Käyttövesikierukat

[pökö]

Njoo, kun tulistusvaraajassa ei ole kierukkaa, ongelmaa tuskin onkaan.

Noissa pikkuvaraajissa on mahdollisena virtausmurheena aika pienet liitosyhteet.

Tuosta tulikin muuten mieleen, omassa varaajassa on kolme kierukkaa, mut vain kaks ylintä käytössä. Alin odottaa aurinkokeräintä, jo kolmatta vuotta. Pitäisköhän ottaa se hyötykäyttöön, odotellessa... Virtausvastukset tuskin tulee vastaan, kaikki kolme on muistaakseni 45l kierukoita, normi 35l:ten sijasta.

Ota vaan aurinkokäyttöön, 6 keräintä toimii hienosti LK45 kierukan kanssa. Aurinkotouhut ei ehkä taloudellisesti ole kovin kannattavaa mutta mukavaa puuhastelua kuitenkin.

LK45 lisää putkimatkaa muistaakseni 12,5 metriä joten voi se hieman ahdistaa. Riippuu muusta putkistosta

Mulla on aurinkopytyssä peräkkäin LK60 ja Lk 80, molemmat on tuplakierukoita enkä ole huomannut niiden ahdistelevan.

[kahe]

Painetta riittää, joten tuskin siitä jää kiinni. Voisihan tuo tulistusvaraaja olla perässä, mutta se voisi olla ohitettuna normikäytössä ja käytössä vain kesäisin niin halutessa. Ihan en ymmärtänyt tuota levarin ohitusta ja sen tarvetta, kun Tarkoitus olisi viilentää varaajan alaosaa reilummin. Esim. nyt näyttää:
Anturi            Arvo    Min (H24)    Max (H24)    Min
Varaaja ylempi    77,9       63,4    85,1            39,0
Varaaja keski     66,7       53,3    74,4             35,1    
Varaaja alempi    48,9       41,3    80,8            32,2
Varaaja ala       48,7        41,0      65,3           32,3

minimit ovat eiliseltä ennen lämmitystä ja kahden päivän jälkeen edellisestä lämmityksestä. Lämmin vesi olisi ollut vähissä hanasta tänään, jollei olisi lämmittänyt. Jos tuota alaosaa hyödyntäisi paremmin, niin riittäisi varmaan paremmin käyttövettäkin. Lämmityshän ei tarvi kuin noin 30 asteista näillä keleillä. Muistaakseni 30kW:n kierukka ylhäällä eikä ole aivan yläosassa omarakenteisessa (rakentajan) varaajassa.

Edit. lukaisin uudestaan ajatuksella levarin tehostuksen siis. Kysymykseksi nousee, että mikä on oikeasti se järkevin tapa toteuttaa, kun otetaan kustannukset myös huomioon?

[ev3449]

Molempi hyvä, eri tarkoitukseen, kuten jo mainittiinkin.

Pari mietettä kuitenkin...
Jos tulee aurinko/VILP tarvinnet jonkinlaisen tulistusvarmistuksen?
Yhdellä sekoitusventtiilillä pärjää, jos sen kytkee linjaan sähkövaraajan "koukauksen" jälkeen. Tällöin tulistusvaraajaan menee kierukasta kuuminta mahdollista vettä ja sähkönkäyttö minimoituu.

Jos varaajan alapäätä halutaan jäähdyttää, pitää sieltä ottaa tehoja. Tuohon vaaditaan reilua virtausta (antza0:n tarkoittama?) koska lämpötilaero on pieni. Jos lämmityskiertoa haluaa hyödyntää, suurin virtaus on "kierron sisällä".

[kahe]

Tuohan oli se alkuperäinen ajatukseni, että valjastan tuon nykyisen ylimääräisen pumpun, joka siis kytketty ylä- ja alaosan välille sekoittimeksi ilmeisesti sähkölämmitystä ajatellen, niin levarin kanssa käyttöön. Tuolla saisi otettua noin 40 asteista vettä levarille puolivälin paikkeilta, kun taas lattiapaluussa vesi on sen 25-30 asteista suurimman ajasta.

