uudisrakentaminen ja suunnittelussa huomioitavaa

[jarkki]

Tervehdys kaikille!
Täällä ensimmäisen talon rakentamista suunnitteleva on apuja vailla.
Syksyllä 2013 olisi tarkoitus rakentaa Etelä-Suomeen sekä uusi talo että auto/konehalli
TALO
- noin 470 m3, yhdessä tasossa
- maanvarainen laatta
- vesikiertoinen lattialämmitys
- leivinuuni ja puuliesi
- lounais/etelärinteessä, lämmin ja aurinkoinen paikka
HALLI
- 100 m2/350m3
- puolilämpimäksi
- autot, työkoneet ja pikku pajanurkkaus itselle
- pannuhuone

Nyt pitäisi päättää ja ratkaista lämmöntuotto ja lämmönjakeluun liittyvät asiat. Ensinnäkin maalämpö vai puukattila? Maalämpö olisi helppohoitoinen, mutta pahuksen kallis ja vie sähköäkin enemmän. Sen verran on tonttia ympärillä, että puusta ei tule pula ja traktorissa on klapikoneet ja pelit niin kyllä ne haloiksikin saan. Joten olen ajatellut puukeskuslämmitystä. Ja on lapsesta saakka tullut tutuksi tuollainen yläpaloinen keskuslemmityskattila, niin eipä tuo sen puoleen pelota.

1. Kattila sekä varaajat tulisivat halliin. Kannattaako varaajat sijoittaa kattilan yläpuolelle? Sen verran suuren ajattelin tilasta tehdä, että ainakin viikon puut saa sisälle varastoiduksi. Riittävän suuret ovet ja tuplalevytys. Mitä muuta pannuhuoneen suunnittelussa tulisi huomioida?

2. Halli tulee sijaitsemaan n. 20 metrin päästä talosta, korkokäyrällä noin 1,5 metriä taloa alempana.  Voiko tehdä niin, että vesi kiertää pienellä virtauksella kanaalissa koko ajan jolloin lämmintä vettä on koko ajan saatavilla. Tuo virtauksenrajoittimen pitäisi sitten reagoida nopeasti, kun hana esim. suihkussa aukaistaan täysille, ja päästää veden virtaus kanaalissa rajoittamattomaksi. Onko tällaisia systeemejä olemassa, toimivia sellaisia? Tietysti voisi asentaa pienen sähkölämmitteisen varaaja talon puolella. Mitä muita keinoja on varmistaa nopea ja riittävä lämpimän veden tulo esim. juuri suihkuun?

3. Hallin lämmittäminen. Ajattelin pattereita seinälle. Silloin kondensio ei vaivaisi niin pahasti kuin lattialämmityksen kanssa. Halli tulee pitkästä tavarasta, kun sitä sattuu olemaan nyt riittävästi. Laipioon puhallusvilla 300-400 mm ja seiniin tuulensuojalevy + 100 mm villaa tai miten nyt rahat riittää.

4. Kattila. Jos tilaan esim. Atmoksen, niin löytyykö Suomesta asiantuntemusta sen asentamiseen? Ei ole itse tarvinnut noiden kanssa pelailla, niin ei ihan ominpäin uskalla asentaa. Entä varaajan ja kattilan kokoluokka? Yhtenä vaihtoehtona käynyt mielessä halvimman mahdollisen kattilan ostaminen, mutta kun nuo ei näytä maksavan niin maltaita, niin eipä tainda tuossakaan loppupeleissä paljon tienata?

Siinä näin kiireessä kirjoitettuna muutama mieltä vaivaava asia. Kommentoikaahan niin ei tule ihan sellainen olo, että myyjät vie ja itse ei tiedä, että mitä sitä oikein ostikaan!

[Erbish]

Onnea projektille. Tässä muutamia vastauksia kysymyksiisi.

