Puulämmitys?

[noviisi]

Hei, auttakaa noviisia!

v. 1959 rintamamiestalossa on tällä hetkellä lämmitysmuotona öljy ja puu. Pannuhuoneessa on kaksoispesäkattila (muistaakseni vuodelta 1975), öljyä on kulunut noin 2000 l /vuodessa, talossa neliöitä 90. Vapaapäivinä, viikonloppuisin ja etenkin kovilla pakkasilla (jos ollaan kotona) lämmitetään puilla. Talossa on lisäksi yksi pönttöuuni. Toinenkin on ollut, mutta oli purettu ennenkuin itse ostin tämän talon. Paikka sillekin kuitenkin löytyisi. Öljy loppui viime kesänä heti kesäkuun alussa, ja koko loppukesä ja alkusyksy lämmitettiin puilla. En pitänyt sitä kovin pahana.

Tulevaisuudessa (ei niin kovin kaukaisessakaan) on edessä lämmitystavan vaihto. Lapsuudenkodissani isä lämmitti talon oman metsän puilla, ja isäni kuoltua kävin yhden kovan talven aikana lämmittämässä tyhjää, myyntikuntoon laitettavaa tupaa joka päivä (matkaa 17 km/suunta). Talossa oli 3000 litran vesivaraaja. Eli tuota puulämmitystä on tullut kokeiltua näin aikuisiällä. Lapsuudessa isä ja veljeni osasivat lämmittää talon ja tiesivät mitenkä kaikki vipstaakit toimivat, nyt harmittaa että itse en niihin kovin hyvin tutustunut.

No, itse kysymykseen siis. Kuinka "helppohoitoinen" tapa on puulämmitys nykypäiväin laitteilla? Eli kuinka usein tarvitsee lämmittää? Ajattelin nimenomaan klapilämmitystä, en pellettejä (laitteisto on liian isokokoinen meidän ulkorakennukseen). Millainen kustannus olisi kaksoispesäkattilan vaihtaminen pelkästään puulämmitteiseen? Kattilan lisäksi pitäisi hankkia vesivaraaja, ja olen ajatellut, että siihen tulisi sähkövastus. Näin vesi lämpiäisi vaikka oltaisiin reissussa viikon tai kaksi. Minkä kokoinen vesivaraaja olisi järkevä? Talossa asuu kaksi aikuista, yksi teinipoika ja yksi koira. Puut pitäisi hankkia ostettuna ja kotiin kannettuna, mieluiten valmiina klapeina. Olen vuorotyöläinen, joten siihen klapihommaan en haluaisi kauheasti uhrata aikaa. Toki kaverilta lainatulla klapikoneellakin on tullut tehtyä lämmitysklapeja ja aika ajoin sen klapien teko on ihan puolimukavaa hommaa. Paino sanoilla "aika ajoin".

Vastauksiin ei kiitos mitään hirveän teknistä kieltä! Kuten sanoin, olen noviisi ja lisäksi nainen. 

[VPJ]

Juhanilla mielestäni hyvä kertomus:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=253.0

Varaaja ja kattila tulee ulkorakennukseen? Paljonko tilaa?

[kahe]

Ja ehkä toisenlainen kertomus Polkan Econature. Sieltä voisi tulla myös naisnäkökulmaa lisää.

Vanhaa remontoidessa/muuttaessa kannattaa lukaista myös Paloluokitus pannuhuoneessa keskustelu.

Pähkäilijän mittailuja ja kokemuksia kannattaa myös lukaista. Samalla lukaise tulipesän koosta.

Omaa pannunvaihtoa en mainosta, mutta pelkän yläpalokattilan vaihdolla uuteen mennään alle 4k€ kustannuksin. Hormeineen ja varaajineen taidetaan pyöriä jo 6-8k€ luokassa ja enemmänkin riippuen kattilamerkistä ja ostopaikasta. Jos mahdollista, niin toteuta tuollainen Juhanin tyyliin ulkorakennukseen. Huomioitava on vesipiste ja viemäröinti siinä tapauksessa. Moni muukin voisi kertoa omista toteutuksistaan, niin tieto&kokemukset lisääntyisi.

Juttua löytyy, mutta kaikkea on vähän siellä täällä ja osan joutuu suodattaan itse lukiessa pois.

