Ilmankertyminen vesijärjestelmään

[Veksi57]

Pannuhuoneen rakentanut putkimies sanoi aikanaan, että lämmityskaudella järjestelmästä pitäisi laskea vettä pieniä määriä kerran viikossa, erityisesti varaajan yläosan "ilmapiiskasta". Toinen taho tyrmäsi tämän väitteen, vettä
ei pidä laskea pois. Mikähän on oikea tapa?

Mulla on ollut ongelmana, että Termovar-latauspaketti pitää melkoista kurlutusta ladatessaan puupannun ja varaajan välissä. Epäilen ilmaa.
Tämä korostuu jos varaaja on ollut pitkään esim. kesällä kylmänä. Jos varaajan lämmön pitää tasaisena esim. + 60 astetta lämmityskaudella, vaivaa ei ole, mutta tämä vaatisi sitten sähkövastuksienkin jatkuvaa käyttöä vesivaraajassa.
Olen pitänyt talvella varaajassa +40 astetta asetuksena jolloin vastukset menee päälle. Pitäisikö tämä olla ylempänä järjestelmän toimivuuden kannalla - jatkuva jäähtyminen käsittääkseni aikaansaa ilmaa varaajaan.

[Pähkäilijä]

Mistä tuo ilma pääsee järjestelmään? Täällä on suljettu systeemi ja vaikka kesällä varaaja on päässyt alle 30 asteiseksikin ei ilmaa ole tullut. Järjestelmässä oleva vesi muuttuu ajastaan hapettomaksi joten ei sitä pidä pois laskea ja ottaa hapellista vettä tilalle.

[Veksi57]

Olen pyrkinyt välttämään vedenlisäämistä, happea se tuo tullessaan.
Kun järjestelmän veden paine on vähintään 0.5 bar, vettä lienee tarpeeksi?
Suljettu systeemi minullakin on. Ilma on mahdollisesti tullut järjestelmän lämmitystavasta, jossa varaajan
lämpö pääsee laskemaan voimakkaasti kunnes on pantu pannuun valkeet (oltu päivä töissä siis välissä)
Putkimiehen mukaan lämmönvaihtelu tekee ilmaa systeemiin. varaaja lämmittää kahta lämmintä rakennusta lattialämmityksenä, joten kulutus talvella on suurta ja varaaja jäähtyy vastaavasti, jollei ylläpidä sähköllä.

[kahe]

Kannattaa jättää tuollaiset putkimiehen puheet toisarvoiseksi ja kyseenalaistaa hänen ammattitaito. Ei suljettuun järjestelmään pääse ilmaan, tai sitten se ei ole oikeasti täysin suljettu.

Mutta oman ymmärryksen mukaan, kun kesäisin varaajan lämpö putoaa normaalia alemmaksi ja paine järjestelmässä putoaa hyvin alas, niin jotkin autoilmaimet saattavat päästää ilmaa lämmityskiertoon. Onhan autoilmaimissa hanat ja ne kiinni, ettei niistä pääse?

[Pähkäilijä]

Kun järjestelmän veden paine on vähintään 0.5 bar, vettä lienee tarpeeksi?

Voihan siellä olla ilmaakin vaikka painetta on. Ilmaa voi päästää pois sieltä korkeimmasta kohtaa jos sinne on hana laitettu (ellei automaatti-ilmausta). Kun järjestelmässä on alipainetta sitten sinne voi tulla ilmaa ulkopuolelta, muuten samasta paikkaa valuu vettä pois eli pitäs olla reikä jossain.

Toki jos järjestelmä kiehuu niin silloin ilmaa irtoaa vedestä ja silloin täälläkin pitää laskea ilmaa pois systeemistä, muuten ei ole ilmaa ilmestynyt.

[Veksi57]

Automaatti-ilmaus on (kellot), mutta ei niissä hanoja ole. Vuodelta 2009 kaikki vehkeet.

