Minkä pitäs laittaa

[Yksf]

Tänään poltin pesällisen eikä ollut minkäänlaista kipua laitteissa

[Yksf]

Juu on en tiedä mitä rakettitiedettä se on mutta ei löydy mittaria mistään valmiina tilasin paikalliselta lvi tukkurilta sellaisen. Yritän ehtiä tekemään sellaisen itse viikonloppuna ei siitä mitään auringon tarkkaa saa mutta näkee vähän suuntaa että hörppääkö nesteet piippuun vai toisinpäin

[Yksf]

Ei ole urakoitsijoillakaan sellaisia laitteita jotka suostuvat tahrimaan

[seppol]

-80 luvun alussa meillä oli yritys jossa tehtiin aika isojakin purun ym jätteen poistolaitoksia. Esimerkiksi Valkeakoskelle ja Veitsiluotoon Ouluun. Tehtiin itse myös puhaltimia. Suurimmat olivat teholtaan 40 KW. Ajettiin itse niiden käyrästöt ja mitattiin tarvittavat tehot. Sattui niinkin että Oulu oy ikkunatehtaan maalaamoon Suomen Puhallintehtaan miehet asensi meidän tekemät 12 puhallinta. Minä kehittelin laitteet siltä pohjalta kuin Tekussa puhallin mitattiin. Moottorin teho mitattiin yksinkertaisesti pihtiamppeerimittarilla yhdestä vaiheesta. Moottori valittiin niin että sallittu virta ei ylittynyt. Ilmamäärä mitattiin suurimmillaan 400 putkesta pitot-putkella tai Vallcilla. Kaikki arvot mitattiin 0 tuotosta maksimiin jolloin virtausta ei kuristettu ollenkaan. Suurimmat paineet mitattiin omatekoisella manometrilla jossa oli muoviputki taivutettu U: ksi ja vettä sisällä. Pienempiä paineita varten oli herkkä laite, joka soveltui myös dynaamisen paineen mittaamiseen. Siinä on sisäänmeno mittarin molemmille puolille ja se vähentää kokonaispaineesta staattisen paineen. Dynaaminen paine on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön. Lisäksi tarvitaan ilman tiheys niin voidaan laskea kaasuvirtauksen nopeus.

Jos ajatellaan että määrätty kattilan teho edellyttää määrättyä puumäärän polttamista niin se taas edellyttää määrättyä ilmamäärää. Tämän ilmamäärän vieminen kattilan läpi aiheuttaa määrätyn virtausvastuksen. Se on ilmoitettu käyttöohjeessa vedon tarpeena ja mitataan kattilan yli. Siis hormin sisältä kattilan jälkeen ja tilasta jossa kattila on.  Minun kokemusteni pohjalta alipaine on suurimmillaan kun kaikki vetoventtiilit on kiinni ja putoaa lähelle nollaa kun kaikki luukut avataan. Sen takia savu tulee sisälle koska palopesässä on sama paine kuin huoneessakin.

[ev3449]

Jos ajatellaan että määrätty kattilan teho edellyttää määrättyä puumäärän polttamista niin se taas edellyttää määrättyä ilmamäärää. Tämän ilmamäärän vieminen kattilan läpi aiheuttaa määrätyn virtausvastuksen. Se on ilmoitettu käyttöohjeessa vedon tarpeena ja mitataan kattilan yli. Siis hormin sisältä kattilan jälkeen ja tilasta jossa kattila on.  Minun kokemusteni pohjalta alipaine on suurimmillaan kun kaikki vetoventtiilit on kiinni ja putoaa lähelle nollaa kun kaikki luukut avataan. Sen takia savu tulee sisälle koska palopesässä on sama paine kuin huoneessakin.

Hiukan jää epäselväksi mitä tarkoitat, joten saatan kirjoittaa samaakin asiaa...