[noviisi]

Hei!

Kiitoksia vastauksista!

Pannuhuone on tosiaan tuossa ulkorakennuksessa. Talon ja ulkorakennuksen väliä on noin 10 m. Talossa on vesikertoiset patterit. Itse kattilahuone on noin karkeasti arvioiden kooltaan 2,5 x 3 m. On käytetty aiemmin ns. kesähuoneena. Heti pannuhuoneen vieressä on hyvän kokoinen puuvaja.

Kaukolämpö on ollut yhtenä vaihtoehtona, mutta tälle ns. vanhalle alueelle kaupungin energialaitoksella ei ole suunnitelmia vetää kaukolämpöputkea. Joskus kai sekin tulee, mutta voi mennä aikaa. Tämän hetkisiä suunnitelmia ei kuitenkaan ole. Kaukolämmön hintakin on kuitenkin nousussa. Samoin maalämpöäkin olen miettinyt, mutta aloituskustannukset ovat korkeat, ja jatkuvasti nouseva sähkön hinta nostaa käyttökustannuksia.

[kahe]

Tuohon tilaan kyllä mahtuu nykyaikainen kattila (Attack, Atmos, Nibe, Econature, ym.), mutta varaajaa ei saa samaan tilaan mahtumaan järkevästi. Attackin esitteessä on kyllä kuva, jossa kaikki on 1,5*2m tilassa, mutta varaaja onkin pieni. Eiköhän noita kommentteja ala tipahteleen päivän mittaan lisää. Täälläkin luovuttiin maalämpösuunnitelmista juuri hinnan takia, eikä tuo kaukolämmön hintakaan enää halpa ole monessakaan paikassa.

[Pähkäilijä]

Meikäläisen kokemuksia ei kannata kauheesti lueskella, kun lämmitys on yhtä työläs kun sinullakin tällä hetkellä, kaksoispesä tai yläpalokattila on sellaisia yhtenään täytettäviä puurohmuja molemmat...

Vaan lähtökohtaisesti 2000 öljylitran korvaamiseen tarvitaan 5000 kg puuta josta kylmimpänä kuukautena poltat 1000 kg. Tuo 2000 litraa on koivua 8 m3 tai muuta puuta 10 m3, pinomotteina kerro luvut 1.5. Nykyaikaisella kattilalla tosin voi hyötysuhde olla parempikin kun tuolla nykyisellä öljypannulla mutta suuruusluokassa tuossa mennään.

Jos 1000 kg puuta tahtoo kuukauteen polttaa menee sitä sitten keskimäärin 33 kg päivässä, kovimmilla pakkasilla enemmänkin. Mikäli kerta päivään lämmitykseen tähtää on pesään sitten hyvä mahtua ainakin tuon verran ja varaajassa olla tilaa sillein että sinne energiat mahtuu. Energiamäärä joka tuosta irtoaa on kokoluokkaa 120 kWh ja sen varaaminen 2000 litran varaajaan nostaa lämpöjä noi 50 astetta. Tosin lämmityksen aikanakin osa energiamäärästä menee käyttöön joten ihan tuota ei ladata täydellä kattilallisella.

Patteriverkkoon tarviaa lämpimämpää vettä ja siinä ei aina onnistu käyttämään varaajaa niin "kylmäksi". Toisaalta varaajassakin on hyvä olla enemmän puskuria ettei aina tarvia kytätä milloin voi lämmittää/ ei tarvia lämmitellä vajaita pesällisiä jos samalla työmäärällä saa täydenkin pesällisen poltettua   Mutta millaisen varaajan saat mahtumaan pannuhuoneeseen lienee kysymys... Tosin yksi vaihtoehto on hitsauttaa neliskanttien varaaja sinne omalla avopaisunnalla ja patteriverkkoa + lämmintä käyttövettä varten sitten laittaa levylämmönvaihtimet.

Kaksoispesäkattila ilman varaajaa on työläs vaihtoehto. Jos se ei tuntunut työläälle niin nykykattilalla lämmitys on leikinlaskua siihen verrattuna. 10 minuutin päivittäinen vierailu talvella pannuhuoneessa riittää pääsääntöisesti.