Sellainen juttu tapahtuu ajoittain, että vaikka puupannun veden lämmöt nousee tulien tekemisen myötä 80 asteeseen, latauspumppu lähtee päälle termostaatin ohjaamana, mutta ilmeisesti Termovarin termari ei vielä aukea.
Tämän huomaa kun, pannusta varaajaan lähtevät yläosan putket eivät ole kunnolla kuumat ja varaajan yläosan lämmöt ei nouse kunnolla vaikka pannu on jo kunnolla kuuma.
Ehkä pannun lämpömittari valehtelee, todellinen veden lämpötila onkin alle 72 mikä on termovarin aukeamislämpö.


Sulkemalla ja avaamalla muutamia kertoja pannun ja varaajan yläosan välisen putkilinjan käsihanaa, termovarin ääni lopulta muuttuu ja se termari siinä aukeaa, kun lämmöt alkaa virtaa sinne minne pitäisikin. Outoa, ikään kuin vapaalla kierrolla lämpöä menisi karkuun sen verran pannusta varaajaan, että latauspaketti ei saavuta oikeaa lämpötilaa...
Onko kyse siitä, että varaajan alaosa on niin kylmä että latauspaketilta menee pitkään ennen kuin sen sekoituslämpötila on oikea ja täten termovar lataa sykleittäin, kunnes alaosan lämpöjen nousun myötä lataaminen on lopussa katkotonta? Kyllä, en ole expertti omassa pannuhuoneessani...

[Pähkäilijä]

Tuollanen?

täällä samanlainen, nimeltään jämävar. Kattilan (Arimax 240) lämpömittari näyttää ainakin 10 astetta enemmän mitä varaajaan tulevan veden lämpötila on. En tiedä onko vika kattilan mittarissa vai mittauspaikassa sillä kun laitoin 80c termarin niin jossain vaiheessa tulee pistekiehumista kattilassa. Nyttenkin kattilassa näyttää olevan 85c mutta varaajan mittareissa mennään 70c kerrostuman paikkeilla.

Mikä kattila siellä on käytössä? Noin hattuvakiolla voi laskea ajan kun tietää kattilan tehon, painon ja vesimäärän kuinka monta astetta se keskimäärin lämpenee minuutissa. Jos termari ei aukea niin sen kyllä huomaa hyvinkin nopeasti.

[Veksi57]

Arimax 240 mullakin.

Kuvanlisäys tökkii, tuollainen Termovar pannun kyljessä, vanhempi malli mulla tosin ilman koteloa. latauspumppu on siinä.
http://www.lvi-team.fi/puukattilan_latauspaketti_termovar_

Voisikohan ratkaisu olla nostaa kattilatermarin aukeamislämpötilaa, niin pannun vesi on kuumempaa ja todennäköisemmin avaa heti Termovarin latauspaketin termarin varaajalle?

[Pähkäilijä]

laskin 116 wh/c mitä kattila tarvitsee lämmetäkseen ja 20 kW on täällä ollut keskitehot yleensä mitä lämmittäessä olen laskeskellut. Joten minuutissa kattila lämpenee 2 astetta jos jäähdytys ei toimi. Kattelin vanhoja tekstejä ja kattilamittarin ollessa 84c aukeaa 72c termari eli tuon verran on eroa. kyseessä ei siis ole vika vaan ominaisuus. Kattilan vesi ei taida lämmetä tasaisesti vaan mittauskohdan ympärillä on kuumempaa mitä uloslähdössä.

Käytän 80c termaria talvella jolloin saa varaajaan mahtumaan 30 kWh enemmän energiaa "ensimmäisellä kierroksella" eli ennenkun varaajan alareunasta alkaa tulla kuumaa jäähdytysvettä. Sinänsä mielenkiintoista (ja valitettavaa) että noinkin uusiin taloihin edelleen asennetaan yläpalokattiloita... Minäkin laitoin 11 vuotta sitten tuon kun putkimies suositteli (ei kait muista ollut kuullutkaan), tänä syksynä pitäs viel ehtiä vaihtamaan seuraavaan pannuun.

