahtuu kaasutustilan jälkeisissä konvektoreissa kattilan takana. Niissä pystyputkissa toivottavasti ei ole kuin lentotuhkaa.

http://www.dakon.cz/user_data/cms/soubory/00059/kppyro38_tp.pdf

Tsekin kieli ei oikein ole hallussa eikä googlen kääntäjä tahtonut yrittää kääntää tekstiä suomeksikaan mutta jotain arvoja
tuosta voi ymmärtää.

Eiköhän kaikki kattilat varastoida ulkona suojattuna - ei siitä haittaa ole kun sisäpuolet on kuivia, ei se ruostumaan lähde kovin nopeasti. Toinen asia sitten käytetyllä kattilalla jos säilytetään pitkään kuivana niin irtoaa ruostetta pitän aikaa... Oma kattila tais olla pari kuukautta pihalla peitettynä ennenkun tuli pannuhuoneeseen.

hyötysuhde 78-85% seuraava savukaasut 200c ja viimeinen puita tuntiin 10 kg

Jos kiinnostaa seurtata sähkönkulutusta niin pyydä sähkömiestä laittamaan oma mittari vastuksille. Vanhoja kiekkomittareita saanee poisvientihintaan kun mittareita on uusittu etälukumittareiksi. Siitähän näkee paremmin jos sähköä käyttää miten paljon sitä menee.

[janzu]

Jep jep. Niin minäkin luulin edellisen järjestelmän kanssa. Tuolloin harrastuksiini kuului puiden polttaminen, ja pari edeellistä talvea käytännössä asuin pannuhuoneessa.

Hieman samalta on tuntunut kulunut kuukausi eikä kovin vapaaehtoisesti.

Täytyy käyttää tuo loppu villa lisäeristykseen, varmaan toimii ihan yhtä hyvin, jos laittaa sen alumiinin päälle toisen kerroksen vai sekoittaakohan se alumiini villan välissä eristystä jotenkin.  Yksi ongelma tuon eristyksen kanssa oli/on sen saaminen tiiviisti varaajaa vasten, ajattelin suihkuttaa polyureetania jostain raosta sinne varaajan ja eristyksen väliin, sitten laittaa jokin painamaan villaa varaajaa vasten.

Katon kautta varmasti karkaa lämpöä reilusti, kun viime keväänä meidän talosta tuli katolta lumet alas ensimmäisenä tällä tienoolla.  Kävinkin kesällä tutustumassa kurkistusluukusta katon eristyksiin, puhallusvillaa siellä on, mutta vain 30 cm, kun mittatikun sinne tökkäsin eli auttamattomasti liian vähän.  Eristys onkin ensi kesän teema.

Tuliko kattilan mukana mitään varrellista teräsharjaa millä vois rapsutella? Toisaalta se kaasutustila on aina pikinen kun siellä puut vain kaasutetaan, suurin lämmön siirtyminen tapahtuu kaasutustilan jälkeisissä konvektoreissa kattilan takana. Niissä pystyputkissa toivottavasti ei ole kuin lentotuhkaa.

Jos kiinnostaa seurtata sähkönkulutusta niin pyydä sähkömiestä laittamaan oma mittari vastuksille. Vanhoja kiekkomittareita saanee poisvientihintaan kun mittareita on uusittu etälukumittareiksi. Siitähän näkee paremmin jos sähköä käyttää miten paljon sitä menee.

Mukana tuli vain tuhkalapio ja pari rautatankoa millä kohennella hiillosta, täytyy käydä ostamassa nuohousvehkeet.  Kattilan takaosassa on neljä avattavaa luukkua, katson tänään miltä siellä näyttää.

Hormiliitos on n. 30 cm putki kattilan takana, voiko sen savukaasumittarin laittaa siihen, poraa pienen reiän ja tiivistää sen?

Soitankin sähkärille saman tien, että nappaa jonkin mittarin mukaan, kun olisi kiva nähdä mikä tälläisen laitteen kulutus todellisuudessa on.  Lattialämmityksen pumpussa on mittari, reilun kuukauden aikana mennyt huikeat 4 kW.

Termovar taas vie III-asetuksella 110 W, josta tulikin mieleen, että sitä nopeutta voisi varmaan pudottaa, kun kattila ei tuntunut missään vaiheessa lämpeävän yli 80 asteen.  Sekin varmaan omiaan aiheuttamaan tuota pikeä, ohjekirjan mukaan käyttölämpötila pitäisi olla vähintään 60 astetta muuten tekninen ikä lyhenee.