[VPJ]

Meidän pannuhuone on 3,1 x 2,2 metriä ja sinne mahtuu Attack 25 DPXL, Akva 1000 litraa ja Attack AS 800 litraa jonka päälle kolme 80 litran paisunta-astiaa. Ovesta ei mahdu suurempaa sisään.
2000 litran varaaja on kooltaan 1300 x 2420 mm eristeineen.

[timotei]

Onhan niitä ovaalinkin muotoisia varaajia, ne käyttävät tilaa edullisemmin pannuhuoneessa ja jopa mahtuvat ovestakin sisään. Vähän kalliimpia kylläkin.

[Pähkäilijä]

Täällä pannari on 280 x 270 ja siellä on 3000 litrainen pyöreä varaaja, samoiten kattila, 2 reikänen piippu, 250 litranen paisari telineellä ja paisarin alla vielä vesipumppu käyttövedelle.

Kattila ja varaaja tosin menivät ekaks pannuhuoneeseen, sitten vasta tehtiin 2 seinää lisää. Kuva on suurinpiirtein sätöstelty mutta "huoltotilaa" jää viel edestä hoidettavalle kattilalle riittämiin.

[arveccio]

Meillä on talon päädyssä 3m x 2,5m koppero missä on kattila, piippu, 1500L varaaja, 500L varaaja, 150L ja 50L paisuntasäiliöt sekä kiertovesipumput sunmuut. Sinne mahtuu vielä se lain sallima 0,5 kuutiota puita + huoltotila kattilan edessä.

ps. eihän naiseus tarkoita automaattisesti ettei tekniset termit sanois mitään nimimerkillä vaimoni on insinööri. 

[Juhani]

Nykyaikainen puulämmitys ei ole enää seuraavaa tyyliä...

"Isäntä tekee yötäpäivää oksista ja jätepuusta pientä tikkua, emäntä istuu kattilan vieressä
keittiöjakkaralla, lukee kirjaa ja lykkii 5 minuutin välein puuta pesään samalla toivoen ettei mukulat käyttäisi liikaa kuumaa vettä että ehtisi iltauutisille pirttiin"

Nykyaikaa

Pannariin, paineiden tarkistus, vipunuohous, pesän täyttö, sytytys hetki odotusta että veto kuivaa piipun luukku kiinni ja tupaan max.15 min. Kattila vetää ilmansäädöt(pellit) kiinni ja sammuttaa kattilan kun palava aine on loppu.

Jos puulämmitykseen päätyy niin tärkeätä mielestäni on ajatella puu/ energialogistiikka kuntoon, suurin työllistäjä on tuo puiden saaminen kattilan sisään. Omani on toteutettu pääosin siten että peräkärrynkumipyörillä puut tulee tontille ja kattilan oven taakse n.2m päähän, kärry saa huilata katon alla kunnes on tyhjä. Ikeareisut sun muut kivat peräkärrylaatuaikareissut pitää vain ajottaa tyhjille päiville.

Sähkö varalla on ok, mutta sähköverokorotukset luo aina enemmän paineita kotonaoloon ja estää näin Kataisen tukemisen.

Kattilanvaihtokustannuksiin vaikuttaa eniten omien käsien toimivuusaste, työ on kallista ja kotitalousvähennykset sen kun pienenee. Pieni vaivannäkö/ kilpailutus myös tarvikkeita ostaessa tuo melkoisen säästön kokonaisbudjettiin.

Varaajan koko ja tyyppi kannattaa harkita huolella, mahdollinen tulevaisuuden lämmitystavanvaihto huomioiden ja lisäjuttuna aurinkoenergian järkevä hyödyntäminen.

[HVH]

Katsoin toissapäivänä kellosta että päivittäiseen pannuhuonekäyntiin kuluu noin 6 minuuttia. Eli sen aikaa kun aamukahvi tippuu. Suuremman vaivan aiheuttaa klapi logistiikka palaxilta pannuhuoneeseen.
Jos klapit on lähtökohtaisesti aikomuksena ostaa, olisiko järkevää hankkia puut valmiiksi säkitettynä 60L verkkosäkkeihin. En tiedä paljonko hinta nousee mutta oma työ käsittelyssä pienenisi merkittävästi.