Hyötysuhdelaskentaa

[Averell]

Nämä luvut ovat jo täällä esiintyneet ja vastauskin ilmeisesti: mitä tulee hyötysuhteeksi, kun poltetaan 32kg puita ja talteen saadaan 100kWh lämpöä. Jatkokysymyksenä vielä: mistä luvut tulevat?

Vertailun vuoksi tänne voisi tuoda muitakin lukuja ja lähteen, mistä ne on saatu.

[arveccio]

Tuolta löytyy energiasisältö / kg: http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6
saman taulukon olen nähnyt monessa paikassa joten pitänee paikkaansa. Tuossa ei vaan mainita onko kyse energiasisällöstä kosteusprosentilla 0% vai esim ns. kuiva puu 15%.

Jos nyt oletetaan että kyse on 15% vettä sisältävästä puusta niin 32kg:stä pitää ottaa vesi pois eli 32 x 0,85 = 27,2 kg varsinaista polttoainetta. Kerrotaan tuo sitten 4,15:llä (koivu/mänty) niin saadaan 112,9 kwh per 27,2 kg puuta. Hyötysuhde 100kwh/112,9kwh = 0,886 eli 88,6% hyötysuhde. Noin äkkiä laskettuna.  

[Pähkäilijä]

Tuolta löytyy energiasisältö / kg: http://www.motti.fi/index.php?osio=Polttopuut&sivu=Energiasis%E4lt%F6
saman taulukon olen nähnyt monessa paikassa joten pitänee paikkaansa. Tuossa ei vaan mainita onko kyse energiasisällöstä kosteusprosentilla 0% vai esim ns. kuiva puu 15%.

Jos nyt oletetaan että kyse on 15% vettä sisältävästä puusta niin 32kg:stä pitää ottaa vesi pois eli 32 x 0,85 = 27,2 kg varsinaista polttoainetta. Kerrotaan tuo sitten 4,15:llä (koivu/mänty) niin saadaan 112,9 kwh per 27,2 kg puuta. Hyötysuhde 100kwh/112,9kwh = 0,886 eli 88,6% hyötysuhde. Noin äkkiä laskettuna.  

kuivassa puussa on 5.4 kWh/kg energiaa. Tuo 4.15 koivulle on ulkokuivan puun tulos eli 32 x 4.15 = 132.8 kWh ja siitä talteen 100 kWh on 75% DIN 1942 suoran hyötysuhteen mukaan laskettuna

[Averell]

kuivassa puussa on 5.4 kWh/kg energiaa. Tuo 4.15 koivulle on ulkokuivan puun tulos eli 32 x 4.15 = 132.8 kWh ja siitä talteen 100 kWh on 75% DIN 1942 suoran hyötysuhteen mukaan laskettuna

Näin juuri, kun tiedetään paljonko energiaa sisään laitetaan ja mitä talteen saadaan voidaan hyötysuhde laskea suoran menetelmän mukaisesti.

Älä huolestu Topi, kyllä tuo luku EN 303-5 standardin täyttää.

Löytyyköhän muiden valmistajien ohjekirjoista vastaavia lukuja vertailun vuoksi.

[syrjaki]

Oikeastaan voisi todeta, että ropellihattujen ja laboratorioiden hyötysuhdemittauksilla voi pyyhkiä hanuriaan kuten esim. automaailman esimerkit hyvin osoittavat. Varmasti mitatut hyötysuhteet ym. pitävät paikkansa, mutta vain laboratorio-olosuhteissa.

Oman järjestelmän hyötysuhde tulee hyvin yksinkertaisesti: pitää tietää mitä on poltettu ja kuinka paljon saatiin energiaa talteen. Mitään muuta ei tarvita.

Alkaa tämän maan teollisuuden ongelma muutenkin olevan se, että tiedetään vaan liikaa teoriaa (ja pädetään sillä), mutta käytännön järjestä on suuri puute. Näkyy myös tällä foorumilla.