1. Varaajien sijoittelusta yläpuolelle ei ole pääsääntöisesti paljoakaan hyötyä, ellei se tilaa ajatellen ole välttämätöntä.
Joudut varmaankin tekemään kivestä tuon pannuhuoneesi koska kattilaksi tarvitset yli 30 kw pannun, silloin vaatimus on REI60. Todennäköisesti tuo viikon puu mälli on riittävä määrä, varsinkin jos se on kovien pakkasten mitoitettu. Pannun vatimat huolto etäisyydet kannattaa huomioida jolloin pannun huoltamisesta tulee mukavampaa.

2. tarvitset talon ja hallin välille käyttöveden kierron et muita patentteja, tuolloin on aina lämmintä vettä saatavilla.

3. Tuskin tuosta lattia lämmityksestä mitään kondenssi ongelmia tulee, pattereilla saat tosin nopeammin lämpöä.
Suosittelisin lattia lämmitystä ja toisen piirin johon kytket tarvittavan määrän puhallin pattereita joilla nostat tarvittaessa hallin lämpöä siksi aikaa kun sitä tarvit.

4. Itsellä on aritermin 60+ ja mielestäni tekee sen mihin on tehtykkin, muista pannuista ei kokemusta.
Kannattaa mitoittaa nuo vehkeet tarpeeksi isoiksi ettei tule sitten itku silmään kun 3 kertaa päivässä laitat tulia pannuun. 820m3 X 0,020kw = 16,4 kw eli tarvitset kovilla pakkasilla päivässä 393,6 kwh + käyttövesi esim 20 kwh.
Eli noin 420kwh / päivä itse mitoittaisin tuolla luvulla nyt laitteiston kokoa, tosin jossain vaiheessa saat energia todistuksen rakennuksistasi joista selviää todellinen kulutus.
Jos oletetaan että nostat varaajasi lämpöä noin 50 c joka riittää kertapäivää lämmitykseen tarvitaan varaajaksi noin 7,4m3 pytty ja kattilaksi mielellään yli 60 kw. Puuta palaa tuolloin 90% hyötysyhteella noin 105 kg.
Jos tuollaisella eritermoksella kuin itsellä on juotuisit lataamaan 3 pesällistä ja aikaa kuluisi noin 8 h, joten isompi pannu paikallaan vaikka termaxsin 80 kw mahtuu 1m halot sisään ei mitään muuta tietoa ko laitteesta, tuolla voisit päästä pienemmällä työllä kun pesällinen riittää kerta päivää tosin pesään mahtuu melkein puoli mottia.
http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/613372_puukattilat_suomi.pdf


Tuossa muutamia mietteitä, voin olla väärässä joten muut oikaiskaa.

[lorvi]

Varaajan koossa ei kannata pihtailla, se ei koskaan ole liian suuri. Jos varaaja jonkun mielestä on liian suuri on silloin liian pieni kattila. Omana kokemuksena esim. kesäkuukausina ei tarvitse "lämmittää" ollenkaan, koska talous-ym. jätteiden poltto ja satunnainen savustus antavat tarvittavan energian. Nytkin on kohta taas pistettävä tulet kun alkaa roskapussit tuoksahtaa.

[vmj]

Iso varaaja, kuten jo sanottu. Ja nyt kun teet uutta, saat sisälle helposti pyöreän pöntön. Säästät rahaa plus pyöreä pönttö on lämpötaloudellisesti optimi. Huomioi tosiaan tämä ennen kuin laitat seiniä/kattoa kiinni. Ovaalin saat kyllä oviaukosta mahtumaan, mutta miksi a) tuhlata rahaa b) hankkia lämpötaloudellisesti heikompi varaaja kun kyseessä on uudisrakennus.

