Sopivan kokoinen varaaja Jäspin Econaturelle

[kahe]

Onhan tuota moni varmaan verrannut vanhaan kattilaan. Tuolla yksi oma laskelma. Vaikea tehdä tarkkaa laskua, kun täyttä varaajaa kattila pumppailee pikkuhiljaa ja täyttä varmuutta kulutuksesta ei ole samaan aikaan. Mutta useamman tyhjästä täyteen latauksen laskenut ja 85%-93% on ollut tulokset ja lopetin sitten laskennan. Vajaat pesälliset antavat heikoimman tuloksen. Vanhoja Arimax240 laskuja löytyy aiemmasta kulutuseurannasta sen kanssa. Viime talven keskiarvoksi tuli 69% (min 57%, max 80%) yläpaloisella. Kilo määrät kuussa kertoo parhaiten tuloksen ja sen neljänneksen vähemmän menee ainakin nykyään.

[jolla]

niin, ei se helppoa ole. jos nyt olisin vaihtanut viime kesänä alapaloiseen, voisin hehkutella luvuilla
tammikuu 2013  4321 kwh lämmitykseen
tammikuu 2014  2585 kwh lämmitykseen
jotta kyllä kannatti, mutta ei, kun on sama muija ja sama kattila
ja nyt kun olen puut mitannut ja laskelmat tehnyt, niin hyötysuhdekin heittää max 59% prosentista 95% prosenttiin, nuo kylläkin äärilukuja
keskimäärin hyötysuhde on ollut kyllä aika lähellä 73%-75%, joten ihan pienellä hyötysuhteen parannuksella ei kattilaa kannata lähteä näillänäkymin vaihtamaan kun ei ole ehkes takeita olisiko se uusi minun puilla parempi

sinänsä mielenkiintoista seurata puunkulutusta vähän tarkemmin, tarkoitus oli mittailla vain kuukausi mutta taitaa tulla mittailtua koko kausi jotta saa vähän dataa

[Pähkäilijä]

Kannattaa verrata kuukauden energiamäärää alueen lämmitystarvelukuun, se nyt heittää vuosittain kuukaudesta toiseen reippaastikin

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

tääl puuta on palanu tuollei kuukausittain verrattuna lämmitystarvelukuun. Ehkä tuos sitten joskus huomaa kattilaa vaihtaessa mitä on puun kulutukselle käyny.

[jolla]

Kannattaa verrata kuukauden energiamäärää alueen lämmitystarvelukuun, se nyt heittää vuosittain kuukaudesta toiseen reippaastikin

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

tääl puuta on palanu tuollei kuukausittain verrattuna lämmitystarvelukuun. Ehkä tuos sitten joskus huomaa kattilaa vaihtaessa mitä on puun kulutukselle käyny.

toin esille lähinnä vertailujen vaikeuden, kaikki vaikuttaa kaikkeen, siksi ei yksiselitteisesti kannata sokeasti vertailla lukuja. tässä vielä samat lämmöntarpeineen

tammikuu 2012  4482 kwh lämmitykseen LT 748,8
tammikuu 2013  4321 kwh lämmitykseen LT 762,4
tammikuu 2014  2585 kwh lämmitykseen LT 807,5

kun vähiten on kulunut, lämmöntarve on yllätys, ollut suurin. mittausvirhettä ei ole kun lukema on suoraan energiamittarista. Muutoksiakin on tuona aikana tapahtunut
2012 lopulla LTO kone purettu pois ja siirrytty painovoimaiseen, lukujen perusteella ei merkittävää vaikutusta, samalla lämpökanava uusittu, ei vaikutusta
2012 lopulla 35m² suljettu pois, ovet kiinni, ei niissä erillisiä pattereita edes ollutkaan ja vastaavasti 23m² otettu lämmitettäviin mukaan missä patteri ja pidetään norm. lämpimänä, elikkä ei pitäisi olla mainittavaa merkitystä eikä vaikutus näy 2013 luvussakaan
Nyt sitten, miksi 2014 noin suuri pudotus vaikka LT on suurempi.
Uusin 6m sokkelia kesällä 2013, kait se on tiiviimpi?
Painovoimaiseen tuli termostaattiset korvausilma venttiilit, ehkä tämä on vaikuttanut....mutta eihän se koneen poistokaan...en tiedä
1 kpl ovia sai vieterin, tai ihan oikeasti kuminauhan, kaksi eri kerrosta ei ole nyt samaa ilmatilaa, olisiko tämä se pointti?
oli miten oli mutta vähempi menee ja sen huomaa vain lämmitysväleissä, ei tarvitse kovillakaan pakkasilla välttämättä joka päivä lämmittää.

