Tuntuu että puut kasvaa aina sinne minne ei pitäisi ja sinne minne toivoo ei koskaan
Itellä on tontilla kaksi aluetta jotka kooltaan lähes saman kokoisia, noin 3000-4000m2.
Vanha perunapellon osa, noin 1000m2 lähti koivulle niin että rapsahti, 11-12 vuotta ja nyt on 10-12m korkeaa metsää, reunoilla 15cm paksuista.
Siitä karsin talvella rankaa, osa niin ohutta etten viitsi kertoa, siitä tulee noin 4m3-pinoa. Pääasiassa pajua.
Karsinnan jälkeenkin vielä tihuvaa, metrin välein puu. 4-5 vuoden päästä otan puolet pois.
Toinen alue on vanhaa peltoa josta on multa/ hiesu ajettu pois ja tilalle laitettu sepeliä, käytetty 15 vuotta sitten parkkialueena.
Sen kasvuun saanti ollut hidasta, paju pikku hiljaa valloittaa toisesta päästä. Siihen olen muutamia koivuja ja kuusi istuttanut, nekin hiljaa nousevat.
Kotikylillä on peltoalue, noin 5ha, jossa laidunnettiin hevosia, ainakin 20 vuotta. Nyt se on ollut 20 vuotta tekemättömänä vain ojien reunoilla (20 metrin välein) kasvaa pajua/haapaa/koivua.
Luulisi että hevosen paskassa hyvinkin kasvaa mutta ei, ei edes pajua lykkää keskellä peltoa. Liekö tämäkin tampattu piukkaan tai onko paskaa liikaa?
Haapa kasvaa nopeammin mutta miten paljon, puolet korkeuteen ja paksuuteen tekee yli kolminkertaisen kasvun (jos kartiona laskee)
Poltossa kuutioissa pitää kantaa haapaa noin 1,3 kertainen määrä koivuun verrattuna (teoriassa), kuivuminen haavalla vie pidempään, tuhkaa hiukan enemmän mutta perinnetiedon mukaan nokeaa paljon vähemmän.
Yksi kysymys on minkä kokoisena korjaa pois ja miten. Alle 10cm halkaisijaiselle puulle pitäisi olla karsinta-/aisauskone. Katkaisis puun ja työntäis systeemiin, toisesta päästä putois kärryyn .
Niitä olis helppo säilyttää ja pätkis kun on tarve.
Puolan poikien palahakekoneella menis tietysti kanssa mutta silloin pitäisi mielestäni olla pussitus vaikka 100-200l verkkosäkkeihin. Suoraan pussissa kuivauksen jälkeen pannuun.
Mulla tulee nyt niin monta hanskan jälkeä puihin että poltettaessa tervehtii vanhaa kaveria