Valmistajan ilmoittama vetovaatimus koskee vain ja ainoastaan "hormia" johon kattila liitetään.
Tietyn tehoinen kattila tarvitsee palaakseen tietyn määrän ilmaa johon liittyy virtausvastus. Virtausvastuksen voittamiseksi vaaditaan tietty voima ja valtaosassa kattiloita nykypäivänä käytetään joko puhallinta (forced draught) tai imuria (induced draught) tai jopa näiden yhdistelmää (balanced draught) osana vaadittavan ilmamäärän liikuttelua. Palotila voi olla alipaineinen, paineistettu tai paineeton (verrattuna tilaan jossa kattila sijaitsee).
Imuri, puhallin tai näiden yhdistelmä on kuitenkin mitoitettu niin, että hormiliitoksessa vallitsee kattilan jälkeen valmistajan ilmoittama alipaine -> ja kattila toimii kuten suunniteltu.

Teoriassa hormin veto ja virtaus voidaan erottaa toisistaan. Saman mittaisissa ja samoissa olosuhteissa sijaitsevilla, halkaisijaltaan 5mm pillillä ja 200mm putkella on sama veto. Virtaavuus, riippuen itse kaasusta ja sen määrästä, hormin muodosta, koosta, materiaalista jne. vaikuttaa kuitenkin todelliseen käytönaikana hormissa vallitsevaan alipaineeseen kattilan jälkeen. Valmistaja ilmoittaa tuon vaatimuksen, joka esim. liitteen (ko. Attack) ohjeistuksessa on 23-30Pa savukaasun lämpötilan ollessa kattilan kohdalla ilmoitettu nimellinen arvo. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän virtauksen vuoksi hormin minimi halkaisijaksi 150mm, mutta varmuuden vuoksi suositellaan valitsemaan 200mm halkaisija. Lisäksi mainitaan että jos hormin veto ei pysy annetussa 23-30Pa välissä, (savukaasun lämpötilan ollessa valmistajan ilmoittama) ei takuu ole voimassa. Esim. Saksalaisissa Attackin takuuehdoissa olen törmännyt vaatimukseen asentaa kattilan jälkeen vedonrajoitin joko yhdysputkeen tai itse hormiin, englanninkielisessä käyttöohjeessa annetaan näemmä asentajalle/käyttäjälle "vapaus" valita miten tuon toteuttaa.

[seppol]

Alipaine ns veto ei ole hormivaatimus. Sen voi toteuttaa muutenkin esimerkiksi imurilla. Hormin koko ei myöskään vaikuta vetoon mitään. Tarvitaan vain se alipaine tai oikeammin paine-ero uunin eri puolilla. Sen voi teteuttaa myös puhaltimella uunin suuntaan. Hormia ei tarvitse ollenkaan. Jos uunin läpi laitetaan tarvittava ilmavirta, paine-ero on tuon halutun "vedon" suuruinen.

[ev3449]

Valmistajan ilmoittama "alipainevaatimus" mitataan toki kattilan/uunin läpi ja on teoriassa samantekevää miten tuo paine-ero saavutetaan. Käytännössä kuitenkin valmistaja olettaa (moni muukin) että kattila/uuni liitetään hormiin, jonka mitoittamisella päästään vaadittuun paine-eroon. Tämän takia puhutaan kaiketi vaatimuksista hormin suhteen?

Liitteessä Orlanskin ohjeistus hormin mitoittamiseksi.

Edit: lisätty liite liittyen vetoon.

[seppol]