[Juhanisto]

Ainakin minun liiteristä näkee sen että on merkittävästi vähemmän mennyt puita kun edellisinä vuosina. Eli lämpöisin vuosi ollut tähän mennessä minun puulämmitysaikana (5v). Mutta ehtiihän tuon vielä korjaamaan kylmällä helmikuun lopulla ja maaliskuulla.

Minun mielestä käänteispaloa ja yläpaloa ei kannata paljon hyötysuhteilla vertailla. Ja onhan tuo käänteispalo siinäkin parempi. Kaikista suurin etu tulee juuri käytössä. Ja kyllä sen huomaa sitten kun siirtyy yläpalosta käänteispaloon. Eli uudelle puulämmittäjälle joka ei ole koskaan taloa lämmittänyt puulla suosittelen kyllä käänteispaloa. Kokeneelle konkarille ja paljon vapaa-aikaa omaavalle yläpalo on mahdollinen joskaan ei paras vaihtoehto 

[puuhastelija]

Miten tarkka käänteispalo on polttopuun laadulle? Yläpalossa tuntuu palavan melkein minkälainen puu tahansa, mutta onko käänteispalo sitten kovin paljon nirsompi? "Höylättyä koivua 15 % kosteusprosentilla, kiitos" 

[jolla]

Ainakin minun liiteristä näkee sen että on merkittävästi vähemmän mennyt puita kun edellisinä vuosina. Eli lämpöisin vuosi ollut tähän mennessä minun puulämmitysaikana (5v). Mutta ehtiihän tuon vielä korjaamaan kylmällä helmikuun lopulla ja maaliskuulla.

Minun mielestä käänteispaloa ja yläpaloa ei kannata paljon hyötysuhteilla vertailla. Ja onhan tuo käänteispalo siinäkin parempi. Kaikista suurin etu tulee juuri käytössä. Ja kyllä sen huomaa sitten kun siirtyy yläpalosta käänteispaloon. Eli uudelle puulämmittäjälle joka ei ole koskaan taloa lämmittänyt puulla suosittelen kyllä käänteispaloa. Kokeneelle konkarille ja paljon vapaa-aikaa omaavalle yläpalo on mahdollinen joskaan ei paras vaihtoehto  

vertasin, ja luvut ovat määrätyltä kuulta, tammikuulta ja lämmöntarveluvut perässä, 2014 tammikuu ollut noista kylmin

kokeneelle konkarille ennemminkin suosittelisin ala/käänteispaloja kun niissä pitää oasata asetella ne juuri sopivat puut juuri oikeaan asentoon ja sytyttää ensin pikku nuotio jne.
yläpalo on niin helppo, sisään mitä luukusta mahtuu ja tulta perään, se o siinä

[ev3449]

Ei se energian kulutus taikuuteen perustu. Lähtökohtaisesti kyse on kattiloiden vertailusta ja olettamuksena ettei muita muutoksia ole tai jos on ne huomioidaan. Kyllä tuolle lämmitystarvelukuun käänteisesti suhtautuvalle energiantarpeelle joku looginenkin selitys on olemassa.

Pari linkkiä videoihin joissa esitellään "modernin" puukattilan käyttöä:

http://www.youtube.com/watch?v=aQOBoYc4h8Q
http://www.youtube.com/watch?v=woR_iwunJOw

[Juhanisto]

Lähinnä tarkoitin tuolla lausunnollani sitä että kokenut konkari tietää mitä tuleman pitää ja kuinka paljon yläpalo vaatii lämmitystyötä. Käänteispalo on kuitenkin loppupeleissä aika helppohoitoinen kaveri pannuhuoneessa. Itsellä on kokemusta vanhasta höökforsista, joka oli alitehoinen vanha yläpalokattila. Vaati 5-6h holhousta illassa. Tämä uusi Atmos vaatii 20min illassa. Eikä paljon savuttele sisään eikä ulos. Ja toimii ihan suomalaisella metsäpuulla, höylättyä en ole vielä tarjoillut. Olen todella tyytyväinen etten ottanut sitä yläpaloa vaikka se houkutteli hintansa puolesta. Tietysti jos jätteenkäsittely laitosta hakee niin sitten vaikka tuo yläpalo 