Osastointi on yksi kysymys ja ison pannun tapauksessa menee harkkohommiksi. Leca- tai Kahi-harkosta seinät + eriste ja tuulisulku ulkopuolelle. Itse varaaja voi olla tämän tilan ulkopuolella, etenkin jos hallisi tulee olemaan ns. puolilämmin. Tällöin osastoivan tilan (=kalliimpi rakentaa) suuruus pienenee mukavasti ja varaajan voit halutessasi koteloida kevyen villa+kipsilevy -kaapin sisään.

Mieti käytännön puuhuoltoa: esimerkiksi joku rullakko tms. jolla voit pannuhuoneeseen työntää noin viikon tarpeet kuivumaan. Kahdella rullakolla tässä onnistuu vuorottelu aika hyvin. Kynnykset, kulkuaukot ja tasot mietittävä tätä silmälläpitäen.

Hallin ja talon välille lämpökanaali, kaivantoon mahdollisesti Leca-soraa ja päälle vielä 5-10 cm routa-styrox/Finnfoam lämpövuotoa pienentämään. Laita samaan kaivantoon myös pari tyhjää putkea mahdollista myöhempää kaapelointi tai vedensiirtotarvetta varten. Tavallinen 40 mm PE-putki antaa mahdollisuuksia valita sitten jatkossa eikä maksa tässä vaiheessa paljoa noiden upottaminen.

Pannuksi itse laittaisin käänteispalokattilan, Atmos tai Orlan (jo mainittu Termax on sama kuin Orlan, mutta eri teippauksin ja kovemmalla hinnalla). Näiden kytkemisessä ei ole sinänsä mitään erikoista mitä ei asiansa osaava putkimies osaisi. Tuossa kokoluokassa mieti isoja putkia varaajan ja pannun välille (esim. 2"), mahdollistaa edes jonkin verran vapaakiertoa ja kattila+varaajayhteet ovat tyypillisesti joka tapauksessa 2". Latausautomatiikaksi esim. Laddomat 21-100 josta vaihdat palloventtiilit 2" versioihin (ne kyllä maksaa, mutta vastaavasti eipä kurista virtausta). Molemmat kattilatyypit edellyttävät Suomen olosuhteissa varaajan käyttöä ja tätä kautta saat muutenkin kattilan hyötysuhteen sille kuuluvalle tasolle. Talon ja hallin välisen käyttövesikierron voit ajastaa, jolloin kanaalissa ei kierrä lämmintä käyttövettä turhaan (=pieni säästö).

Huomioi kylmän käyttöveden tarve pannun vieressä: määräysten mukainen terminen varoventtiili. Haja-asutusalueella ei ole huono idea miettiä erillisen, takaiskuventtiilein varustetun painesäiliön käyttämistä. Tällöin sähkökatkon sattuessa on painesäiliön verran tavaraa käytettävissä mahdolliseen hätäjäähdytykseen. Edelleen, sähkökatkon sattuessa mieti josko laitat kaikki pumput ja kattilat pistorasian perään. Tällöin saat invertterillä akusta sähköt systeemin pyörittämiseen (tarve on muutama sata wattia 240VAC).

Erillinen savukaasuimuri harkintaan. Atmos ja Orlan eroavat siinä, että Atmoksessa on kattilassa imuri kun taas Orlanissa ensiöpesään puhalletaan ylipaine. En osaa sanoa kumpi on fiksumpi järjestelmä, samaan lopputulokseen ("väärinpäin" palavaan liekkiin ja yli 90% hyötyasteeseen) molemmilla päädytään. Atmos on valmistajana Orlania vanhempi, tämä on maaottelu Tsekki-Puola. Itselläni on Orlanin kattila ja erillinen savukaasuimuri, jota käytän vain sytyttäessä ja sitten kun lisään puita. Vähän ennen lisäystä tuo erillinen savukaasuimuri käyntiin ja sytytysluukku auki => ei pölläytä savuja. Järjestelmä on vasta koekäyttöasteella eli käytännön hardcore-kokemusta talvelta ei vielä ole, mutta koekäyttöjen perusteella näyttäisi olevan toimiva.