Minkä kattilan valmistajan ohjeessa sanotaan että se on liitettävä hormiin. Kun ne ilmoittaa että tarvitaan määrätty alipaine niin sen voi toteuttaa miten tahansa. Ja onko väärin että tuo alipaine tarkoittaa juuri uunin virtausvastusta. Sen voi toteuttaa joko imemällä, puhaltamalla tai sopivalla luonnollisen vedon hormilla tai kaikkien yhdistelmällä. Hormin lunnollinen veto riippuu vain palokaasujen ja ulkoilman välisestä lämpötilaerosta ja hormin korkeudesta. Se on se pumppu joka kaasua nostaa. Virtausta rajoittaa hormin vastus joka riippuu sen pita-alasta ja korkeudesta. Korkeus sekä edistää että rajoittaa dynaamista vetoa. Kun meillä täällä maapallolla on vain 1 bar ilmanpainetta käytettävissä olisi kiva laskea millainen veto saavutettaisiin 3 km korkealla piipulla.
Yksi asia vielä. Jos kattilaan puhalletaan ilma, huoneilman ja hormin välinen paine-ero ei riitä. Siihen pitää laske lisäksi hormin virtausvastus. Myös se pienetää virtausta.

[jolla]

Sen voi toteuttaa joko imemällä, puhaltamalla tai sopivalla luonnollisen vedon hormilla tai kaikkien yhdistelmällä. Hormin lunnollinen veto riippuu vain palokaasujen ja ulkoilman välisestä lämpötilaerosta ja hormin korkeudesta.

täällä menee halposti puurot ja vellit sekaisin. seppol aiemmin kirjoittaa että

Hormin koko ei myöskään vaikuta vetoon mitään.

hormin koko ja pituus vaikuttavat, ovat se ainut ja ratkaiseva tekijä vedossa, jos se savu halutaan ulos

Hormia ei tarvitse ollenkaan. Jos uunin läpi laitetaan tarvittava ilmavirta, paine-ero on tuon halutun "vedon" suuruinen.

mahtaa olla tukalat paikat, millä sinne sisään voi mennä jos ne savukaasut hormin puuttuessa on siellä sisällä, eihän se uuni saa edes happea

meillä kävi näin
sain asiantuntija lausunnon, hormin pitää olla minun tapauksessa 160mm halkaisija ja 6m pituus riittää
lopputulos
2 viikon päästä ostin uuden, 266 halkaisijaltaan, ei onnistunut lämmitys muuten

vielä 'piikittelen' insinöörien taitoja teollisuudessa
-ensin tehdään insinöörien tarkkojen laskelmien tuloksena olevien kuvien mukaan putket
-ne ei koskaan toimi, samat inssit tulee kattoon ja näyttävät käytännössä miten ne korjataan
-räätälöinnin jälkeen piirretään sitten uudet kuvat, ja taas uudet putket
-sitten kuukausien käytön jälkeen saatujen tietojen perusteella piirretään lopulliset kuvat joiden perusteella tehdään uusi putkisto millä tuotanto alkaa onnistua

mielenkiinnolla odotan, kun saimaan vettä aletaan pumppaamaan kahden saaren väliin asennetulla pumpulla
hölmöläisten hommaa, huom 'kahden saaren välissä'

[Setämies]

täällä menee halposti puurot ja vellit sekaisin. seppol aiemmin kirjoittaa että
hormin koko ja pituus vaikuttavat, ovat se ainut ja ratkaiseva tekijä vedossa, jos se savu halutaan ulosmahtaa olla tukalat paikat, millä sinne sisään voi mennä jos ne savukaasut hormin puuttuessa on siellä sisällä, eihän se uuni saa edes happea

Mistä se kattila tietää millä se alipaine sinne hormiliitokseen muodostuu?

Piipun halkaisija vaikuttaa tilavuusvirtaan, kun pannu puskee enemmän kuin piippu jaksaa 'imeä', alipaine alkaa pienentyä. Myös piipun massa vaikuttaa, tiilipiippu voi varsinkin kosteana jäähdyttää savukaasuja ennen aikojaan.

[jolla]

Mistä se kattila tietää millä se alipaine sinne hormiliitokseen muodostuu?

