kotimaiset vs. ulkomaiset kattilat

[ev3449]

Millä ihmeellä valmistajat perustelevat jotain 10k+alv hintoja kattiloissaan? Saa olla aika pitkäikäinen että olisi mitään järkeä ostaa kun hyötysuhde on vain pari %-yks parempi kuin 3 tonnin kattilassa. Luulis et tohon hintaan saa jo rosteria tai haponkestävää rakennetta, mutta ei ole ainakaan minun silmään semmoista vielä sattunut.

Eikä näissä pelkästään hankintahinta ole naurettava, vaan myös "hienot" rakenneratkaisut tekevät ylläpidosta yllättävän kallista. Esim. Vigas kattilaan maksaa täydellinen keraamisetti 60e valmistajalta koska kyseessä aivan tavallinen lämpötiili, eli asiakas saisi ne muualta jos valmistaja laskuttaisi ylihintaa.

Varmaan olisi fiksumpaa tyytyä vaan itsekseen toteamaan että Suomessa puut ovat ilmaisia joten kattilankin pitää olla... Jos täällä suurin osa on juuri päätynyt sen 3 tonnin kattilan omistajaksi, ei perusteluja kalliimmalle näiden kohdalla luultavimmin ole olemassa? Saksalaisella Atmos-foorumilla oli jossain vaiheessa oma keskustelunsakin siitä, miksi noiden "laatukattiloiden" kohdalla ei foorumeilta tietoa oikein löydy. Karkeasti löysivät syiksi itse omistajat (eivät harrasta lämmitystä) kattiloiden toiminta (foorumeilla usein haetaan ratkaisuja ongelmiin) sekä tähän liittyen asiakaspalvelu.

Noita rosteri/haponkestävä-rakenteita kaipaava löytää kyllä useita vaihtoehtoja tuosta valikoimasta. (esim. Guntamatic, Windhager jne. löytyy ja monelta muultakin).

Sitten itse mentaliteettiin.  Kuinka monella on harmaa toyota corollan karvalakkiversio pienimmällä mahdollisella moottorilla (+ lambdalla). Ei ainoa ostopäätökseen vaikuttava tekijä ole kulutus tai jarrupalojen hinta? Entäpä onko monen omistama talo samalla tavoin tarpein ja taloudellisin perustein selitettävissä. Viimeistään vaimon kohdalla jokainen huomaa että omat ja toisen perustelut asioille saattavat erota toisistaan.

Heti vigas.com etusivulla törmää jo itse yrityksen omaan tiedotteeseen eri tuotelinjojen teknisestä ja laadullisesta erosta:

lainattu teksti:

"Wichtiger Hinweis!

Sowohl in der Technik als auch in der Qualität bestehen große Unterschiede zwischen dem Solarbayer HVS und einem Vigas-Kessel."

ja vapaa käännös:

Tärkeä huomautus!

Sekä tekniikassa että laadussa on suuria eroja Solarbayer HVS ja Vigas-kattiloiden välillä.

Jos verrataan puulämmitystä muihin lämmitysmuotoihin, aika harva tilaa lämpöpumpun tai edes sähköpatterit perusteenaan halvin mahdollinen hinta. (Ultimatelta taitaa löytyä maalämpöpumppu hintaan 695€ ja kuitenkin moni maksaa omastaan jopa kymmenkertaisen hinnan). Suomen olosuhteissa lämmityjärjestelmän olettaisi olevan erittäinkin tärkeä osa kiinteistöä. Jos talo maksaa esim. 300 000€, pitääkö päälämmönlähteen olla alle 3000€/mahdollisimman halpa?

Itse hintoja jos ajattelee (en nyt huomio kattiloita joiden kohdalla päätös perustuu pelkästään hintaan) taloon. com myy ariterm 60+ kattilaa hintaan 6700€. Maksaessani hieman enemmän tuollaisesta keskieurooppalaisesta kattilasta kokisin yhä saavani paremmin vastinetta rahalleni. Lisäksi on huomioitava, että nuo tilastossa ilmoitetut hinnat ovat listahintoja. On olemassa valtion tukemia järjestelmiä jne. jotka vaikuttavat sekä hintapyyntöön, että kuluttajan taskustaan maksamaan rahamäärään. Jos Suomalainen maahantuoja pyytää Fröling S4 turbosta 10000+alv, kannattaa se ehkä tilata itse suoraan esim. tuolta: http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p2050601.m570.l1311.R8.TR10.TRC1.A0.H0.Xfr%C3%B6ling&_nkw=fr%C3%B6ling+s4+turbo&_sacat=0

[Repa]

Mikäs ero siinä on jos poltaa kaksi pesällistä jommassakummassa kattilassa, saman puumäärän joutuu sinne lappaamaan jokatapauksessa.

