Vanhaan kyläkouluun uusi lämmitysjärjestelmä?Apua kaivataan.

[Lefa]

Moi.
Tosiaan muutimme kesällä rempattuun kyläkouluun.
Alakerrassa asuinneliöitä 275 ja yläkerrassa kylmää avovinttiä 225 neliötä.
Alakerrassa on kuusi takkaa ja ilmalämpöpumppu eli puuta palaa. Puita sylkee Japan 700 kone ja puuta saadaan lähes ilmaiseksi.
Käyttövesi lämpiää 300L Jäspin sähkövaraajassa.

Siinä taustatietoa, mutta nyt itse asiaan:
Olemme päättäneet jättää takat lähinnä tunnelmapolttoon/ilmanvaihtoon, joten uutta järjestelmää kaivataan rinnalle.
Onko ehdotuksia?

Talossa on kaksi erillistä vilpolaa/sisäänkäyntiä (a6 neliötä), joten toisesta pystyisi tekemään pannuhuoneen.
Tällä hetkellä kattila/iso varaaja/patterijärjestelmä vaikuttaa houkuttelevimmalta. Varsinkin kun klapikone ja halpa puiden hankkiminen on järjestetty.Toki muitakin vaihtoehtoja kuunnellaan tarkasti.
Kiitoksia jo etukäteeen!

[Pähkäilijä]

Moi ja tervetuloa.

Täällä vähän samanlainen projekti pienemmässä mittakaavassa on toteutettu 10 vuotta sitten kun rakennettiin vesikeskuslämmitys pintavedoilla ja pattereilla. Ei ole jälkikäteen harmittanut muut kun kattilanvalinta, silloin ei ollut paremmasta tietoa ja yläpaloinen tuli.

Onkos minkäänlaista käsitystä paljonko kovimimlla pakkasilla puuta paloi? Siitä vois lähteä haarukoimaan minkä verran pannuhuoneessa palaa puuta ja varaajan kokoa. Äkkiseltään jos ajattelis että kuudessa tulisijassa jokaisessa palaa 15 kg puuta vuorokauteen 2/3 hyötysuhteella = 90 kg x 0.66 x 24 tuntia ollaan 240 kWh lukemissa. Lämmin käyttövesi päälle (3 kWh per suihkuttelija). Puhtaalla arviolla kulutuksesta 240 kWh tehdään 60 kW kattilalla vuorokaudessa 4 tuntiin ja 30 kW kattilalla sitten kahdeksaan. Eli pannuhuoneen rakentamisessa paloluokat EI30 tai EI60 liittyvät kattilatehoihin ja lämmitysaikaan. Jos puuta palaa paukkupakkasilla 20 kg per tulisija ollaan sitten 320 kWh lukemissa.

Seuraavaksi sitten varaajan kokoa pähkäilemään. Jos sinne tahto saada vaikka 240 kWh/vrk - 4 tai 8 tunnin lämmitys eli 200 tai 160 kWh talteen kannattaa lukasta tuo

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=106.0

[Juhanisto]

Eipä tuossa sitten paljon muuta ole tehtävissä kun se pannuhuone ja iso varaaja. Mutta vaatii varmaan perusteellisen suunnittelun tuolle pannuhuoneelle. Tai sitten ihan oman eri rakennuksen pihaan. Harkosta seinät ja betonista lattia. Katto voi tuottaa ongelmia jos E60 haluaa päästä, silloin se pitäis käytännössä olla betonista. Jos oikein ymmärsin että 6m2 on vilpolan koko niin tiukkaa tekee sen 50kW käänteispalon ja 3000-4000l varaajan kanssa sopiiko.

Voi olla että parempi ratkaisu on erillinen pannuhuone pihaan ja varaaja siihen vilpolaan. Sitten voi vaikka laittaa sellaisen kattilan joka polttaa 1m halkoja ja siihen vilpolaan vaikka 5000l varaajan. Ja tuo sähkö käyttövesivaraaja kesäkäyttöön. Mutta rahallisesti tuo on kyllä suuri investointi.