[Rampe]

Ite lämmittelin n: 12 vuotta yläpalolla. Siirryin alapaloon ja samalla kasvoi myös lämmitettävä ala. Lämmitystyön määrä putosi murto-osaa aiemmasta.
Nyt on kotimainen "pahamaineinen" alapalokattila  Kaikki palaa. Huonolaatuinenkin puu myös ja palavat jätteet seassa. Voi polttaa myös hake, puru, palaturve jne. Jotkut jopa olki ja helpipaaleja poltelleet.

Jos nyt jotain hyvää yläpalosta, niin halpa oli kyllä. Toisaaltaan simppeli lämmittää, siinä ei voi kauheasti tyriä kun on niin yksinkertainen prosessi. Jatkuvaa savuttamista oli. Onneksi ei naapuria ihan lähellä ollut

[kahe]

Tietysti jos jätteenkäsittely laitosta hakee niin sitten vaikka tuo yläpalo 

Täälläkin oli käytetty jätteiden polttoon arimaxia entisten asukkaiden toimesta. On voineet naapurit hieman ihmetellä katkua. Olishan se, kun veisin täyden vaippasäkin käryämään piipusta ulos. Ei tarvitsis naamaansa ulkona näyttää enää. Kaikenhan tuollainen yläpalo polttaa, vaan ei ole tarkoitettu siihen. Eikä se välttämättä yksinkertainen ole, kun pönttö kiehuu herkästi, kun lyöt herkästi palavaa tavaraa pesän täyteen. Kyllä pelkistä briketeistä lämpöä lähtee ja savuttaa tarvii ilmaluukut kiinni, kun palavat niin iloseen.

[jolla]

ei se niin mustavalkoista ole
alapalokattila miltei uusi savuttaa 24/7 koko talven kun minä lämmitän kovilla pakkasillakin noin 4 tuntia mikä vaatii työtä , kolme lisäystä noin 15min
ei höökvorssi ole alitehoinen, mittaan jatkuvasti 120-150kwh tehoja, sinulla vain on ollut juhani alitehoinen kattila, se vaitehoinen voi olla myös ala tai joku muu palo

[akWho]

Eihän tuo YPV-40 turhan ranttu ole polttoaineelle, rautanaulat ja kivet se tahtoo jättää polttamatta.

Lämmitystarveluku mikä on tullut tänäänkin esille, se on tietysti suuntaa antava lämmityksen tarvetta ajatellen.
Mutta siinä otetaan huomioon ainoastaan ulkolämpötila verrattuna +17ºC sisälämpöön, loppun ajatellaan tulevan asukkaista ja käyttösähköstä ym.  Siinä ei huomioida esim. tuulta laisinkaan joka talon sijainnista riippuen on aika iso vaikuttaja lämmityksen tarpeeseen. Monesti pakkanen saa kiristyä puolenkymmentä astetta eikä vielä paljon vaikutusta sisälämpötilaan, mutta kun rupeaa tuulemaan yli 5 m/s alkaa melko moni talo jäähtymään eri joutuisasti.

[Juhanisto]

Joo olihan se minun vanha höögforssi alitehoinen, 14kW taisi olla puulla. Oli öljypoltinkattilan 30v ja sitten yhden talven harrastin sillä puulämmitystä ihan ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilu mielessä. Ei siinä kovilla pakkasilla varaajaan mahdottomia tehoja mennyt. Pieniä klapuja piti pesään heitellä ja usein. Parhaan tehon sai 30min lisäysvälein 

[kahe]

Nytkin kun mentiin nollan päälle, niin Promix työntääkin lattiaan pari astetta lämpöisempää vettä kuin pienellä pakkasella. Eipä tuotakaan pysty huomioimaan tai laskemaan energiankulutuksessa. Logtemp käppyröistä kuitenkin näkee, että jyrkemmin lähtee putoamaan lämpö varaajan keskeltä alas päin. Menipä tämäkin topicci sivuraiteille ja saisi olla kunnon moderaattori siivoilemassa keskusteluja omiksi aiheikseen. Lämmitystarveluku mittauksetkin voisi koota erikseen näkyville.