Tässä asennus- ja käyttöohje Englanniksi, jos jotakuta kiinnostaa: https://docs.google.com/open?id=0ByxZ3dJhLMkfNDRkZjY0MTQtYjRkYS00NDMwLWIzMmMtNTkyODM1NDg1ZjFh

[lorvi]

Googletin hieman uteliaisuuttani tota kattilaa (KP Pyro 38) ja jos nyt hieman negatiivisesta kulmasta speksejä tarkastelee, niin tuo tehokin ilmoitetaan 15kw alkaen mikä ei parin kuution varaajaa kovinkaan ripeästi kuumenna etenkin jos kulutustakin on jo reilusti päällä. Toinen oli puun kuivuusvaatimus <20% ja sitten tuo pesän koko noin 14 litraa/ mainostettu "jopa 12cm http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat/dakon/puukattila-dakon-kp-pyro-38.html  halkaisijaltaan oleva halko(piikasille paikat tuntuu). Ehkä tuon kattilan tarkoituskin olla tulilla jatkuvasti (hake, pelletti, halkoja?) mutta tuo maksimitehon 36kw saavuttaminenkin saattaa vaatia akrobatiaa tai tehokkaampaa polttoainetta.

[janzu]

Googletin hieman uteliaisuuttani tota kattilaa (KP Pyro 38) ja jos nyt hieman negatiivisesta kulmasta speksejä tarkastelee, niin tuo tehokin ilmoitetaan 15kw alkaen mikä ei parin kuution varaajaa kovinkaan ripeästi kuumenna etenkin jos kulutustakin on jo reilusti päällä. Toinen oli puun kuivuusvaatimus <20% ja sitten tuo pesän koko noin 14 litraa/ mainostettu "jopa 12cm http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat/dakon/puukattila-dakon-kp-pyro-38.html  halkaisijaltaan oleva halko(piikasille paikat tuntuu). Ehkä tuon kattilan tarkoituskin olla tulilla jatkuvasti (hake, pelletti, halkoja?) mutta tuo maksimitehon 36kw saavuttaminenkin saattaa vaatia akrobatiaa tai tehokkaampaa polttoainetta.

Toivottavasti ei ole näin.  Kun tarkemmin muistelen ensimmäisiä lämmityskertoja, sain melko helposti varaajan lämmöt nousemaan alhaaltakin 45+ asteiseksi eikä varaajaa oltu edes silloin vielä eristetty.  Nyt kun luin tuota ohjekirjaa uudelleen ajatuksella, niin siellä sanotaan, että kattilan lämpötilan tulisi olla 80-90 astetta hyvän toiminnan aikaansaamiseksi ja en eilen päässyt yli 80 astetta kuin hetkeksi aikaa.  Kunhan saan puuvaraston taas täytettyä, niin koitan saada nuohouksen jälkeen ensimmäiseksi poltettua tuon pien pois ja säätää laitteet niin ettei lämpötila putoa tuon 80 alle lämmityksen aikana.

Ja kaiken lisäksi olen ymmärtänyt väärin tuon 60 asteen merkityksen, kyse on siis latauksen vähimmäislämpötilasta eikä kattilan vähimmäiskäyttölämmöstä.

Tyypillinen mies käyttää ensin ja lukee ohjeet vasta sitten.

[lorvi]

Toin vain esille että kaikki ei välttämättä ole käytännössä niitä mitattuja/ilmoitettuja max arvoja.
Olen ollut tuon kattilan käyttölämpötilan suhteen siellä korkeampien lukemien kannattajien joukossa.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=101.15
tässä vielä omakohtaisia kokemuksia
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=106.0
vuorokausikulutus tällä hetkellä ulkolämpötilan (vrk keskil)ollessa -13,7c on pelkästään patterivedessä 91,2kw/vrk

[Eko]

Toisaalta se kaasutustila on aina pikinen kun siellä puut vain kaasutetaan, suurin lämmön siirtyminen tapahtuu kaasutustilan jälkeisissä konvektoreissa kattilan takana. Niissä pystyputkissa toivottavasti ei ole kuin lentotuhkaa.

Minullakin yläosassa varastopesässä tai miksi sitä sanotaan on seinämillä jonkinverran tuota pikeä .
Se kuitenkin lähtee helpohkosti rapsuttelemalla pois . Alaosa kattilasta onkin sitten puhdas , vain tuota
vaaleata tuhkaa ja sitäkin tulee poltettuun puumäärään nähden vähän . Yläosa varmaankin pikeentyy
siksi koska puut palavat siellä normaalisti ts.lämpötila 500-600 astetta . Alaosassa lämpöä onkin sitten
jo toistatuhatta astetta , joten palaminen on kaikkea muuta kuin kitupolttoa .

Itse en ole kyllä huomannut eroa lämpötiloissa ja hyötysuhteissa vaikka yläosassa pikeä onkin .
Ilmeisesti suurin osa lämmöstä siirtyy kattilaveteen alaosassa ja erityisessä putkistossa kattilan
takaosassa.