Apuja lämmitysjärjestelmän uusimiseen/valintaan

[Setämies]

Lämmönsiitokyky lisääntyy kun tulevan veden lämpötilaa lasketaan. Jos on käytössä lataustermostatti, siihen ei voi vaikuttaa.
Jää vain mahdollisuus pienentää kattilan tehoa. Se taas tarkoittaa että poltetaan vähemmän puuta aikayksikössä. Se voi onnistua vetoa säätämällä mutta palamisen pitää siitä huolimatta tapahtua yhtä täydellisesti kuin suuremmallakin teholla.
Savukaasujen lämmön laskeminen ei ole sellainen suure että se tehdään millä kainolla tahansa. Esimerkki on kuuman veden päästäminen viemäriin.

Asia ei ole aivan noin yksinkertainen, paitsi dT myös tilavuusvirta vaikuttaa, kuten varmasti hyvin tiedät.

Toinen asia on vielä se, että kun kiehuminen puukattilassa on alkuvaiheessa pistekiehumista, sitä ei ole kovinkaan tehokasta yrittää ehkäistä jäähdyttämällä (=suurempi dT). Sen sijaan kunnon virtaus (virtaussuunnittelu, riittävä tilavuusvirta) 'huuhtelee' ja tasoittaa paikalliset lämpötilaerot, ja siten vähentää pistekiehunnan mahdollisuutta.

[Setämies]

Automaattista ilmainta kannattaisi kokeilla! Meilläkin on kattilan päällä kyllä samanlaisia hanoja pari kappaletta, ilmaimia sitten verkostossa hankalissa paikoissa. Katsoin yhtä ilmainta, siinä oli lämpötilarajana 110 astetta. Tuskinpa högforssiakaan tuota kuumempana kannattaa käyttää. Tuon aloittevakin harrastaja saa laitettua, kun siellä jo se hanakin on valmiina. Vähän kosteuttahan se ehkä pannuhuoneilmaan tuo, mutta kyllä se sieltä pois lähtee.

Minusta hyvä, lämmin höyry pitäisi saada kanavoitua varaajan suuntaa. Kyllä se siitä jäähtyy ja oppii jälleen olemaan vettä.

[ev3449]

Mutta kuten sanottua, hommassa on jo hiukan sama fiilis kun kutsuisi ensiapuryhmän ruumishuoneelle.

Taidettiin hieman eksyä aiheesta. Eli ajatushan on nimen omaan miettiä uutta ja tapaukseemme järkevää lämmittäjää korvaamaan Högfors.

Mainitsemasi kytkentä, kuten myös kattilasta varaajaan lähtevässä putkessa olevat putket kulkevat termisen varolaitteen (pallo, SYR 5067, http://www.somatherm.se/index.php?id=73) kautta ja ovat täten auki ainoastaan kattilalämmön noustessa yli hyväksytyn. Lisäksi kuvassa taisi olla virhe, eli lähtö on tietysti paineistetusta vesiverkosta eikä täyttöventtiilin "sisäpuolelta.

[seppol]

Setämies terve.
Energian siirtoteho on dT * tilavuusvirta. Laadut vaan oikein. Näissä latausyksiköissä vaan pumppu pyörii vakionopeudella ja siirtää vettä vakiovirralla. Termostaatti säätelee mihin se kulloinkin menee. Kattilan sisällä se on koko ajan lähes vakio. Kun termostaatti säätää kattilaan tulevan veden lämpötilan vakioksi, lähtevän veden lämpötila asettuu lämmitystehon perusteella. Ainoastaan sitä voidaan muutella. Jos teho on niin suuri että vesi kiehuu, ainoa keino on pienentää tehoa.