Piipun halkaisija vaikuttaa tilavuusvirtaan, kun pannu puskee enemmän kuin piippu jaksaa 'imeä', alipaine alkaa pienentyä. Myös piipun massa vaikuttaa, tiilipiippu voi varsinkin kosteana jäähdyttää savukaasuja ennen aikojaan.

ei se kattila sitä tiedäkään, sama kuin saunan kiukaalla ei sekään tiedä lämmitetäänkö kivet sähköllä vai puilla, vaikka väitetään yleisesti että löylyt on erilaiset

mutta piipun tapauksedssa se piippu vaikuttaa myös kokonaisuuteen vaikka siellä se lietso olisikin

miksi lietsolla varustetuissa kattiloissa yleesäkääkään on piippua/hormia? seinästä vain reikä ulos
sitten kun sähköt katkee tai lietso sippaaa.......ehkä siellä on jotain taka-ajatusta - piipun olemassa ololla

miksi sitten lietso pitää olla vaikka homma hoituu piipulla?

vastaan itse, pitää olla myytävää ja korjattavaa jotta sisämarkkina pyörii

[Setämies]

ei se kattila sitä tiedäkään, sama kuin saunan kiukaalla ei sekään tiedä lämmitetäänkö kivet sähköllä vai puilla, vaikka väitetään yleisesti että löylyt on erilaiset

mutta piipun tapauksedssa se piippu vaikuttaa myös kokonaisuuteen vaikka siellä se lietso olisikin

miksi lietsolla varustetuissa kattiloissa yleesäkääkään on piippua/hormia? seinästä vain reikä ulos
sitten kun sähköt katkee tai lietso sippaaa.......ehkä siellä on jotain taka-ajatusta - piipun olemassa ololla

miksi sitten lietso pitää olla vaikka homma hoituu piipulla?

vastaan itse, pitää olla myytävää ja korjattavaa jotta sisämarkkina pyörii

Käytännössä piippu ohjaa tehokkaasti savut turvalliseen suuntaan, viranomaisillakin on aika tarkat ohjeet siitä mihin asti piipun pitää ulottua.

Puhaltimien etu on säädettävyys. Sähkökatkon osalta ei niin haittaa, vaikka virtaus laskisikin, kun samalla latauspumppukin pysähtyy.

[seppol]

Alun perin esitin että jotta kattilan läpi saadaan joku määrätty ilmamäärä, kattilasta iheutuu joku virtausvastus. Se ilmoitetaan käyttöohjeessa. Helpoin tapa toiminnan aikana mitata ilmamäärä on pistää alipainemittari uunin jälkeen liitosputkeen. Vai onko joku helpompi.
Kun sitten mietitään millä tuo alipaine saadaan aikaan niin se voi olla lämmintä ilmaa sisältävä pystysuora putki jota joku voi nimittää hormiksi. Yhtä hyvin se olla myös sähköllä, käsivoimin, polttomoottorilla tai muulla toimiva imuri.
Eri asia sitten on jos jonkun mielestä tähän pitää liittää vielä joitain turvallisuus, mukavuus ym. tekijöitä. Mutta kun kysesssä on vain uunin läpi saatava ilmamäärä. Edes palamista ei edellytetä.

Jos sitten aletaan miettiä luonnollista hormin vetoa niin se on kokonaan eri asia. Jos tehdään hyvä kattila se ei luonnollisella vedolla kunnolla toimi. Siksi se on monessa kattilassa integroitu sinne sisälle. Tehtaalla on kyllästytty jatkuviin valituksiin. Jos esimerkiksi hormin reikä on liian pieni, keinoja on kaksi, tehdä uusi hormi tai imuri päähän. Mulla kun on 9 reikäinen piippu kahden asuinkerroksen läpi vielä kellariin, niin muuntamalla yhtä puhallinta imuri maksoi 80 €. Siellä se pyörii kolmatta vuotta. Yksi kndensaattori kastui ja täytyi vaihtaa. Imuri on tärkein. Hormi on vain putki uunin ja sen välillä.

