Auttakaa aloittelijaa, ariterm 60+ kiehuu.

[arveccio]

Ootko kokeillu niin että annat vaan porista ja katot rauhottuuko omia aikojaan? Komia pottu, mistä tommosiin saa siemenperunaa?  

[seppol]

Katselin Laddomaatin toimintaa ja se ei säädä kattilalta lähtevän veden vaan kattilaan menevän veden lämpötilaa. Pumpun imupuoilelle tulee kattilan yläputken vesi ja huuhtelee termostaatin vahapanosta. Kun määrätty lämpötila ylittyy, termostaatti aukeaa ja päästää varaajan kylmää vettä termostaattikoteloon jolloin se menee kiinni kunnes lämpää uudelleen. Kytkentä on samanlainen kuin saksalaisissa Mersussa ja Bemarissa. Muissa autoissa kytkentä on vähän toinen.

Yksi huono puoli laitteesa on. Pumppu pumppaa alaspäin. Itseilmaus on huono koska ilman pitää lähteä veden mukana alaspäin. Siipi sotkee sitä kuitenkin koko ajan vaahdoksi ja se kuulostaa kavitoinilta. Kavitointi on kuitenkin toinen ilmiö.  Kun pumppu pysäytetään ilmatasku jää aina pumpun yläosaan. Ilmiö on tuttu monesta auton moottorista. Kun kannenttivisteeseen tulee pienikin vuoto, lämmityslaittesta ei tule lämmitä. Tyypillinen vanha Peugeot Indenator moottorilla.
Jos pumppu on lähtöliitin ylös. Siellä ei koskaa ole ilmaa koska se nousee putkeen. Siellä se siten voi jäädä johonkin taskuun mutta pumppu on aina äänetön.

[Kotsa]

Ootko kokeillu niin että annat vaan porista ja katot rauhottuuko omia aikojaan? Komia pottu, mistä tommosiin saa siemenperunaa? 

Ei riittäny kantti kun rupesi kunnolla poriseen...

Katselin Laddomaatin toimintaa ja se ei säädä kattilalta lähtevän veden vaan kattilaan menevän veden lämpötilaa. Pumpun imupuoilelle tulee kattilan yläputken vesi ja huuhtelee termostaatin vahapanosta. Kun määrätty lämpötila ylittyy, termostaatti aukeaa ja päästää varaajan kylmää vettä termostaattikoteloon jolloin se menee kiinni kunnes lämpää uudelleen. Kytkentä on samanlainen kuin saksalaisissa Mersussa ja Bemarissa. Muissa autoissa kytkentä on vähän toinen.

Yksi huono puoli laitteesa on. Pumppu pumppaa alaspäin. Itseilmaus on huono koska ilman pitää lähteä veden mukana alaspäin. Siipi sotkee sitä kuitenkin koko ajan vaahdoksi ja se kuulostaa kavitoinilta. Kavitointi on kuitenkin toinen ilmiö.  Kun pumppu pysäytetään ilmatasku jää aina pumpun yläosaan. Ilmiö on tuttu monesta auton moottorista. Kun kannenttivisteeseen tulee pienikin vuoto, lämmityslaittesta ei tule lämmitä. Tyypillinen vanha Peugeot Indenator moottorilla.
Jos pumppu on lähtöliitin ylös. Siellä ei koskaa ole ilmaa koska se nousee putkeen. Siellä se siten voi jäädä johonkin taskuun mutta pumppu on aina äänetön.

Sinne jää helposti ilmaa. Ja tuntuu että kun se repii sitä kuumaa vettä putkea pitkin alaspäin niin ilma erottuu vielä herkemmin sinne pumppuun.

 Eräänä päivänä oli kokeilussa 83 asteinen termari niin kuulosti siltä kun pieniä kiviä olisi mennyt imuputkessa. Epäilin että kyseessä olisi ollut kavitaatio pumpun aiheuttaman alipaineen johdosta(tai sanotaanko paineenlaskun). En tiedä paljonko on kuuman veden noste ja voiko se vaikuttaa ilmiöön. Pumppuhan taistelee sitä nostetta vastaan(imupuoli) ja sitä korjaan sillä venttiilin kuristamisella. Sopivasti kun kuristan niin pumppu on täysin äänetön ja vesi kiertää. jos en kurista niin alkaa korina pumpussa ja porina kamiinassa.