Aloittaja laittoi viestissään 35 pari kaaviota. Toinen on valmistajan suositus. Siinä on avoin putki kattilan yläosasta avopaisunnan yläosaan vesipinnan yläpuolelle. Todellisessa kiehutuksessa siitä poistuu vain höyryä kattilan yläosasta. Vesi ei ole  virtauksen haittana. Mielestäni siinä pitäisi vielä olla ylipaineventtiili suoraan ulos. Voi siinä ilmanpoistokin olla.

Toinen kaavio on toteutuneesta. Siinä terminen varo on vasta termostaatin jälkeen. Mitä jos termostaatti jää kiinni?

[jolla]

Ei yläputkessa saa olla mitään, jos on , niin se on insinöörin suunnittelema. Virtaus rajoitetaan varaajasta kattilaan tulevassa putkessa.
Toinen käytännön kummajainen on , kun putket vedetään kattoon (ylös) sekä meno että paluu ! Minkä opin mukaan se vapaakierto silloin toimii jos sähköt/pumppu/elektroniikka pettää?

[ev3449]

Aloittaja laittoi viestissään 35 pari kaaviota...
...Toinen kaavio on toteutuneesta. Siinä terminen varo on vasta termostaatin jälkeen. Mitä jos termostaatti jää kiinni?

Eli punaiset "henkselit" kiinteistöni kaaviossa merkitsevät poistettua termostaattia ja pumppua. Termostaatti on poistettu juurikin turvallisuussyistä ja lataus hoidetaan erillisellä, kattilaa edeltävällä "latausryhmällä". Toisin sanoen kattilan ja varaajan välissä (yläputki) ei omassa kytkennässäni ole enää mitään virtausta estävää/tukkivaa ja varot olen lisännyt paineelle ja kiehumiselle.
Alavuudella termostaatin jumittuminen vuonna 2004 johti kyseisen kattilan kohdalla lämmittäjän kuolemaan. Jos kytkennän mukainen putki kattilan päältä paisuntaan olisi ollut kyseisessä tapauksessa toteutettu kuten valmistaja on ohjeistanut, oltaisiin onnettomuudelta varmaankin vältytty.

Ei yläputkessa saa olla mitään, jos on , niin se on insinöörin suunnittelema...

Taisi olla joskus yleinenkin tapa ylläpitää kattilavesi "riittävän" kuumana juurikin tuollaisella tietyssä lämpötilassa avautuvalla termostaatilla. Tässä tapauksessa ei kaiketi hengenvaaraa pääsisi syntymään jos koko järjestely olisi suunnitelman mukainen. (ylempi selitys)

[ev3449]

Laitetaanpa tähän samaan vaikka kaiketi polttopuupuolelle kuuluisikin...

Eli jos tähän puulämmittämiiseen ihan tosissaan lähtee, täytynee 6 tai 10im3 kuivaa koivua pihaan klapikuormista luopua. Kiinteistöstäni ei löydy vielä muuta varsinaista tilaa polttopuille kuin tuo ensimmäisen viestin varasto pannuhuoneen vieressä. Nyt pohdiskelen mahdollisen liiterin tms. rakentamista ja propsista-kattilaan välistä logistiikkaa.
Jos tilaan propsikuorman pihaan, mitä miten tässä sen jälkeen kannattaisi toimia? Kyseesähän on taajamatontti joka on tarkoitus pitää huomiota ja "pahennusta" herättämättömänä.
Kaiketi voin/kannattaa pilkkoa puut heti kattilaan sopivaan mittaan (esim. 50cm) ei 100cm haloiksi? Pitääkö kaikki pyöreä puu halkoa kuivumisen takia, myös ohuemmat? Pitääkö nämä sitten kuivata ulkona pinoissa vai voinko rakentaa tähän tarkoitukseen ns. rakoseinäliiterin vai onko tuollainen liiteri ainoastaan kuivan puun säilyttämistä varten?
Kuullostaa melkoiselta puitten siirtelyltä jos ensin pinoon, sitten liiteriin josta varastoon ja lopuksi kattilaan?
Energiaahan lämmittämiseen tarvitaan n. 30000kW+hyötysuhteen viemä ja homma olisi mukava hoitaa ns. kerran vuodessa periaatteella kuntoon. Eli varastossa pitäisi olla kerralla väh. n. 20pm3 koivua tai mahdollisesti enemmänkin jos osaa joutuu pidempään kuivattamaan?
Välineitähän ei itseltä löydy tähän kuin perus Jonsered ja Fiskars.

