Kannattaako halkoja lämmittää?

[syrjaki]

 Edelleenkin olen sitämieltä että saavutettu hyöty on isompi kuin kuivumiseen kulunut energia.

Sittenhän puille kannattaa rakentaa sähköuuni, jossa kuivaa ne ennen polttoa?

[Repa]

Sittenhän puille kannattaa rakentaa sähköuuni, jossa kuivaa ne ennen polttoa?

Ehkei ihan rakentaa, mutta jos puunkuivaus "uuni" on jo olemassa niin kait sitä vois käyttää

Toi kuivatus energia tuntuu menevän aika lailla samoihin kuvaako uunissa vai uuninvieressä, lienee aivan sama imetäänkö kosteus ulos savuhormin kautta nopeasti tai hitaammin tuuletushormin kautta?

Montako mottia höyryä syntyy kilosta vettä?
Sen hinaaminen kattilanläpi vieneee osansa vedosta.

 Kun konvektion läpi vedetään isompi määrä kaasuja niin pakosti myös isommasta määrästä jää lämpö saamatta. Jos vaikka kuivista puista tulisi 10 mottia kaasuja 250 C ja märistä puista lisäksi 10mottia höyryä 250 C, yhteensä 20 mottia 250 C, niin eikös siinä silloin mene harakoille tuo 10*250 C. Eli on edullisempaa polttaa kuivia puita, joista savukaasut on 500 C ?!   Meni vähän karrikoiden, mutta ajatus olis varmaan noin

Kunnes toisin todistetaan:olen sitämieltä että saavutettu hyöty on isompi kuin kuivumiseen kulunut energia.

Pakkasessa puun sisältämä vesi ei taida olla kidemuodossa joten tota faasimuutos energiaa ei voi laskea mukaan puiden aktiivikuivatuksessa tai poltossa.

Kevättä kohti mentäessä puut kuivaa pakkasessakin kunhan puut ovat ilmavasti varastoitu.

[syrjaki]

Kyllähän se puu siellä pesässä kuivaa ennen palamistaan, joten sama energiamäärä otetaan siihen puun kuivumiseen palotapahtumasta kuin jos se kuivaisi huonetilassa. Taas täytynee täsmentää, että kyseessä on kuiva, ulkona kuivattu puu ettei vaan kukaan tokaise "ei märkää puuta saa polttaa"

Jos kuivaukseen käytetyllä 1kwh energialla saisi yli 1kwh energiaa aikaiseksi oltaisiin kyllä aika lähellä ikiliikkujan ja maailman lopullisen energiaratkaisun keksimistä

Tottakai rakennuksen kannalta tarkasteltuna on aina parempi mitä kuivempaa puuta poltetaan( = parempi hyötysuhde) kunhan tuota kuivamiseen energiaa ei oteta rakennuksen sisältä.

Hyvä, että on eriäviä mielipiteitä ja niille järkeviä perusteita niin saa erilaista näkökulmaa. Nimeltä mainitsemattoman keskustelijan kommentit täällä vielä hetki sitten sotkivat koko touhun eikä niistä ollut kenellekkään mitään  hyötyä (iloa oli sitäkin enemmän, sai monet naurut)

[Repa]

Kilosta vettä tulee n. 1,7 mottia 100 C höyryä.

Kun se kuumennetaan kattilassa 1100 C asteiseksi sen tilavuus n. 5 mottia. n. 6 m³.

32 kg puita joissa on 20% kosteutta sisältää vettä 6,4 kg, jolloin sitä tulee 32 mottia 38,5 m³  höyryä. ( 30 % vast. 48   57  m³)
Samalla puumäärällä typpeä menis kaiketi 177 m³.

Vielä kun hakis ominaislämmöt typelle ja  höyrylle, samoin tolle yli-ilmalle niin suurusluokat olis hanskassa.

Onko paljon vai vähän?

edi:
Pieni laskuvirhe pujahti tonne, luvut ei ihan tarkkoja. korjaan jos herkiän

edi2:
Tota typpeä ynnäsin et ilmaa 7 m³ per kilo josta tulee 5,5 m³ typpeä (177 m³ per 32 kg puita) ja kuumennettuna 1100 C:een 26 m³ per kilo puita ( 830m³ per 32 kg )

Yritin vaan sanoa että noin paljon typpeä jä höyryä kuumennetaan 20 C:sta 1100 C:een ja jäähdytetään vain 200 - 300 C:een kattilassa.

Kaasujen tilavuudet kuumana haittavat eniten vetoa

Höyryä voi vähentää kuivemmilla puilla ja typpeä pienentämällä ilmakerrointa.

Mutulla luulin tuotä höyryn osuutta suuremmaksi, tosin höyryn ominaislämpö on 2 kJ/K kg ja ilman n. 1 kJ/K kg sekä typen 1,41 kJ/Kkg.
Tietysti pitää huomioida että kilosta vettä tulee kilo höyryä, lämpötilasta riippumatta.