Varaajan laki on kolmessa metrissä, laddomatti lattiasta puoli metriä ja putket dn50 (60,3mm). Nohevat laskee nosteen...

Ok eli se ei sitten voi kavitoida. Mutta pumppaus loppuu tai ainakin heikkenee reilusti kun ääntely alkaa, aiheuttaa sen sitten ilma tai pienet kivet.

[halko]

Eli laddomaatin voi aivan hyvin heittää mäkeen ja laittaa vain latauspumppu ja erillinen termostaatti kierrolle.
[/quote]   Tällä järjestelyllä toimii kuin junan vessa.    Mulla on valurautainen DN 50 termovar alaputkessa jonka jälkeen latauspumppu.

[vmj]

Eräänä päivänä oli kokeilussa 83 asteinen termari niin kuulosti siltä kun pieniä kiviä olisi mennyt imuputkessa. Epäilin että kyseessä olisi ollut kavitaatio pumpun aiheuttaman alipaineen johdosta(tai sanotaanko paineenlaskun). En tiedä paljonko on kuuman veden noste ja voiko se vaikuttaa ilmiöön. Pumppuhan taistelee sitä nostetta vastaan(imupuoli) ja sitä korjaan sillä venttiilin kuristamisella. Sopivasti kun kuristan niin pumppu on täysin äänetön ja vesi kiertää. jos en kurista niin alkaa korina pumpussa ja porina kamiinassa.

Varaajan laki on kolmessa metrissä, laddomatti lattiasta puoli metriä ja putket dn50 (60,3mm). Nohevat laskee nosteen...

Ok eli se ei sitten voi kavitoida. Mutta pumppaus loppuu tai ainakin heikkenee reilusti kun ääntely alkaa, aiheuttaa sen sitten ilma tai pienet kivet.

Minulla Laddomatti on varaajan (Akvantti 2400EK) alalähdön tasalla ja kattilan paluuputki on varaajan ylälähdön tasalla. Varaajan kokonaiskorkeus on noin 2,1 metriä ja tuo ylälähtö ehkä n. 15 cm varaajan yläreunasta alaspäin. Eli pienempi noste täällä päässä, ja lisäksi aloituspaineet varaajassa myös pienemmät (joo, ilmaaminen ja paisuntasäiliön esipaineessa on täällä laittamista). Kuumana paineet tällä hetkellä n. 1,4bar, en ole lämmittänyt 89-astetta kuumemmaksi.

Tuosta kuvastasi ei ihan varmaksi käy ilmi, mutta olethan ottanut Laddomatin mukana tulleet palloventtiilit pois? Itse päädyin käyttämään DN50-venttiilejä, sillä ne tehtaalta tulleet kuristavat aivan turhaan kun Laddomatin runko kuitenkin on DN50. Itseäni ihmetyttää miksi ovat tuollaiset kuristimet laittaneet. Eikä Laddomat ole yksin; Termovarin latauspaketissa tehdasventtiilit kuristavat vielä enemmän. Kuristamisesta huolimatta kaikki toimii periaatteessa hyvin niin kauan kuin pumppu jaksaa vettä kierrättää. Toooosin, voihan toki olla, että latauspaketin sisuksissa kuristusta on sen verran paljon ettei noiden venttiilien kuristus enää vaikuta, mene ja tiedä. Siinä tapauksessa maksoin DN50-venttiileistä turhaan.

Kysäise ongelmasta valmistajalta, Mikael Carlborg vastasi minun kysymyksiini nopeasti ja englanniksi. Ja postaa tännekin; kiinnostaa tietää mikä tuossa on se perimmäinen ongelma. 21-100:n mitoitus on kuitenkin aina 120kW kattilatehoon saakka, joten sikäli ei pitäisi potku pumpusta loppua.

