Stokeri vai klapilämmitys?

[Pähkäilijä]

Normisuihku tarviaa sen 20 kW tehon ja eihän sitä parin kW vastus ehdi lennossa tekemään. Pelletti/stokeri/öljylämmitykset on yleensä min 20 kW polttimilla ja normitaloissa paukkupakkasillakin tehontarve on alle puolet. Toisaalta eihän suihkukaan ole tunteja päällä putkeen joten aika hyvin taitavat riittää ilman varaajaakin jos lähtötilanteessa on vesi jossain 70c paikkeilla.

Täällä oli aikaisemmin samoja ongelmia 65 litraisen Haaton kanssa, jos astiat oli tiskattu ennen saunaan menoa oli vesi ensin haaleaa ja sitten viileää. Jos normaali suihkusessio ottaa 3 kWh verran niin jäähdyttää se 100 litran varaajaa 25 astetta ja 2 kW vastuksella saadaan lämpö nostettua takaisin 1½ tunnissa. 65 litrasista se sitten viilentää 46 astetta... hmmm  eihän se niin ihme ollutkaan jos suihkussa viileä tuli vaikka alkulämmöt oli 80c paikkeilla varaajassa.

[seppol]

Mulla on vähän toisenlaiset lukemat. Lämmitin vesimiilun 500 l vettä eilen illalla vajaaseen 60. Nyt ylälämpö oli 38 ja alalämpö 25. Käytiin kahden hengen voimin pihasaunassa. Minä otin kaksi suihkua ja emäntä varmaan saman verran. Ei viivytellä suihkussa. Sauna on 20 metrin päässä talosta. Nyt ylälämpö on 37 eli laski yhden asteen. Alalämpö on edelleen 25. Tulta ei tänään ole ollut.

[lorvi]

Minä lämmitin toissaviikon lauantaina varaajan ja viimeviikon keskiviikkona savustin laatikollisen ahvenia kattilassa jolloin oli siihen tarvittavat tulet josta "hukkalämpö" varaajaan, eilen saunailta varaajan keskilämmön ollessa jo alle 35°C ja tänään aamulla suihkut, ei tarvinnut suihkun termariin edes puuttua. Tänään sitten taas 2 pesällistä varaajaan.
Ilman varaajaa ja kunnon kerrostumia........ no jääköön sanomatta.

[Pähkäilijä]

Menihän se täälläkin suihkun viilennyslaskemiseksi. 2 ihmistä kävi saunomassa ja varaaja jäähtyi

aloitus lopetus
66.5    66.0 varaajan katto 0 cm
62.0    58.5 yläkierukkalaippa 35cm ylälaidasta
33      33    keskikohdan viisarimittari 85cm ylälaidasta
33.9   33.9 alakierukkalaippa 130cm ylälaidasta
32.2   32.2 alalähdöt 155cm ylälaidasta
45.52 44.72 keskilämpötila


3000 litrainen varaaja jäähtyi 0.8c x 3.5 kWh eli 2.8 kWh verran. Kiertovesipumppu ei ollut päällä. Mielenkiintoista että viisarimittari näyttää asteen vähemmän kun 1-wire anturi alempana.

edit - pitäsköhän nämä vedenjäähdytyskeskustelut laittaa oman otsikon alle?

[lorvi]

Menihän se täälläkin suihkun viilennyslaskemiseksi. 2 ihmistä kävi saunomassa ja varaaja jäähtyi

aloitus lopetus
66.5    66.0 varaajan katto 0 cm
62.0    58.5 yläkierukkalaippa 35cm ylälaidasta
33      33    keskikohdan viisarimittari 85cm ylälaidasta
33.9   33.9 alakierukkalaippa 130cm ylälaidasta
32.2   32.2 alalähdöt 155cm ylälaidasta
45.52 44.72 keskilämpötila


3000 litrainen varaaja jäähtyi 0.8c x 3.5 kWh eli 2.8 kWh verran. Kiertovesipumppu ei ollut päällä. Mielenkiintoista että viisarimittari näyttää asteen vähemmän kun 1-wire anturi alempana.

edit - pitäsköhän nämä vedenjäähdytyskeskustelut laittaa oman otsikon alle?

Olen useita kertoja seurannut kulutusta lämpötilojen perusteella, ja huomannut niissä melkoisia vaihteluja josta asiasta on aiemminkin ollut keskustelua. Jos haluaa tarkemmin seurata hetkellistä jostain toiminnasta (esim. saunominen) johtuvaa käyttöveden kulutusta on tämä aika paljon tarkempi. Tässä 1cm on 6,3kW ja helposti pystyy lukemaan millimetrin tarkkuudella eikä tarvitse tietää virtauksista eikä lämpötiloista mitään.

[Pähkäilijä]

Kyllä kerralla lämmitys lyhentää myös lämmitysaikaa verrattuna jos moneen kertaan sytyttää kattilan.
Se on sama kun ajat autolla 100km pysähtymättä tai ajat useana päivänä 10km pätkissä. Ei se aika eikä kulutus ole sama.

Kaikkea pitää testata vaikkei mittauvälineet siihen riitäkään 

Tulipa kellotettua starttaus - aloitus ryyppy päällä eli ensiöpuoli auki ja 40c
1 min 85c
2 min 152c
3 min 175c
4 min 177c
5 min 207c ja ryyppy pois päältä - pannu nuohottu ennen aloittamsta ja veden lämpö 36c mittarin mukaan (miksi 40c savukaasuissa sitten? )

Omassa pannussa saa samalla puumäärällä ensimmäisellä pesällisellä pidettyä puolisen tuntia pitempään savukaasut samassa lämpötilassa kun lisäämäämällä hiilloksen päälle samanverran puita. Esimerkiksi polttaessa 3 x 12 kiloa (12 kiloon 7-8 klapia) palaa ensimmäinen päältä sysytetty pesällinen noin 2 tuntia ja lisätyt puolisentoista mutta ongelma onkin kattilassa joka kaasuttaa koko mällin kerralla lisätessä eikä kaikkia kaasuja pysty polttamaan. Kun puut on hiilloksen alla palaa määrä pitempään - molemmissa tapauksissa näyttää piipun päästä tuleva ihan yhtä värittömälle. Toki nykykattiloissa on kaasutukset eri tasolla kun näissä vuonna miekka ja kypärä suunnitelluissa. Omasta pannusta tuntuu kaikista vähällä puun kulutuksella saavan samat savukaasut irti klapistokeri poltolla - 2-3 kg puuta 20-30min välein ja puiden yläpinta pyörii arinan ja täyttöluukun puolessa välissä maksimissaan.