Kattilahuone vanhaan rakennukseen

[jussi]

Toivoisin kokemuksia kommetteja kattilahuoneen sijoitukseen ja kustannuksiin liittyen:

Lähtötietoja:
Talo:
* rakennusala noin 315m2 jossa noin 200m2 2.8m korkeaa tilaa ja 120m2 3.5m korkeaa tilaa, kuutiot siis noin 960m3
* Hirsirunkoinen, sisällä huokolevy lisäeristys 30mm, ikkunat 2-kerros, rossilattia 35-40cm eristyksellä, yläpohjassa 40-50cm eristys.
* Nykyisin uunilämmitys 95%:sesti, puuta menee noin 25-30 pinokuutiota talvessa. Käyttövesi lämmitetään sähköllä.
* Puun kulutuksen oletan nousevan 30-50%, nyt osa tiloista vähemmällä lämmityksellä + käyttövesi
* Lämmityspatteri verkosto pitää tehdä. Käyttöveden lämmitys puulle.
* Tavoite lämmitystyölle, kovillakin pakkasilla vain kerran päivässä, yleensä muutaman päivän välein.
* Olisi myös mukavaa polttaa pidempää puuta, vaikka halkoa.
* Leivinuuni jää käyttöön, ilmoitettu energiamäärä   84,6 kWh ja nimellisteho   2,3 kW
* Sähköä kuluu koko vuonna 8000kWh

Kattilahuoneelle on muutamia eri sijoitusvaihtoehtoja:

1) Nykyisen rakennuksen sisälle, asuintila tasolle:
* Helpolla saisi 2.5m* 3(-4)m tilan käyttöön, korkeutta tulisi 3,3m.
* Lattia, seinät ja katto palovilla eristyksellä / kipsilevyllä (?).
* Valmis piipunhormi, puoli-kiveä tai kahteen 2/3osa-kiven hormiin (piipulla olisi korkeutta noin 6m lattiasta).
* Mahdollisuus sijoittaa varaaja(t) 8 m päähän (samalle tasolle).
* Puu logistiikka olisi työläämpi, toimisi kantaen kuten nytkin.


2) Uusi tila eteläseinustalle:
* Esim 4* 7m, jaettuna kahteen osaan (etuosa ja kattilahuone), korkeutta 2,5m
* Lämpöharkko seinät ja ontelolaatta päälle, sen yläpuolelle "kylmä ikkunaterassi"
* Uusi valmispiippu.
* Puut saisi koneellisesti etuosaan
* Toinen varaaja voisi olla asuintiloissa 2-3 metriä ylempänä.


Varmasti 1 vaihtoehto on edullisempi mutta saako sillä riittävän teho/ varauskapasiteetin tehtyä.
Tuosta varaajan(varaajien) sijoittelusta kauemman ei kaiketi ole ongelmaa?

MUOKS: lisätty leivinuunitieto ja sähkömäärä

[Pähkäilijä]

Huomenet,

jos puunkulutus olisi tulevaisuudessa kokoluokkaa 45 pinomottia vuoteen palaisi siitä kovemmassa helmikuussa se 20% ja kovimpina päivinä kokoluokkaa 400 pinolitraa. Jos tuo on koivua mennäänn ~700 kWh paikkeilla, muulla puulla ~500 kWh.

Löytyy metrisiä halkoja nieleviä kattiloita tuohon tarpeeseen

http://www.veda.fi/tuotteet/veda-lammityskattilat/veda-70-kw/
http://www.attack.sk/?run=produkt&id=129&lang=en#2 DP95 profi esim.

Pannuhuoneen paloluokitus tosin pitää mitoittaa sitten kattiloiden mukaan, noissa ei EI60 luokitus enää riitä eikä kipsilevytkään vaan harkoilla/ tiilella rakennetaan (taitaa löytyä tuolta, en lukenut...) http://www.finlex.fi/data/normit/10530-37-3762-4.pdf

Jos varaajiin tarvitaan ladata 500 kWh ja lämpötilaeroksi saadaan varaajassa 40 astetta tarviaa varaajien koon olla 10 m3 (1.2 kWh/aste/1000 litraa = 1.2 kWh x 10 m3 x 40 c = 480 kWh)

Kaukolämpöverkossa siirretään kuumaa vettä kilometrejäkin. Virtausvastusta tuohon tulee enemmän mutta joku viisaampi osaa kertoa millaisella putkituksella ja pumpulla tuo kattilan ja varaajan väli pitää rakentaa. Tehot kun on tuplaten verrattuna meihin pikkukattiloilla lämmittäviin.

[z-liner]

Ääni uudelle.

Omasta mielestäni yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on just toi puulogistiikan sujuvuus.