[Averell]

Kuvassa lattomaatti 72 asteisella termarilla ja täys hönkä kattilasta.
Sillon kun kattilassa on kunnon rähinä päällä niin lämpötilaero menee tuohon pariinkymmeneen asteeseen. Se lämpötila kyllä lähenee sitten kun kattilasta ei tule tehoa. välillä on ero ollu 24 astettakin mutta sitten kyllä jo kupliikin aika lailla.

Tässä yksi versio selitykseksi ja vähän suuntaa antavia laskelmia.

Lämpötilaero 24 astetta ja Ladomatin ohjeesta Wilon virtaus n. 3 m³/h.

24*3*4,2*3/3.6=84 kW eli hiukan isolla teholla mennään. 20 asteen lämpötilaerollakin tehoksi tulisi vielä 70 kW.

Eli hiukan yliteholla mennään ja kiehuminen sotkee latomaatin virtaukset, jolloin kun kuristetaan varaajalle menevää linjaa, saadaan kattilaan lisää virtausta niin kiehuminen vähenee ja lataus taas toimintaan.

[jolla]

Termovarin voi ainakin asentaa "väärin"

Tuo kuvan asennusohje on huono, vaikka sitä yleisesti asennusohjeissa käytetään. Termovaarin, sekä muidenkin lataustermostaattiventtiilien oikea paikka on välittömästi kattilan lähdössä. Tällöin se toimii (avautuu) myös silloin, kun pumppu ei syystä tai toisesta kierrätä vettä.

[Repa]

Tässä yksi versio selitykseksi ja vähän suuntaa antavia laskelmia.

Lämpötilaero 24 astetta ja Ladomatin ohjeesta Wilon virtaus n. 3 m³/h.

24*3*4,2*3/3.6=84 kW eli hiukan isolla teholla mennään. 20 asteen lämpötilaerollakin tehoksi tulisi vielä 70 kW.

Eli hiukan yliteholla mennään ja kiehuminen sotkee latomaatin virtaukset, jolloin kun kuristetaan varaajalle menevää linjaa, saadaan kattilaan lisää virtausta niin kiehuminen vähenee ja lataus taas toimintaan.

Kyllä speksien mukaan ihan normaali teho, 48 kg puita palaa 2,5 tunnissa tekis liki 80 kW. Jos siihen lisää vielä "pelivarat" ei 100 kW: kaan olis mahdoton. Mutta kyllä ton lattomaatin pitäis handlata mokoma ihan nikottelematta.

Eikös toi kattilan läpi menevä virtaus pitäis olla aina sama riippumatta siitä kuinka paljon varaajasta tulevaa viileää vettä sotketaan sekaan?

[akWho]

Tässä yksi versio selitykseksi ja vähän suuntaa antavia laskelmia.

Lämpötilaero 24 astetta ja Ladomatin ohjeesta Wilon virtaus n. 3 m³/h.

24*3*4,2*3/3.6=84 kW eli hiukan isolla teholla mennään. 20 asteen lämpötilaerollakin tehoksi tulisi vielä 70 kW.

Eli hiukan yliteholla mennään ja kiehuminen sotkee latomaatin virtaukset, jolloin kun kuristetaan varaajalle menevää linjaa, saadaan kattilaan lisää virtausta niin kiehuminen vähenee ja lataus taas toimintaan.

Ei tuossa tehot ole liian isot jos Laddomat 21-100 rittää esitteen mukaan 120kW teholle.
Aritermin esitteestä 48 kg puita/ paloaika 2,5 tuntia teho n.77 kW, mutta päästy 3,5 tunnin polttoaikaan teho n.55 kW.
Ariterm ilmoittaa tehoksi puulla 55-60 kW, mitattu testissä:
VTT:n mittaustulokset
Virallisessa EN 303-5 mukaisissa käyttötesteissä Ariterm 60+
kattilat ovat saaneet keskeisissä käyttöön vaikuttavassa
ominaisuuksissa seuraavat tulokset:
Ariterm 60+
Kattilan lämpöteho
52 kW
Kattilahyötysuhde
92 %
Savukaasun lämpötila
107 ̊C