Tuota jatkuvapolttoa jarruttaa vanhat asenteet jne, kaksoispesäkattila kun on niin vanha ja hyväksi havaittu järjestelmä ketjuineen

Olet osin kyllä ihan oikeassa, etenkin toi kattilan suurempi hukkalämpö kesähelteillä vähän kiusaa, vaikkei mun pannarissa ole katonrajassakaan kuin 25 - 30 astetta, eikä se tässäkään mene hukkaan kuin kesäisin.

Vanhat pannut ei täysin taivu tuhon tarkoitukseen mutta hyvä kun joku aina kyseenalaistaa vanhat  käsitykset ja kokeilee uusiatapoja. Eipä edes kattilan valmistajat tunnu kovin helposti pääsevän irti vanhoista käsityksistä, ketjuvetoisia kaksoispesäkattiloita tekisivät varmaan mielellään

Tämä jatkuvapoltto pitää mieltää tulevana menetelmänä,  jos kattilat tehdään sitä varten niin nuo ongelmat voi välttää. Suurin etu on että varaajan viemätila säästyy ja samalla aika iso tukku rahaa säästyy.

Millä ihmeellä valmistajat perustelevat jotain 10k+alv hintoja kattiloissaan? Saa olla aika pitkäikäinen että olisi mitään järkeä ostaa kun hyötysuhde on vain pari %-yks parempi kuin 3 tonnin kattilassa. Luulis et tohon hintaan saa jo rosteria tai haponkestävää rakennetta, mutta ei ole ainakaan minun silmään semmoista vielä sattunut.

Eikä näissä pelkästään hankintahinta ole naurettava, vaan myös "hienot" rakenneratkaisut tekevät ylläpidosta yllättävän kallista. Esim. Vigas kattilaan maksaa täydellinen keraamisetti 60e valmistajalta koska kyseessä aivan tavallinen lämpötiili, eli asiakas saisi ne muualta jos valmistaja laskuttaisi ylihintaa.

Sikahintaisia ovat uudet teknologiat , osa tietty "uutuusrahastusta" mutta luulis noiden halpenevan kilpailun ja suurempien sarjojen myötä, samalla varmasti myös käyttövarmuus paranee.

[Pähkäilijä]

Eniten sisätilaa säästyy kun ottaa jenkkimallisen varaajattoman ulkokattilan. Suomestakin löytyy jälleenmyyjää.

[ev3449]

Uutta teknologiaahan noissa ei juurikaan ole, eikä se elektroniikka/digitaalisuus suurta hinnanlisää laitteisiin tuo. Muutaman satasen tuntuu heittelevän hinnat jos pääsee eri tasoisia ohjauksia valitsemaan. Halpuus ja vähäinen tilantarve toteutuu parhaiten pienellä kattilalla jonka kylkeen halpa 1000l varaaja. Hinta yht. ~2000€ ja lattiatilantarve n. 2m².

Itselläni on käytössä kotimainen alapalokattila vuosimallia 1981. Högfors H04 jossa on 260 litran haponkestävästä AISI 316 teräksestä valmistettu varastopesä. Talon aikanaan itselleen rakentanut henkilö ei ole valinnut kattilaa hinnan perusteella, enkä olisi kyseistä taloa ostanutkaan jos valinnat olisivat rakennusvaiheessa halpuuteen perustuneet.

Tuolloin Suomessakin "kannatti" vielä valmistaa laadukkaita kattiloita. Miltähän Högforsin ko. malli nykyisin näyttäisi jos kehitystyö olisi jatkunut tähän päivään asti? Jo silloinen kotimainen malli on rakenteellisesti hyvinkin lähellä tämän päivän huippukattilaa Guntamatic BMK (vertaa kuvaa). Syy Guntamaticin ja muiden vastaavan rakenteen (palo- ja lämmönvaihdinosa varastopesän vieressä) omaavien kattiloiden kohdalla metalliarinaan on juurikin kestävyys. Tulitiili joka välillä altistuu +1000C lämpötilalle ja välillä polttopuiden iskuille on todettu lyhytkestoiseksi ratkaisuksi (myös kalliimmissa ns. perinteisen muodon käänteispalokattiloissa on hyvin useissa metallinen rakenne vähentämässä suuttimen rapautumista. (Atmokseenkin saa näitä jälkituotantona?). Metallin kestäminen edellyttää kuitenkin jäähdyttävää ilmavirtaa mikä selittää ainakin osittain ilman tuloreitin näissä kattiloissa. Palamiseen ja hyötysuhteeseen tällä ei näytä olevan vaikutusta. Ko. rakenteella saavutetaan myös muita haluttuja etuja esim. erillinen tuhkatila arinan alla, enemmän etukautta nuohottavissa olevaa lämmönsiirtopintaa suhteessa ulkomittoihin, pienempi tilantarve syvyyssuunnassa, varastopesän suuri koko ei tarkoita 2m korkeaa kattilaa jne. Lisäksi Saksalaisen käsityksen mukaan kattilan määritelmään ei liity arinat tai ilman kulkureitit, vaan olennaisinta esim. kaasutuskattilan kohdalla on itse kaasutuksen ja varsinaisen palamisen erottelu ajallisesti ja tilallisesti.