[ev3449]

Ei kovinkaan syvällisesti mietittyä, mutta...
Entä jos tuota ajattelisikin käyttöveden kohdalla "uudella" tavoin? Ideana käyttää energiaa varaajasta kuten esim. bivalent kytkennällä voidaan tehdä. Otetaan alaosasta kaikki mitä irti saadaan ja kierukan kautta vasta ja vain sen verran kuin on tarve, eli pidetään yläpää mahd. "koskemattomana". Toteutusta voisi miettiä joko sekoittamalla tai kuristamalla?
Eikös myös levarikiertoon voisi soveltaa "sunttausajatusta" kerrostumisen parantamiseksi?

[AnssiKo]

Painetta riittää, joten tuskin siitä jää kiinni. Voisihan tuo tulistusvaraaja olla perässä, mutta se voisi olla ohitettuna normikäytössä ja käytössä vain kesäisin niin halutessa. Ihan en ymmärtänyt tuota levarin ohitusta ja sen tarvetta, kun Tarkoitus olisi viilentää varaajan alaosaa reilummin.

Ajatus oli se, et pikku lämpimän veden käyttötarpeet ei vielä edes vaadi kylmän veden lämmittämistä koko kierukan mitalta. Eli hana meneeki kii ennenku koko kierukka on tyhjä siinä seisseestä, varmasti kuumasta vedestä. Eli vasta sitten kun hana on auki pidempään, kannattaa pöräyttää levarin kiertopumppu käyntiin. Edelleen, koska välissä on t-haara, ja vaikka varaajan väliotossa takaiskuventtiili, pumpun ollessa seis lämmitysverkon paluuvesi menee levarin (ja pysähtyneen pumpun) läpi. Sittenku pumppu pörähtää käyntiin, sen alipaine vetää takaiskun kautta hiukan kuumempaakin varaajan väliotosta levarin läpi, edelleen myös paluuvedet menee levarin läpi. Eli pumppu vaan tekee alipaineen paluun loppupäähän, ja sillä imaisee varaajasta lisää potkua.
Takaiskuventtiilin kanssahan toi 'tehostuspumppu' voi sit olla vaiks ennen levariakin, kunhan kattoo ettei lämmityspaluuseen (ennen t-liitosta) tuu liikaa vastapainetta.

Turha sitä pumppua on koko aikaa huudattaa!

[AnssiKo]

Ei kovinkaan syvällisesti mietittyä, mutta...
Entä jos tuota ajattelisikin käyttöveden kohdalla "uudella" tavoin? Ideana käyttää energiaa varaajasta kuten esim. bivalent kytkennällä voidaan tehdä. Otetaan alaosasta kaikki mitä irti saadaan ja kierukan kautta vasta ja vain sen verran kuin on tarve, eli pidetään yläpää mahd. "koskemattomana". Toteutusta voisi miettiä joko sekoittamalla tai kuristamalla?
Eikös myös levarikiertoon voisi soveltaa "sunttausajatusta" kerrostumisen parantamiseksi?

Hyvä idea mun mielestä. Pitäis olla sellainen syöttösekoitusventtiili, mikä osaa käyttää esim muutaman kierukan tai levarin syöttämää vettä kylmimmästä alkaen suoraan, jos lämpö riittää, ja jättää kuuma yläpää ihan omaan rauhaansa.

Nelitieventtiileillä ei mun mielestä syöttövaihtoehdot riitä, väliottoja varaajasta vois olla aikast paljoo enemmänki ku pari-kolme.

[syrjaki]

Mitenkäs, jos kytkee 2kpl syöttösekotusventtiilin termareita putkeen. Ensimmänen ottaa alakierukalta/levarilta tms. ja kylmävesilinjasta. Jälkimmäinen sitten yläkierukalta ja ensimmäiseltä termarilta. Eikös tällöin pitäis pytyn yläpään olla rauhassa, jos alhaalta saadaan riittävästi lämpöä.