Pesään pitää mahtua vähintään puolen metrin halko ja mielellään myös riittävän iso halkaisijaltaan ettei tikkujen kanssa tarvitse liikaa pulata. Klapikone on hyvä! Metrin halkojen tekemiseen tarvitset jo melkoisen järeän koneen, tyypillisesti 60-70 cm on pienemmissä enimmäispituus. Tee halot valmiiksi suursäkkeihin jos traktorissasi on etukuormaaja: helpottaa niiden käsittelyä. Säkit peitettynä (vesisuojan ja säkin väliin jätä ilmatila!) kuivumaan tuuliseen ja aurinkoiseen paikkaan. Mieti hallin pohjaa siten, että saat suursäkit siirrettyä pannuhuoneen välittömään läheisyyteen.

Puulämmitys on hyvä vaihtoehto! Ympäristöystävällinen ja antaa mahdollisuuden tehdä kropallaan jotain hyödyllistä.

[Erbish]

Täytyy jo oikaista omia kirjoituksia.
Eli itsellä 810 m3 tilavuutta ja maksimi tehon tarve 16,63kw ja hyvin viimetalvena riitti tuo 5m3 varaaja sekä aritermos 60+ 2 pesällistä kovilla pakkasilla joita ei montaa ollut. Joten tuo 80 kw pannu ja 7m3 varaaja riittää vaikka minkälaiseen jää kauteen. Mutta kuten on sanottu suuri on kaunista!

[jarkki]

Kiitos vastanneille, tämä projekti on aivan alkutekijöissään ja näistä kommenteista on todella apua!

Tuosta pannuhuoneen koosta vielä. Jos sinne tulee kattila ja viikon puut, niin mikä kokoluokka on huoltojen kannalta riittävä ja järkevä? Ajatellaan pannuhuoneen kooksi vaikkapa 2 x 2,5 metriä. Kattila olisi toisella 2 metrin seinistä sijoitettuna nurkkaan. Silloin tälle seinälle sopisi vielä kulkuovi. Jos puolimetriset halot olisivat vastapäisellä seinällä, niin niiden ja kattilan väliin ei kovin paljon tilaa jää, reilun metrin verran ehkä. Riippuu kattilan syvyydestä ja putkien vaatimasta asennustilasta. Meneekö liian ahtaaksi?

Jos koko olisi 2,5m x 2,5m, niin noin äkkiseltään ajateltuna siinä riittäisi jo hyvin tilaa kattilalle ja sen vaatimille huoltoetäisyyksille, kahdelle ovelle (yksi suoraan ulos ja toinen halliin) ja puuvaraston paikalle. Joka neliö on kuitenkin pois tuon hallin neliöistä ja niitäkin tarvitaan.

Hulppean kokoinen systeemi olisi kyllä tuommoinen 7 kuution varaaja ja 70 kw pannu!

[Pähkäilijä]

Tuosta pannuhuoneen koosta vielä. Jos sinne tulee kattila ja viikon puut, niin mikä kokoluokka on huoltojen kannalta riittävä ja järkevä?

500 litraa polttoainetta saa säilyttää pannuhuoneessa muistaakseni. Onhan siinä kesäajalle viikon puut. Onko tuo tila sitten 750 pinolitraa (puoli kiintoa) vai 500 pinolitraa en tiedä - mutta energiaa määrässä ei ole talvisajalle viikoksi.

[Erbish]

500 litraa polttoainetta saa säilyttää pannuhuoneessa muistaakseni. Onhan siinä kesäajalle viikon puut. Onko tuo tila sitten 750 pinolitraa (puoli kiintoa) vai 500 pinolitraa en tiedä - mutta energiaa määrässä ei ole talvisajalle viikoksi.

Ei ole tarkoitus pilkkua viilailla mutta tarkennuksena.