[seppol]

Minusta tuo Esa Hildenin tekemä esitys on todelline opinnäyttyö. Siinä alkuarvot on valittu niin että saadaan haluttu lopputulos. Kaikki kaavat on tehty mahdoiilisimman monimutkaisiksi ja vaikeiksi ymmärtää. Sitten siinä on monia osia kuten esimerkiksi syöttöveteen sitoutuva energiamäärä ja vaikkapa tulistuslämpö ym. Kumpaakaan ei lämmityskattilassa ole. Kattilan säteily- tuhka- sekä palamattomien hiilivetyjen häviöitä on käsitelty laajasti mutta suurinta, savukaasuhäviötä vain pintapuolisesti. Edes savukaasujen lähtölämpötilaa ei ole ilmoitettu. Siitä kun huomattaisiin heti että se yksin 200 asteen lämpötilalla on yli 10 %. Ei ole myöskään ilmoitettu ilmakerrointa kun savukaasuhäviöt on mitatt/arvioitu.
On siinä tosin hyviäkin juttuja kuten puiden ja paloilman lämmityksen vaikutus. Ne pitää ottaa huomioon huonontamaan hyötysuhdetta koska ne eivät ole mukana puun energiasisällössä. Ne ovat lisäenergiaa prosessissa.
Kun tuota puun kosteuttakin on käsitelty niin huomautan että niitä on kaksi. Muistakaa aina ilmoittaa kummasta on kyse.

[savonhumu]

Edellämainitut kaavat eivät päde kaasuttavaan käänteispalokattilaan.
Tuollaiset kaavat voi heittää roskakoriin tai pyyhkiä niillä perseen.
AMK-tason tutkimuksia ei kannata ottaa niin vakavasti, kun mm. Kaukorasta löytyy korkeampaa koulutustasoa alalta.

Tälläisillä foorumeilla on yhtä tyhjän kanssa keskustella kattiloiden hyötysuhteista, kun riittävää perustietoutta täältä ei löydy....( muutakuin Topilta ).
Uskokaa nyt , näitä juttuja on tutkittu Suomessa ja ulkomailla aivan riittävästi, joten täällä ei kannata pelle pelottomien esittää mitään teorioita.

Tuotatuota! Tuntus vähä itsekkäälle väittää sukkana että perustietoutta ei löydy muulta kun arvon rohvessorilta, kun mistäpä topi tiijät vaikka näissäkin löylyissä olis alaan liittyvä esim tippainssi tms vastaava mukana? Alkaa olla aika naurettavan puolella nämä pari uusinta vääntöketjua, mitä nyt tässä sivusta suosiolla seuraillu.. Eihän siinä, parit hyvät naurut on ainaki irronu

[Pähkäilijä]

Meinaatko että Pähkäilijän käytännön mittaustulokset antavat oikean ja todellisen tiedon kattilalaitoksen saannoista ja hyötysuhteista ?
Tuolta linkittämästäni tiedosta voi jokainen päätellä, mitkä muuttujat on otettava huomioon, ennenkuin saadaan luotettava analyysi aikaiseksi.
http://www.knowenergy.net/suomi/monipoltt_kattilat/8_haviot/fr_text.htm

noin mielenkiinnosta Topin linkittämässä linkissä kirjoitetaan

Kattilan hyötysuhdetta, jossa mitataan suoraan kattilasta saatu hyötylämpövirta sekä kattilaan viety energiavirta nimitetään suoralla menetelmällä määritetyksi hyötysuhteeksi.

Kattilaan tuotava energia voidaan jakaa polttoainevirtaan verrannolliseen osaan ja polttoainevirrasta riippumattomaan osaan. Polttoainevirtaan verrannollisia kattilaan tuotavia energiavirtoja ovat

polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia
polttoaineen esilämmitykseen sitoutunut energia
palamisilman esilämmitykseen sitoutunut energia