Käyttäjältä Kahe kuullee varmaan kommentteja miten elämä on muuttunut kun vaihtoi Arimax 240 kattilasta pois 

[kahe]

Jep, surun valittelut Arimaxin käyttäjälle tai yleensäkin yläpaloiselle, eikä saa vetää herneitä. Omat ongelmansahan on näissä "hifi" kattiloissakin. Mutta samat kokemukset ja muistikuvat on tuon termostaatin toiminnasta. Toisaalta oma Arimax ainakin piikitti lämmöt korkealle ennen kuin termari ja kierto aukesi. Löytyy varmaan tuolta omistakin vanhoista kirjoituksista tuostakin asiasta.

Noista ilmaimista vielä, niin itsekin pelkään, että yläkerran jakotukin ilmain päästää ilmaa ilman hanaa välissä. Hieno suomenkielinen lause. Nyt on kuitenkin ollut yläkerran hanat vielä kiinni ja ajattelinkin ennen hanojen avaamista avata ensin ilmaimen ja päästellä ilmat pois, jos vain onnistuu. Nuo kun takertuvat ja kalvot vuotavat toiseen suuntaan paineiden ollessa liian pienet ja tämä esiintyy kai kesäaikaan parhaiten. Tämmöistä muistan jostain lukeneeni. Pelkkä hana on parempi ilmaukseen kuin nuo jumittuvat ilmainkellot.

[Pähkäilijä]

Miten paljon Veksi nostokorkeus on? jos paineet on minimissä 0.5 bar niin ei kait yli viiden metrin korkeuteen lämmitysvettä tarvitse nostaa?

[Veksi57]

Huonon muijankin kanssa pärjää jotenkin, mutta jos yläpalokattila alkaa temppuilla niin homma rupeaa ottaa
aivoon samantien. Jatkuvan ravaamisen pannuhuoneessa vielä kestää, mutta muuta teknistä lämmitysmurhe-shittiä ei enää jaksaisi. Syynä yläpaloon oli että pannu on matalassa autotallissa ja piippo olisi ollut kuulemma liian lyhyt alapalolle...tiedä sitten tästä. Kotona isä lämmitti puukattilalla taloa, jotenkin valinta puulämmitykseen tuli verenperintönä, mutta en kyllä enää samaa järjestelmää laittaisi. Lisäongelma on taajamasijainti, kaikki turha savutus pitäisi saada pois.

[jolla]

avopaisunnan kanssa on helpompaa, jos ei ymmärrä toiminta periaatetta - jos paisarissa vettä, ei ilmaa järjestelmässä

mutta suljetussa järjestelmässä , vaikka on painetta mittarissa, järjestelmässä (verkostossa) voi olla alipainetta sekä ilmaa, sen kortsun toisellapuolen saa olla vain vettä ja aina painetta ja toisella puolen vain ilmaa ja nyrkkisääntönä painetta

avopaisunta toimii myös alipaineisena

[Veksi57]

Ei nostokorkeus ole missään nimessä muutamaa metriä enempää, 1 kerros talo ja talli.

[VPJ]

Putkimiehen mukaan lämmönvaihtelu tekee ilmaa systeemiin.

Tämä lause tarkoittaa selkokielellä että kalvopaisunta on liian pieni tai kalvon takana väärä typpipaine.
Putkijärjestelmiä ja osia ei suunnitella toimiviksi alipaineessa, ilmaukset ja jotkut putkiliitokset päästävät ilmaa sekaan kun tulee alipaine.

Paine ei saa ylittää yleensä 1,5 bar ja alin sallittu paine oli jotain korkeus metreissä (2 metriä 0,2 bar)ylimmästä kohdasta +  0,2 bar.

Kiertovesipumput sotkee vielä paineita eli onko imu vai painepuolella painemittari.

Kun tiedetään vesimäärä sekä lämpötilan muutokset voidaan laskea tarvittava tilavuus paisuntaan.