Toinen vaihtoehto on mitoittaa siihen vilpola/pannuhuoneeseen vaan niin suuret vehkeet kun sopii. Lämmitystä tulee sitten pakkasilla ehkä 2krt vrk mutta jos tuo ei haittaa niin halvempi ratkaisu tuo on. Vaikea sanoa kun tilan mitoista ei tiedä. Ovaalivaraajat ovat kapeita ja sopivat hyvin ahtaisiin tiloihin, esin. jäspillä on 78cm leveä ja 231cm pitkä ja tilavuus 2400l. Tuohon sitten tilaan sopiva mahdollisimman tehokas, palomääräyksiin sopiva käänteispalo. Tuo vaatii hiukan yhteistyötä palolaitoksen kanssa ja kannattaa tarkistaa laitteet ja tila etukäteen että ei mene uusiksi.

Onhan tuossa paljon pohtimista ja miettimistä. Eli taisi tulla ihan samat asiat kun Pähkäilijältä mutta eri sanoilla. Kyllähän tuohon rahaa palaa varsinkin kun kaiken tekee alusta asti. Vaikea edes arvioida summaa etukäteen. Tietysti jos raha ei ole ongelma niin kaikki on paljon helpompaa 

[akWho]

Eikös paloluokitus määräykset ole paljon väljemmät erillisen kattilalaitosrakennuksen suhteen kunhan se on vähintään 8 metrin päässä muista rakennuksista. Luokitukset rakennus pääasiallisesti maanpinnalla P1 = EI 120, P2 = EI 30 ja P3 ei luokkavaatimusta jos polttoaine pölisevää vaaditaan pölynleviämistä estävä seinä kattilan ja polttoainetilan väliin.

[timotei]

Jos asuintilaa on 275 neliötä, niin eiköhän siitä olisi varaa "uhrata" vähän enemmänkin lämmityslaitokselle. Tuohon kuuteen neliöön saa ainostaan maalämpö- tai öljylämpövehkeet. Puulämmityssysteemissä siihen ehkä mahtuu juuri ja juuri tarvittava kattila, ei muuta. Kattilan pitää näet olla kohtalaisen suuri tuolle suurelle harakanpesälle (anteeksi sanavalinta, on näet kokemusta). Varaaja tarvitsee erillisen tilan ja puille pitää kyllä olla käteisvarastokin lähettyvillä, pihan perältä joka-aamuiseen kantamiseen kyllästyy nopeasti. Noin 10 % puulämmityslaitokselle, niin olet tyytyväinen pidempäänkin.
Kattilahuone pitää olla joka puolelta kivestä, ei muita viritelmiä. Puuvarastoon riittää 30 minuutin tila.

[Lefa]

Kiitos mielenkiinnosta ja vastauksista.
Puun kulutusta en osaa tarkalleen sanoa, mutta talven aikana ainakin n. 25 heittomottia.
Kasaan tehtiin lisää ku edelliset kävi vähiin...

Olen ajatellut kasvattaa vilpolan kokoa harjasuunnassa, jotta sinne saa kattilan ja varaajan mahtumaan.
Suunnittelussa on kova homma, mutta meinataan tehdä homma joko kunnolla tai sitten ei ollenkaan.
Putki- ja kirvesmies löytyy lähipiiristä, joten ammattilaisen jälkeä saa paljon halvemmalla. Ja itelläkin pysyy vasara jotenkuten kädessä...

Onko maalämpö mielestänne edes vaihtoehto?
Entä kattilan+varaajan tilaaminen ulkomailta, esim. Virosta?

[timotei]

Minä ainakin kysäisin myös maalämpömiesten tarjousta. Maalämpö on vähän haasteellinen radiaattoreille, mutta  se lienee pelkästään suunnittelukysymys tässä tapauksessa.Lämmitysjärjestelmän rakentaminen täysin uusista puista kysyy joka tapauksessa massia teki sen miten päin tahansa. Kaikkein ensimmäiseksi tietysti pitäisi selvittää lämmön tarve mahdollisimman tarkasti. Tuollainen rakennus voi syödä sitä melkein kuinka paljon tahansa. Tänä talvena sitä ei tietysti enää voi kokeellisesti selvittää, vaan jää ensi talven lumille.