EI 30- ja EI 60-luokkaisin rakennusosin osastoituun
kattilahuoneeseen saadaan sijoittaa polttoainetta
enintään
– 3 m3 polttoöljyä terässäiliössä teräksisessä
suoja-altaassa tai
– 3 m3 polttoöljyä muovisäiliössä teräksisessä
suoja-altaassa, jonka yläreuna ulottuu säiliön
ylimmän sallitun öljynpinnan korkeudelle
(Kuva 1) tai
– 0,5 m3 halkoja rajatussa tilassa tai
– 0,5 m3 muuta kiinteää polttoainetta
tiiviskantisessa erillisessä teräksisessä
varastosiilossa.

Lainaus: E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus
Ohjeet 2005

[jarkki]

Oli itselläkin mielessä tuo palavien aineiden säilössäpitoon liittyvät asiat, mutta kun on kokemusta kylmillä ja lämpimillä puilla lämmittämisestä, niin ajattelin suunnitella tällaisella puuvarastotilalla. Piirustuksissahan se olisi jotain muuta kuin puuvarastoksi piirrettyä tilaa.

Mutta jos lähtisikin pannuhuoneen koon määrittelyssä siitä, että sinne ei sijoiteta puita lainkaan. Huoneeseen tulisi pelkästään pannu ja siihen liittyvä tekniikka. Hallista kun on tarkoitus tulla puolilämmin, niin toisin etukuormaajalla puita ulkoa sinne pienissä erin. Eihän tuonne hallinkaan puolelle saa tuoda halkoja mielinmäärin noin vakuutusteknisistä ja paloturvallisuussyistä.

Mitä mieltä olette, onko 2 x 2 metrin tila riittävän pannulle? Periaatteessa ja käytännössä sopii varmaan pienempäänkin. Mitkähän ne mitat kotona vanhempien luona voisi ollakaan, ei kyllä tuosta 4 neliöstä kauas heitä ja kyllä siinä pannu on sopinut olemaan ja puitakin siellä on sopinut syytämään tulen nieltäväksi.

Joskus se kymmenkin senttiä on paljon huoneen sisämitoissa!

[lorvi]

Kukin taaplaa tietenkin tyylillään, mutta en ymmärrä miksi ei voisi rakentaa niin suuren lämpökeskuksen että siihen reilusti mahtuu kaikki ja on tilaa operoida ongelmitta, se ei edes lisää juurikaan rakennuskustannuksia. Jos pannu pannaan johonkin ahtaaseen soppeen ja varaajalle taasen toinen ahdas koppi ja puille vielä joku pieni koppimissä niitä lämmitetään , niin mitä järkeä siinä on. Sehän on jo kalliimpi ja hankalampi. Minulla on reilut 6m kanttiinsa ja sinne mahtuu hyvin kaikki ja voi siellä sitten harrastellakin lämpimässä eikä tartte ahtaissa sopukoissa ryömiä.

[Pähkäilijä]

Ei ole tarkoitus pilkkua viilailla mutta tarkennuksena.

– 0,5 m3 halkoja rajatussa tilassa tai

hyvä että jostain löytyi mustaa valkoisella. Toki tuon lukemalla kysessä on kiintokuutiot eikä pinomotit p-m3 

Täällä on tuulikaapissa pannuhuoneen seinän toisella puolella noin 650-700 kg puuta vetävä lattialämmityksellä oleva varastonurkkaus (koivua mahtus enemmänkin - määrällisesti noin 2.5 p-m3). Kovimmilla pakkasilla 12 päivään on puut poltettu (varaajan jäähtymisen perusteella laskin noin 9 kW verran haukkaa talo tehoa).

Puiden tuonnissa on huomioitava että ilmatilaan tulee myös paljon pikkuötököitä jotka heräilevät horroksestaan lämpimässä. Samalla myös homesienten itiöt lisääntyvät ilmatilassa (mutu muistelua - joskus hometalojen mittaajat sanoivat radio-ohjelmassa että mitataan klapipinon vierestä niin saadaan kovat lukemat).