Laskelma lämpötila erolla ei taida antaa oikeaa tulosta koska termostaatti sulkee välillä kiertoa varaajaan jolloin on vain lyhyt kierto, ja siinä lämpötila ero kaventuu kunnes termostaatti taas aukeaa.
Eikä virtauskaan ole varmaan 3m³ tunnissa virtausvastuksen takia.
edit:enpäs kerinnyt huomaamaan Repan viestiä, tuli osittain samat jutut

[Averell]

Kyllä speksien mukaan ihan normaali teho, 48 kg puita palaa 2,5 tunnissa tekis liki 80 kW. Jos siihen lisää vielä "pelivarat" ei 100 kW: kaan olis mahdoton. Mutta kyllä ton lattomaatin pitäis handlata mokoma ihan nikottelematta.

Eikös toi kattilan läpi menevä virtaus pitäis olla aina sama riippumatta siitä kuinka paljon varaajasta tulevaa viileää vettä sotketaan sekaan?

Tässä tapauksessa ilmeisesti kiehuminen kuitenkin sotkee latomaatin virtaukset. Eli jos termostaatti laskee "vakiotehon" lävitseen, ja kiehuminen tekee tulppaa kuumaan palulinjaan (virtaus pienenee) niin termostaatti pienentää myös varaajalta paluutakin. Eli kattilalle ei riitä pumpun normivirtaus, koska kiehumista pääsee tapahtumaan. Ja kiehuminen saadaan poistumaan, kun keinotekoisesti lisätään virtausta latomaatin läpi kuristamalla varaajalle menevää linjaa.

[Erbish]

Niin onhan tuo laddomatin kytkentä tehty ohjeen mukaan???
Ohjeessa varaajalle menevä putki nousee suorassa linjassa laddomatin ns kiertoputken/paluuputken kanssa.
Itsellä juuri noin ja ylimääräinen ilma menee suoraan ylös eikä jää kummittelemaan pumpun imettäväksi.
Myös varaajalta tuleva vesi on tultava alakautta, siis ohjeen mukaan.
Kuvista ei auennut onko näin.

http://www.termoventiler.eu/media/upload/LM21-100_Manual_E.pdf
Sivulla 4 selventävä kuva.
Onko tuostakaan apua mutta jos ei muutakaan vikaa löydy niin aina kannattaa kokeilla.

[akWho]

Tässä tapauksessa ilmeisesti kiehuminen kuitenkin sotkee latomaatin virtaukset. Eli jos termostaatti laskee "vakiotehon" lävitseen, ja kiehuminen tekee tulppaa kuumaan palulinjaan (virtaus pienenee) niin termostaatti pienentää myös varaajalta paluutakin. Eli kattilalle ei riitä pumpun normivirtaus, koska kiehumista pääsee tapahtumaan. Ja kiehuminen saadaan poistumaan, kun keinotekoisesti lisätään virtausta latomaatin läpi kuristamalla varaajalle menevää linjaa.

Termostaatti säätää virtausta lämpötilan mukaan ei virtauksen. Kun lyhyen kierron (Laddomatin yläputki) virtaus pienenee
varaajan kautta kiertävä virtaus taas suurenee eli virtaus pysyy vakiona. Sehän on termostaatin tehtävä säätää virtauksia lämpötilan mukaan jotta kattilan paluuvesi pysyy vakiona. Mitä tarkoitat kuumalla paluulinjalla?

[Averell]

Ei tuossa tehot ole liian isot jos Laddomat 21-100 rittää esitteen mukaan 120kW teholle.
Aritermin esitteestä 48 kg puita/ paloaika 2,5 tuntia teho n.77 kW, mutta päästy 3,5 tunnin polttoaikaan teho n.55 kW.
Ariterm ilmoittaa tehoksi puulla 55-60 kW, mitattu testissä:
VTT:n mittaustulokset
Virallisessa EN 303-5 mukaisissa käyttötesteissä Ariterm 60+
kattilat ovat saaneet keskeisissä käyttöön vaikuttavassa
ominaisuuksissa seuraavat tulokset:
Ariterm 60+
Kattilan lämpöteho
52 kW
Kattilahyötysuhde
92 %
Savukaasun lämpötila
107 ̊C