[Lefa]

Joo massia voi mennä pelottavan paljon.
Meitin budjetti on 9000-10000 välissä.
Kyseessä on hirsitalo.Huoneet on tosiaan 3,5m korkeat ja lämpöhän nousee tunnetusti ylös....
Talon yläpohjaan tulee syksyllä puukuitueristys vanhojen 20-30cm purujen päälle.
Saa nähdä kuinka paljon se vaikuttaa.

[Lefa]

Pienen pieni korjaus tohon kulutettuun puumäärään....
tarkoitin n.25 kiintoa. Ahkera saunominen ja verstaan tulipesän käyttö lisäävät kulutusta entisestään.

[Rampe]

Jos ei isolle varaajalle löydy tilaa, niin silloin kannattaa harkita myös jatkuvapaloista kattilaa ja varaaja rinnalle
mikä tiloihin sopii. Jos on perinteinen jaksottain lämmitettävä puukattila ja varaaja, niin siitä voi saada melkoisen työmaan jos ei ole mitoitettu oikein (on kokemusta..  )

[jolla]

Hake + pieni ~3m³ puskurivaraaja sähkökatkojen ja hakekuljettimen katkenneen akselin vaihdon ajaksi.

[vmj]

Kittilän kunnassa joku vuosi sitten pyysivät koulurakennuksen lämmitykseen tarjousta Orlan Super 80 -kattilasta. En tiedä tuosta tarkemmin, tarjouspyyntö vain sattui nokan alla kun netistä surffasin tietoja Orlanin kattiloista. Ehkä Kittilän kunnassa Joku tietäisi asiasta tarkemmin; mitä hankkivat ja miten on toiminut jne.

Tuo jollan mainitsema hake ja pieni puskurivaraaja voisi myös tuon kokoluokan talossa olla hyvä vaihtoehto. Jos vain hakkeelle löytyy varastotilaa... käytön helppouden vuoksi olisi melkeinpä rakennettava siilo, mistä syöttö on automaattinen. Hakkeen tapauksessa sitten takapalot on todellinen ja huomioonotettava riski!

[timotei]

Tuolla budjetilla ei kyllä tehdä lämmitysjärjestelmän muutoksia, vaikka työt tehtäisiinkin talkoilla. Noin ison talon lämmittäminen klapeilla vaatisi kyllä melkein, että joku olisi lähes jatkuvasti paikalla. Eli työpaikan pitäisi myös olla tässä. Ehkä näin onkin, jos olette kakluuneilla talven pärjänneet. Varaaja mitoitettaisiin sitten huippupakkasten yöajan mukaan.
Hakelämmityskohdehan tämä olisi, mutta sitten perustamiskustannukset pompsahtavat. Tuolloin tulisi hakesiilo ulos, pohjapurkain ja ruuvi polttimelle riittävin takapalosuojauksin, kattila ja pieni varaaja.

[Juhanisto]

Hiukan kustannus puolesta verrokkia. Itse laitoin puukattilan öljykattilan tilalle 2009. Eli uutta tuli kattila Atmos DC 32 GS, laddomat latauspumppu, suntti, lämmönsäädin automix 20, kalvoastia 200l, kaikki putket uusiksi kattilan ja varaajan välistä. Putkiin uudet eristeet, plus muuta pientä sälää. Tuo paketti tuli maksamaan reipas 5000€, ehkä lähemmäs 5500€. Jenkasin putket ja asensin kaikki itse.

[Pähkäilijä]

Täällä myös toteutettiin yksi Attack DP25 kattilan laitto ja 2 kuution varaaja öljykattilan tilalle. Budjetti oli muistaakseen viiden tonnin paikkeilla kun tonnin verran sai takas silloin energia-avustuksia eli 6 tonnin verran maksoi.

Tuohon hintaan ei tehty seiniä, piippuja tai koko lämmitysjärjestelmää vaan pannuhuone ja putket pattereineen olivat valmiina. Tosin talokin alle puolet tuosta kyläkoulusta joten pienempi systeemi kaikenkaikkiaan. Eli itse tehdenkin pannuhuonetarpeet maksoivat tuon verran.