Rakensin välituet puuvarastolle kun aikoinaan tuulikaappi oli parikin päivää kylmä sen jälkeen ku sinne toi koko varastollisen kerrallaan talvella puita. Toki jonkun 650 kg puumäärän lämmittäminen -20c -> +20c ottaa ihan reippaasti kWh:ta lisälämmityksenä, paljonko sitten puukilon lämmittämiseen energiaa tarvitaan ei ole tiedossa.

Mutta tarvitseekos pannuhuoneeseen mahtua muuta kuin itse kattila. Jos halli on puolilämmintä tilaa ympärillä varaaja, puut ym voivat olla pannuhuoneen seinän toisella puolella. Toisaalta mikä tuon konehallin suhteen on puiden varastoimismääräys, eihän autotallissakaan saa varastoida palavaa tavaraa yli 500 litran muistelisin, Erbish tietänee paremmin.

[seppol]

Turha suunnitella kattilahuoneen kokoa kun siihen vaikuttaa esimerkiksi kattilan koko ym tekijät. 2x2 m ei tule riittämään. Kattilahuone on erillinen palo-osasto eikä siellä saa säilyttää polttoaineita irrallaan ollenkaan. Nestepolttoainetta saa olla 3 kuutiota säiliössä ja suoja-altaassa. Kiinteää polttoainetta 0,5 kuutiota mutta sekin umpinaisessa säiliössä. Tämä tarkoittaa lähinnä hakkeen syöttösiiloa kattilaan. Vesivaraaja voi tietenkin sijaita kattilahuoneessa.
Puuvarasto on erillinen palo-osasto eikä sen kokoa käsittääkseni ole rajattu. Nämä molemmat voivat olla osana rakennusta jonka muut tilat muodostavat taas oman palo-osastonsa.
Rakennuksen virallinen suunnittelija piirtää kattilahuoneen koon säännösten mukaisesti. Ei sitä näillä palstoilla päätetä.

[lorvi]

>Rakennuksen virallinen suunnittelija piirtää kattilahuoneen koon säännösten mukaisesti. Ei sitä näillä palstoilla päätetä.

Kyllähän jokainen itse saa päättää lämpökeskuksen koon, jos haluaa 50 neliön rakennuksen niin piirtäjä tekee piirustukset sen mukaan. Poikkeus tietysti jos on jokin kaava- alue mutta sitten poikkeuslupa. Lähtökohtaisesti rakennusluvan saa aina.

[seppol]

En puhunut lämpökeskuksen koosta mitään vaan kattilahuoneesta. Siinä on suojaetäisyyksiä mm niin että tilaa kattilan edessä pitää olla vähintään kattilan pituus ja nuohousluukkujen edustalla minimissään 60 senttiä.
Rakennusluvan antaa sama viranomainen kuin käyttöönotonkin eli rakennusvalvonta. Piirustukset on hyväksytty etukäteen ja käyttöönotossa lopputulosta verrataan piirustuksiin.

[lorvi]

>koska kattilaksi tarvitset yli 30 kw pannun, silloin vaatimus on REI60

Tulipa tässä nyt mieleen että mitenkähän tuohon tupaan, mitä nykyisin olohuoneeksi kutsutaan on saanut rakentaa uunin, minkä teho on varmaankin arviolta 100kw kun siihen pari sylillistä metrisiä halkoja menee kerralla ? Saako moista leivivinunnia edes nykyisin rakentaa? Tuleekohan joku sen nyt purattamaan pois? Kun seinät on ikihonkaa.

Vielä kattilahuoneesta, että nuo määräyksethän määrittävät minimikoon, minimi etäisyydet kuten seppol kirjoittaa, mutta eivät kait rajoita kattilahuoneen maximi kokoa, mitä minä korostan-tilaa riittävästi.