Kaikki (R)EI 60 rakenteet on edelleenkin tehtävissä kipsilevyillä http://www.knauf.fi/sites/default/files/th_knaufvaliseinate5_08.pdf, myös ulkoseinät ja katto, eri asia miten missäkin kannattaa tehdä...
Tuossa juttu mun viime vuotisesta projektista http://www.puulammitys.info/index.php?topic=270.0

[kahe]

Tuosta kipsilevyn käytöstä on ollut aiemminkin jutttua täällä. Mulla rakennusvalvoja ei hyväksynyt, koska kipsilevyn kartonki on palavaa ja EI60 ei saa olla palavaa materiaalia. Palotarkastaja sen sijaan antoi olla seinät, koska tila oli jo aiemmin hyväksytty. Omassa projektikuvissa näkyy, kuinka piipun juuresta on kartongit palaneet kipsilevystä. Suosittelen itse tekeen harkko/kiviseinät ja uutta riittävän isoa tilaa.

[Juhani]

Palonsuoja Gyprok GF

http://www.gyproc.fi/tuotteet/43/levyt/3126/gyproc-gf-15-protect-f

[Pähkäilijä]

* Tavoite lämmitystyölle, kovillakin pakkasilla vain kerran päivässä, yleensä muutaman päivän välein.

en ole löytänyt kuin yhden kattilan jossa löytys puupesän tilavuutta yli 400 litraa ja tehoa alle 60 kW että EI60 luokkaan päästäisiin.

http://www.stropuva.lt/index.php?cid=480&more=1&lang=en Stropuvalta S40

Taikuri ja Vande omistavat täällä pienemmät versiot (20 ja 7 kW) ja niistä löytyy jotain vanhempia keskusteluja. Kattila on täysin erilainen kun nämä muut puukattilat ja siinä nyt voi polttaa hakettakin.

Esim Atmokselta löytyy vain 100 kW versio jossa on 400 litran varastopesä

http://atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo

Puhaltimella toimivia

http://kotly.com/product_info.php?currency=EUR&products_id=4234
http://kotly.com/Wood_and_coal_gasification_boiler_Orlan_Super__80kW_with_BVTS_valve_and_Laddomat_21-100_R32,823.html

Oletko miettinyt vaihtoehtoa jos laittaisi pienen kattilan ja stokerin. Mikäli saat hakevaraston aikaan jollain keinoin ei sitten tarvita suurta varaajakapasiteettiä ja parin vuoden haketarpeen käy joku paikallinen urakoitsija tekemässä puolessa tunnissa.

Toki jos paukkupakkasilla on valmis käymään pannuhuoneessa 2 kertaa päivässä muuttuu systeemit paljon edullisimmiksi. puolta pienemmiksi siis... 

[jussi]

Nuo pienemmät systeemit on olleet mielessä, itseasiassa kattilahuoneen teko sisätiloihin olisi varmaan sellainen vaihtoehto.
Loppujenlopuksi "sisätila kattilahuoneen" seinät voisi tehdä myös harkkona. Osittain ko. paikassa on jo vanhaa tiilimuuria (palomuuri).

Varaajakapasiteettia voisi silti laittaa vaikka kattila olisi pienempi, esim 2*3 tai 3* 2 kuutiota.

[Rampe]

Kespes-kattilassa myös pieni teho ja suuri varastopesä. Jos kattilahuoneessa korkeus antaa myöten, niin jatkosiilon pystyy vielä asentamaan kattilan päälle. Voi hyvinkin mahtua pakkaspäivän puumäärä varastopesään.

[jussi]

Ajatukset ja suunnitelmat täsmentyneet.
Koetin laskea nykyisen ja uuden systeemin lämpötehoja ja lämmöntarvetta.
Voipi olla vähän positiivinen laskelma, kommetteja:

Nykyinen lämmitys
* Koivua 25 pino-m3 (1700kWh/p-m3), hyötysuhteella 75% (uunit) = 32000kWh
* Käyttösähköä 8000kWh, josta käyttöveteen = 3200kWh

Uusi lämmitystarve
* Nykyinen tarve = 35200kWh
* Nykyinen puolilämmin tila lämpimämmäksi (arvio)= 6400 kWh
* Lämpötilan nosto / tasaisempi lämpötila (arvio) = 5000kWh
* Yhteensä noin 46500kWh

Kattila Attack DPX45 + varaajat
* Todellinen kokonaishyötysuhde 75% (?)
* Koivua menisi vuodessa noin 36 pino-m3
* Systeemiin siirtyisi / panos 140kWh
   * Panoksen (pesän) tilavuus vähän epäselvä, kysely menossa Attack:ille
   * Tämä laskettu noin 45kg koivu / pesällinen (ehkä liian iso?)