[jolla]

Käytännössä piippu ohjaa tehokkaasti savut turvalliseen suuntaan, viranomaisillakin on aika tarkat ohjeet siitä mihin asti piipun pitää ulottua.

saasteiden puoleen normi omakotitalon kattilan päästöt on verrattavissa vaikkapa tukkirekkaan tai linjakkaaseen, liikenteessä saa kyllä paljon kitkerämmät nieltävät ja tiheämmin
mutta sehän on sitä politiikkaa, toinen on tietty selviö, paloturvallisuus, joten näinhän se on

Puhaltimien etu on säädettävyys. Sähkökatkon osalta ei niin haittaa, vaikka virtaus laskisikin, kun samalla latauspumppukin pysähtyy.

jos järjestelmä on 'oikein' rakennettu, se kyllä lämpenee ilman sähköäkin, esimerksi minun systeemissä latauspumppu pyörähtelee vain silloin tällöin muutaman prosentin teholla tasatakseen kattilan lämpötilan tuolle tarkoituksettoman tarkalle säädetylle tasolle, käytännössä toimii ilman sähköä lataus sekä myös purkupuoli pakkasilla. leudolla ilmalla purkupuoli ei oikein jaksa pienestä lämpötilaerosta johtuen pyöriä vapaakierrolla

[juhop]

100m2 mökissä nyt lämmitys useammalla varaavalla tulisijalla. 2xpönttöuuni, varaava takka, kiuas, leivinuuni, hella
140m2 kylmä talli pihassa.

Olisi tarkoitus joskus lämmittää keskuslämmityksellä kaikki.
Kesän käyttövedelle ehkä aurinkokeräimiä ja pienempi varaaja.

Taloon jos tekisi 40m2 ( 4mx8m) lisäsiipi johon yksi makuuhuone lisää ja pannuhuone. Koko taloon vesikiertoiset patterit ja eteinen, kylppäri, khh lattialämmölle. Pannuhuoneesta ovi pihalle ja ovi makuuhuoneeseen (palo-ovi, millainen?). Hukkalämpö varmaan jää pannuhuoneeseen?
Talliin uusi katto, seinät, eristeet lattiasta kattoon, lattialämmitys esim 10 astetta olisi sopiva lämpö siellä.
Kaikki sallitut työt itse tehden.

Mökin lämmitykseen tarvittavaa energiaa on vaikea arvioida, puuta on kulunut 10-15 1½m3 pussia vuodessa. Sauna lämpeää melkein joka päivä talvella. Tällä hetkellä on pussi nro 4 menossa tälle lämmityskaudelle. On kestänyt n. 3vk yksi pussi.

Talli olisi noin samankokoinen talon kanssa, mutta jos lämpö on puolet talosta, niin onko energian tarvekin noin puolet?
Tekisi mieli sellaista järjestelmää mikä olisi yhdellä pesällisellä toimiva, ettei tarvi käydä lisäämässä tai säätämässä puita. Vaikka iltaisin sytyttäisi.

Tutulla on Veda 50kw kattila, kehui yksinkertaisuuden vuoksi hyväksi. Maksaa n. 5t, 70kw malli myös saatavana. Termaxilla on myös samantehoisia kattiloita, hintoja ei vaan näy missään.

Mistä sen saa tietää, minkäkokoisen kattilan ja varaajan tarvitsee noiden tilojen lämmittämiseksi? Riittääkö 50kw uuni ja 4000l akvaterm esim. Vai kannattaako laittaa kaksi isoa varaajaa, jos haluaa lämmittää joku päivä joutilaana ns. varastoon. Täällä sivulla on vaikka kuinka paljon näitä laskelmia mutta ei mene jakeluun että minkä verran ne varaajat päivän aikana viilenee. Jos 4kwh saa puukilosta irti ja varaajaa olisi 4000l arkikäytössä lämmitettävänä niin minkähän verran sitä puuta kuluu päivässä vai riittääkö lämmintä yhdellä polttimisella useammaksi päiväksi.

Kattilan suuri palopesä pelottaa. Eilen lämmitin 3 uunia 15 kilolla koivua. Samalla määrällä tuollaisen kattilan pesässä ei ole kun sytytyspuut?