[Juhanisto]

Itsellä on kanssa tuo liiterin teko edessä, vanha on vaan katos jossa seinät pressusta. Tuo nyt menettelee täällä haja-asutusalueella. Mietin kanssa tuota puun siirtelyn vähentämistä minimiin. Tulin siihen tulokseen että kehittelisin jonku pinoliiterin. Eli sellaisen missä puu voi kuivua kesän ja sitten talveksi umpeen tuiskujen varalle. Puutila tulisi olemaan 1,5x1,5x9m. Siihen saisi sen n.20pm3 mahtumaan. Suunnitelmissa harjakatto, vanerista liukuovet joita voi kesällä pitää auki sen verran että ilma kiertää sopivasti ja vetästä sateen sattuessa kiinni jos muistaa. Siksi noin matala että emäntäkin ylettyy helposti puita pinoamaan ja on helpompi purkaa ja täyttää. Tuon voisi sitten jakaa osioihin niin puut pysyvät pinolla helpommin. Tuosta tulisi samalla "aita" yhdelle tontin sivulle. Säästyisi ainakin se "ylimääräinen" liiteriin siirto pinolta ulkoa, itse kuitenkin kuivatan puut ulkona en liiterissä. Tuo on nyt ihan kehittely asteella vielä. Mutta tuntuu ihan toteuttamisen arvoiselta idealta.

Jos jollain on samantyyppistä tehtynä niin kuvia mielellään katselisin.

[Pähkäilijä]

siirretty

[Juhani]

Tuo verkkohommeli on helppo ja hyvä. Ite tein just tänään kuitenkin pinoamalla kun pökäleet on 60cm pitkiä, vie melkoisesti tilaa kun irtona laskettaa häkkiin.
33 normi klapilla ehkä helpoin varasto tuo verkko, katto pitteepi olla reilusti leveämpi kuin häkki ja sitten ennen syyssateita
kevytpeite ympärille siten että alhaalla ja ylhäällä ilmankiertoa varten pressu jää reilusti auki.

[Pähkäilijä]

siirretty

[ev3449]

Ehdottoman hyvä ajatus tuo klapikoneen vuokraus...
Hyviä ehdotelmia ja ideoita kuivatukseen ja varastointiinkin.
Tuollainen valuverkkohäkki kuulostaisi kovin toimivalta ajatukselta. Kaiketi enemmänkin kuivatukseen? Voisin kuvitella että vaimo olisi kovin kiitollinen jos ei talvella lumen alta joudu puita kaivamaan.

Miten mahtaisivat puut kuivua piirrustuksen mukaisessa liiterissä. Jos seinät ja lattia pinojen alla olisivat mahdollisimman suurella raolla, pinojen välissä reilut ilmatilat ja keskellä avoin, maapohjainen tila jossa voisi puut esim. puutarhakärryihin säältä suojassa lastata tai vaikka kuljettimella kasata ja siitä pinota?

Satelliittipuhelimen yhteydellä ei vielä vtt:n julkaisu auennut, täytyy laittaa yöksi latautumaan...

[savonhumu]

Erittäin hyvin kuivaa tuommosessa heinälatotyyppisessä ratkasussa
Kuormalavat pinojen alle niin hyvä tullee... Rouvan kotona on käytännössä tuommonen ja hyvin on kuivaa puuta piisannu!

[Pähkäilijä]

siirretty

[timotei]

Klapilogistiikkaa taajamatontilla on sivuttu tuossa säikeessä: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=349.0