Laskelma lämpötila erolla ei taida antaa oikeaa tulosta koska termostaatti sulkee välillä kiertoa varaajaan jolloin on vain lyhyt kierto, ja siinä lämpötila ero kaventuu kunnes termostaatti taas aukeaa.
Eikä virtauskaan ole varmaan 3m³ tunnissa virtausvastuksen takia.
edit:enpäs kerinnyt huomaamaan Repan viestiä, tuli osittain samat jutut

Niin Laddomatin kyllä pitäisi selvitä näistä tehoista helpostikin ja arvasin kyllä että virtauksen arviointi herättää huomiota, mutta ko. yhdistelmä on tehty reilulla putkikoolla, jolloin virtausvastus on pieni. Mutta olemmeko siitä samaa mieltä, että kiehumisen aiheuttaa liian pieni virtaus kattilan lävitse? Laddomatin ohjeessa on n. 10 asteen lämpötilaero latauksessa, tämäkin viittaisi siihen, että virtaukset eivät ole oikein, kun 20 asteen eroilla mennään.

Termostaatti säätää virtausta lämpötilan mukaan ei virtauksen. Kun lyhyen kierron (Laddomatin yläputki) virtaus pienenee
varaajan kautta kiertävä virtaus taas suurenee eli virtaus pysyy vakiona. Sehän on termostaatin tehtävä säätää virtauksia lämpötilan mukaan jotta kattilan paluuvesi pysyy vakiona. Mitä tarkoitat kuumalla paluulinjalla?

Tarkoitin juuri tuota yläputkea, mitä tapahtuu jos virtaus pienenee siinä kiehumisen takia? Eikös varaajalta tuleva viileämpi vesi jäähdytä silloin termostaattia ja sulje sitä jolloin virtaus pienenee lisää. Eli mennäänkö ojasta allikkoon.

[seppol]

Nyt on oikeanlasta tietoa hyötysuhteesta. Ariterm 60 hyötysujhe on 92 % mutta se edellyttää että savukaasut on 100 asteisia. Tämä on erittäin tärkeä mainita kun hyötysuhteita ilmoitetaan. Kenellä savukaasut on tupllaiset. Ohjeissa taitaa olla että ne olisivat 200 - 300. 200 asteen kohdilla savukaasuhäviöt ylittävät 10 % poltetaan puut kuinka tehokkaasti tahansa. On vähän vaikea jäähdyttää suurella teholla 100 asteeseen, jos vesi on koko ajan 90 luokkaa.

Tuo Laddomatin termostaatti ei kurista lähtevää virtausta vaan varaajalta kattilaan tulevaa.

[Averell]

Nyt on oikeanlasta tietoa hyötysuhteesta. Ariterm 60 hyötysujhe on 92 % mutta se edellyttää että savukaasut on 100 asteisia. Tämä on erittäin tärkeä mainita kun hyötysuhteita ilmoitetaan. Kenellä savukaasut on tupllaiset. Ohjeissa taitaa olla että ne olisivat 200 - 300. 200 asteen kohdilla savukaasuhäviöt ylittävät 10 % poltetaan puut kuinka tehokkaasti tahansa. On vähän vaikea jäähdyttää suurella teholla 100 asteeseen, jos vesi on koko ajan 90 luokkaa.

Tuo Laddomatin termostaatti ei kurista lähtevää virtausta vaan varaajalta kattilaan tulevaa.

Niin 52 kW teholla päästään 107 asteen savukaasuihin ja 92 % hyötysuhteeseen. Eli kun suuremmalla teholla poltetaan on savukaasulämmötkin korkeammat.

Mitä mieltä seppol olet aiheuttaako kiehuminen/kupliminen ongelmat pumpun virtaukselle vai häiriöitä termostaatin  toimintaan yläputken virtauksen kautta.

Oletkos kotsa koittanut kuristaa varaajalle menevää virtausta täyden rähinän aikana niin, että saisit lämpötilaeron n.10 asteeseen kattilan sisäänmenon ja ulostulon välille?