[kahe]

Hyvää mietintää ja uudella tavallahan tuo pitää toteuttaa, että siitä on kaikki hyöty ja varaajasta saisi paremman hyödyn. Yleensä sitten toteutuskustannukset syö sen järkevyyden ja kovin pieneen tilaan pitäisi saada putket mahtumaan nykyisellään. Tuo tupla sekoitusventtiilin varma toiminta pitäisi tietää varmasti toimivaksi. Sellaisen voisi myös toteuttaa.

Levarin pumppua ei olekaan tarkoitus huudattaa koko aikaa, vaan se käynnistyisi virtausvahdin avulla heti, kun hanasta otetaan kuumaa vettä ja kuumavesi kierto käynnistyy. Pieni viive, mutta lorotellaan sitä jo nytkin jonkin aikaa, vaikka esim. käyttö-wc&kylppäri ovat pannuhuoneen seinän takana eli matkaa on vain muutamia metrejä.

[VPJ]

Mitenkäs, jos kytkee 2kpl syöttösekotusventtiilin termareita putkeen. Ensimmänen ottaa alakierukalta/levarilta tms. ja kylmävesilinjasta. Jälkimmäinen sitten yläkierukalta ja ensimmäiseltä termarilta. Eikös tällöin pitäis pytyn yläpään olla rauhassa, jos alhaalta saadaan riittävästi lämpöä.

Esbe VTS 520 x2

[ev3449]

Kuten sanottu, toteutuksen voi tehdä joko kuristamalla tai sekoittamalla, idea on sama. Jos sekoitusta haluaa käyttää, ei tarvita kuin yksi "uusi" sekoitusventtiili.

[timotei]

Veden kuumuus ei ole itse ongelma. Kannattaa vilkaista noita mittauksia tuolta maapallosta vasemmalta. Puolet varaajan lämmöstä jää "hyödyntämättä" ja kun on yksi kierukka ylhäällä vain käytössä, niin yläosa on pidettävä yli 50 asteisena, jotta suihkuvettä riittää. Tarkoitus olisi käyttää varaajan kapasiteettia paremmin hyödyksi ja vähentää sitä lämmityssykliä samalla, varsinkin näin keväisin ja syksyisin.

Kyllä noilla tempuilla saanee varaajan alaosaa jäähdytettyä ja lämmitysväliä vähän pidemmäksi, mutta tämä pidennysaika tulee olemaan kokonaan sitä haalean suihkun aikaa, josta tuskin on kovinkaan paljon iloa.

[ev3449]

Mitä tyhjemmäksi (kylmempi) varaajan voi käyttää käyttöveden lämpötilan laskematta, sitä pidempi lämmitysväli eikä mukavuus kärsi.
Eikö tuota kolmatta tilannetta "kannata" tavoitella?


EDIT: lisätty piirros selventämään selityksiä...
Hakusanalla "Frischwasserstation" löytyy esim. Saksassa paljon kierukan kilpailijana toimiva käyttöveden lämmitin. Jospa noita tutkailemalla voisi löytää ajatuksia toteutukseen?

[kahe]

Näin olen itsekin asian ymmärtänyt ja kateellisena katsellut toisten varaajien alle 40 asteista vettä ja suihkussa tarkenee mukamas käydä. Eilenkin piti vielä illalla laittaa tulet, jotta tänään saa varmasti lämmintä vettä hanasta, kun yöksi nousi pakkanen, niin lähti lattialämmöt korkealle. Peukutan kaikkia hyviä kommentteja ja kaikkea tätä yhteisön viisautta ei löydy putkiliikkeestä kysymällä ainakaan.

[hiili]

Tuohon viimeiseen ei ihan pääse mutta 20 20 40,mikä lie kerrosumiseen vaikutaa,paluukieron lämpö?

Esim oumanin säätökäyrä 23 40 48 johtuu yli suurista pattereista.