Vilhun linkittämässä

2.1 Suora menetelmä
Kattilan hyötysuhdetta, jossa mitataan suoraan kattilasta saatu hyötylämpövirta sekä
kattilaan viety energiavirta nimitetään suoralla menetelmällä määritetyksi hyötysuhteeksi. [1]
Kattilaan tuotava energia voidaan jakaa polttoainevirtaan verrannolliseen osaan ja
polttoainevirrasta riippumattomaan osaan. Polttoainevirtaan verrannollisia kattilaan
tuotavia energiavirtoja ovat [2, s. 101]
 polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia11
 polttoaineen esilämmitykseen sitoutunut energia
 palamisilman esilämmitykseen sitoutunut energia

Nyt on syytä muistaa että jälkimmäisen linkin tekstit ovat pelkkää AMK tutkimusta mutta ensimmäistä tekstiä on syytä lukea tarkkaan että saa luotettavan analyysin aikaiseksi  

[syrjaki]

Kyllähän se näin on, että hyötysuhteen laskemiseen ei tarvita kuin pieni (toimiva) herne päässä ja ala-aste tason matematiikkaa.

"Henkilö X poltti 4 klapia, kolmen klapin energia saatiin talteen. Mikä on hyötysuhde?"

[syrjaki]

Kyllä ne ammattikollegat " tippainssit " tunnistetaan kirjoitteluista.

Huonon dippainssin tunnistaa kyllä turhasta pätemisestä, koulutustason esille tuomisesta ja siitä, että mitään järkevää ulosantia ei vain tule ulos ellei se ole muilta "varastettua". Pätee kyllä myös kaikkiin muihinkin koulutustasoihin.

Onneksi meillä on vielä tässäkin maassa paljon viisaita ihmisiä töissä, joilla käytännön järki on päässä. Sieltä ne parhaat keksinnöt aina lähtee, ei laboratorioista.

[seppol]

Justiin, mutta jos vertaillaan eri kattiloita niin palamisilman lämpötilan pitäisi olla sama ja niin se onkin. vissiin 25 astetta. Jos minä testaisin omaa laitostani ja puskisin uuniin 200 asteista ilmaa, saisin ylivoimaisen hyötysuhteen. Tai puut voi ensin kuumentaa. Samoin kosteus voi olla verrattuna kokonaispainoon tai kuivan puun painoon. Jos prosenttiluku on sama, kuivaan  puuhun verratussa on vähemmän vettä. Hyötysuhteita on monen laisia ja ne voivat olla vielä joko joko keskimääräisiä jollakin aikavälillä tai hetkellisiä jonakin ajankohtana. Ei ole mitään yhtä kattilan hyötysyhdetta. Voi se joskus olla ilmoitetun suuruinenkin.

[vmj]

Kyllähän 99 % keksinnöistä syntyy aivoriihessä, mutta edellytys on perusasioiden osaaminen.

Aivoriihessä pitää myös pystyä perustelemaan väitteensä. Muuten saa paskanpuhujan maineen.

[savonhumu]

Aivoriihessä pitää myös pystyä perustelemaan väitteensä. Muuten saa paskanpuhujan maineen.

Totta joka sana!

[savonhumu]

Kyllä ne ammattikollegat " tippainssit " tunnistetaan kirjoitteluista.

Mitä nyt muutaman tippainssin tunnen niin ei niitten ulosanti kyllä eroa mitenkään tavantallaajista Samalla tavalla syttyjä tulee kun muillakin ja ei se kirjanoppinu tieto lopulta mikkään viisasten kivi monessakaan asiassa ole...

[vmj]

Et näköjään ole sitten tietoinen hautomoaivoriihestä.
Siellä ei tarvitse perustella mitään ja sitä parempi aivoriihi, mitä enemmän visioita on päänupissasi, olkoon ne minkälaisia hyvänsä....kaikki paskanpuhumisetkin noteerataan. Se on sitten eri asia, kuka ne rusinat pullasta poimii.

Olen, joskin tuo termi on sinun omasi. Käytetään hyvin yleisesti mainostoimistoalalla, jossa todellisuuden kanssa ei tarvitse vallan hirveästi kaveerata.

Tämä kommenttisi auttoi taas paremmin ymmärtämään kirjoitteluasi.