Muutama ajatus kotona mitattavan- (käyttäjälle olennaisen -> käyttöön saatava, toisen viestin mukainen kaava) ja norminmukaisen hyötysuhteen (kattilavalmistajan ilmoittaman) erosta. Itse viralliseen testiin en ole sen kummemmin perehtynyt joten esim. testipolton kestosta en varmuudella tiedä. Jossain olen törmännyt mainintaan 30min joka toistettaisiin kahdesti varmuuden vuoksi.
Jos katsoo testiasetelmaa ja käytettyä kaavaa (toisen viestin liitteet), huomaa että puumäärän punnitus tapahtuu käytön aikana (vaaka kattilan alla) eikä kaavaan syötetä energiamääriä vaan tehoja.
Jos/kun testaus tapahtuu valmistajan ilmoittamalla kattilan nimellisteholla esim. 40kW, tarkoittaa tämä että kattilasta saadaan testin aikana nimellisteholla siirrettyä energiaa vesikiertoon. Tämä tulee kaavaan läpi virranneen vesimassan ja sen kattilassa saavuttaman lämpötilaeron muodossa.
Sanotaan että mittausjakso on esim. 30 min. jolloin mitataan painosta erotus kyseisen 30min jakson ajalta, esim. 5,5kg.
Kaavassa puun alempi lämpöarvo tarkoittaa että sen sisältämä kosteus on tässä huomioitu. Eli esim. kosteudeltaan 20% kuusi sanotaan sisältävän energiaa 4,1kWh/kg jne.
Eli 30 min testin aikana puuta (kuusi, 20% kosteus = 4,1kWh/kg) paloi tahdilla 11kg/h (5,5kg/30min) ja kattila luovutti lämpöä vesikiertoo nimellistehollaan 40kW.
4,1kWh/kg * 11kg/h ~ 45,1kW.
Normin mukaisella kaavalla kattilahyötysuhde = käyttöteho(säädetty nimellistehoon)/ "testin aikainen lämpöteho"
eli 40kW / 45,1kW ~ 0,89, ja kuten ilmoitetuissa tuloksissa yleensä, 89%.
Tämä kuvastaa hetkeä jolloin kattila toimii hyvin säädettynä mimellistehollaan niin, että hukka on pienin (puuta palaa vähiten).
Jotta kotikutoisella, energioita vertaavalla menetelmällä päästäisiin samaan tulokseen, tarkottaisi se käytännössä sitä, ettei syttymis/lämpeämisvaihetta, hiillosvaihetta, puunlisäyksiä, epätäydellisiä säätöjä, hukkaa kattilan ja varaajan jne. välissä ilmenisi ja ettei esim. kattilaan ja se rakenteisiin jäisi lämmityksen päätteeksi energiaa. Tässä valossa kotikutoiset hyötysuhdelaskelmat joissa päästään valmistajan ilmoittamiin tai jopa parempiin lukemiin ovat kyseenalaisia? Kattilavalmistajan lukema ei täten vastaa (eikä yritäkään) varaajaan päätyvää energiamäärää.
Edellä mainituista seikoista voidaan huomata että mitä pidempi yhtäjaksoinen, häiriintymätön parhaan palamisen/tehojen suhteen alue on verrattuna kuluneeseen kokonaisaikaan, sitä parempi käyttäjälle merkitsevä kokonaishyötysuhde on.
Eli käytännössä kun syttymis/lämpeämisvaihe sekä loppu/hiilosvaihe kestävät aina saman ajan, varsinainen tasainen palamisvaihe pitää maksimoida. Vajaan pesällisen polttaminen, pieni varastopesän koko, puiden lisäykset(ainakin lambdattomissa kattiloissa) jne. yhtämittaista hyvän hyötysuhteen paloa lyhentävät/häiritsevät tekijät huonontavat kotona vaikuttavaa hyötysuhdetta.
Toinen (välillä käyttökelpoisempikin) tapa on laskea hyötysuhde epäsuorasti (palamisen hyötysuhde) häviöiden kautta. Tämä vaatii savukaasujen analysointia. Kattilahyötysuhde ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin palamishyötysuhde. Hukka + kattilahyötysuhde = 100% ei enempää
Uudemmissa high tech- kattiloissa näytöltä taitaa olla mahdollista lukea hyötysuhde? Tämä on kaiketi hetkelliseen savukaasujen analysointiin ja valmistajan kaavaan perustuva arvio palamishyötysuhteesta? Tuskin on vaikutusta jos ottaa kiertovesipumpusta virran pois/laittaa venttiilin kierrossa kiinni
Jos arvo on luotettava, ei varaajaan voi koskaan päätyä paremmalla kokonaishyötysuhteella energiaa kuin tämä hetkellisen opitimitilan palamishyötysuhde on osoittanut.
Viimeistään tässä vaiheessa pitää mittailujen tarkkuuden vaikutus huomata.