Huipputehon tarve
* Koko ajan lämpimänä kuutioita 190m3*2,6m * 25W/m3 = 13300W
* Puolilämmin 125m3 * 3,5m* 10W/m3 = 4375W
* Yhteensä 6kW * 24h = 433kWh / vuorokausi

Käyttöön jäisi:
* Leivinuuni Tulikivi LU2800 (2,3kW , antaa 24h noin 50%) = 27,6kWh /vrk
* Kaakeliuuni vanha (1 kW, antaa 24h noin 50%) = 12kWh
* Tällöin kattilalle jäisi 393kWh/ vrk, verrattuna saatavaan 140kWh


Lopputulema:
* Vaatii parin panoksen polton pahimpina aikoina, eikä edes riitä
* Uusi puun kulutus vaikuttaa järkevältä, 25 --> 36 pinomottiin
* Kysymyksiä on monta auki kuten hyötysuhteet. 25W/ kuutio lämmitystarve on ehkä liian iso.

MUOKS: Heti löytyi fataali virhe, oli unohtunut huoneiston korkeus

[VPJ]

Kattila Attack DPX45 + varaajat

   * Panoksen (pesän) tilavuus vähän epäselvä, kysely menossa Attack:ille
   

128 dm3  max pituus 790 mm

[kahe]

Kattila Attack DPX45 + varaajat
* Todellinen kokonaishyötysuhde 0,75 (?)
* Koivua menisi vuodessa noin 36 pino-m3
* Systeemiin siirtyisi / panos 140kWh
   * Panoksen (pesän) tilavuus vähän epäselvä, kysely menossa Attack:ille
   * Tämä laskettu noin 45kg koivu / pesällinen (ehkä liian iso?)

Tuolla olin laskenut 45:sen tilavuuden ja yliarvioin 35:n täyttömäärän, koska pesä oli täyteen tungettu ja tuskin palaisi sillä täytöllä, kun paloreikää ei saa peittää. Arvioisin maksimitäytön olevan 35:llä noin 30kg eli tekisi 45:llä noin 35kg luokkaa, jossa on 10 cm syvempi puupesä. Muut mitat ovat samat. Hyötysuhde todellinen on varmaan 80-85% käytännössä. Pesän korkeutta saisi olla sen 10 cm lisää.

Eli oma arvio olisi 35 kg * 4,2 kWh/kg * 0,85 = 125 kWh pesällisen hyötysuhde. Tämä puhdas oma arvio.

[jussi]

Tuo laskemani uuden tsydeemin huipputehovaatimus tuntuu nyt kovin korkelta. Koetin arvioida tämänhetken uunien huipputehoa ja pääsin nipinnapin puoleen tuosta mitä laskelma näyttäisi, eikä meillä kovin kylmä ole ollut.

Mahdollisia tekijöitä:
* 25W / m3 on liian iso, talo on kuitenkin lämmön ja tiiveydenosalta jotenkin läpikäyty.
* 25W on laskettu 23C lämpötilaan, meillä 20-21.
* Lämpötilaheitot ovat varmaan isot paikan ja vuorokaudenajan mukaan.

Tosiaan tuo 45kg puuta on liian iso.
Attack ilmoittaa esitteessään puuvaraston kooksi 190l mutta asennusohje antaa 128l, päättelinkin että erotus on tyhjää.

MUOKS: Mittasin montako kg pystyn nykyisissä uuneissa polttamaan päivässä, 2 pesällistä 7:ssä uunissa, 115kg (tätä ei tosin vielä ole koskaan tapahtunut). Eli 470kWh palaisi puuta 0,75 hyötysuhteella= 360kWh / vrk.

[jussi]

Ehdimpä taas harrastusten pariin.

Attack tosiaan ilmoittaa keskimääräiseksi puunkäytöksi 11,75kg /h ja keskimääräinen toiminta aika 3h = 35,25kg. Ajattelin että kyseinen aika/määrä olisi parhaalla mahdollisella hyötysuhteella ajettu aika mutta saattaakin olla juurikin se määrä puuta joka on järkevä polttaa kerralla.

[jolla]

palaisi puuta 0,75 hyötysuhteella= 360kWh / vrk.

Olen varmaan ihan pihalla, mutta kannattaako 0,75% hyötysuhteella polttaa mitään muuta kun tupakkaa. Minunkin 47 vuotia yläpaloinen yltää yli 50% hyötysuhteeseen.

[Pähkäilijä]

Olen varmaan ihan pihalla, mutta kannattaako 0,75% hyötysuhteella polttaa mitään muuta kun tupakkaa. Minunkin 47 vuotia yläpaloinen yltää yli 50% hyötysuhteeseen.

lienee "COP" 0.75  silloin 75% alkaa olla kohdallaan hyötysuhteena