Nyt kun itselläni lähitulevaisuudessa tulee eteen valinta uuden kattilan osalta, kokisin huonona vaihtoehtona siirtymisen laadukkaasta ja n. 35 vuotta pelkällä parin arinan osan vaihdolla pärjänneestä laatukattilasta johonkin mahdollisimman halpaan. Tilan suunnittelu osaltaan myös kannustaa tietynmuotoisen kattilan valintaan. Kuitenkin lähtökohta on vaihtaa vähintään laadultaan vastaavan tasoiseen, nykyaikaiseen vaihtoehtoon, mitä luultavimmin Guntamatic BMK 40 tai 50 kW versioon. TT40S/50 (TurboTec monella eri tuotenimellä esim. Strebel) 290 litran varastopesän ym. ominaisuuksien houkuttelemana on myös varteenotettava vaihtoehto, mutta rakenne lämmönvaihdin varasto/palotilan takana tekee sen haasteellisemmaksi sijoittaa nykyisiin olosuhteisiin omassa kohteessani.

http://www.guntamatic.com/uploads/tx_sbdownloader/GUNTAMATIC_Folder_BMK.pdf
http://www.strebel.co.uk/sites/default/files/downloads/turbotec-brochure-2014.pdf

[varikonniemi]

Varmaan olisi fiksumpaa tyytyä vaan itsekseen toteamaan että Suomessa puut ovat ilmaisia joten kattilankin pitää olla... Jos täällä suurin osa on juuri päätynyt sen 3 tonnin kattilan omistajaksi, ei perusteluja kalliimmalle näiden kohdalla luultavimmin ole olemassa? Saksalaisella Atmos-foorumilla oli jossain vaiheessa oma keskustelunsakin siitä, miksi noiden "laatukattiloiden" kohdalla ei foorumeilta tietoa oikein löydy. Karkeasti löysivät syiksi itse omistajat (eivät harrasta lämmitystä) kattiloiden toiminta (foorumeilla usein haetaan ratkaisuja ongelmiin) sekä tähän liittyen asiakaspalvelu.

Noita rosteri/haponkestävä-rakenteita kaipaava löytää kyllä useita vaihtoehtoja tuosta valikoimasta. (esim. Guntamatic, Windhager jne. löytyy ja monelta muultakin).

Sitten itse mentaliteettiin.  Kuinka monella on harmaa toyota corollan karvalakkiversio pienimmällä mahdollisella moottorilla (+ lambdalla). Ei ainoa ostopäätökseen vaikuttava tekijä ole kulutus tai jarrupalojen hinta? Entäpä onko monen omistama talo samalla tavoin tarpein ja taloudellisin perustein selitettävissä. Viimeistään vaimon kohdalla jokainen huomaa että omat ja toisen perustelut asioille saattavat erota toisistaan.

Noh olipahan taas perustelut. Jos siinä corollassa olisi vastaava moottori, teho ja vetotapa kuin bemarissa, mutta hinta neljäsosan, niin kyllä totta helvetissä saa olla aika vammanen asenne että menee laittamaan sen baijerin ihmeen mistään muusta syystä kuin että sitä rahaa todellakin on tarpeeksi ja halutaan näyttää muille että sitä on. Eli auto jos mikä on status symboli, puukattila taas ei käsittääkseni

Mutta Bemari menestyy markkinoilla koska se on aika yksin luokassaan (takaveto). Fröling ja muut ökykattilat ei ole yksin käänteispaloluokassa. Ei edes yksin "laatukattilaluokassa" jos vertaa esim vedolux lambda sarjaan, ja niiden hinta on vain puolet frölingistä (noh nyky kruunun kurssilla vähän reilu puolet).

Guntamatic ja Windhager (ja niiden materiaali) on täysin uusia tuttavuuksia, joten tästä tiedonjyväsestä kiitos. Haponkestävä/rosterirakenne on täysin validi syy maksaa tuplahinta kattilasta.

Mutta jos ensimmäistäkään merkittävää eroa ei löydy kattiloiden välillä, on mielestäni yli nelinkertainen hinta aika vaikea perustella järkisyin.

[ev3449]

En siis edes yrittänyt perustella yksittäistä hintaa vaan puoltaa ajatusta valmistajien eri hintaperusteluille/asiakas segmenteille tarjoamista vaihtoedoista. Esimerkkini ei todellakaan ole "tyhjentävä", eikä sellaiseksi ollut tarkoitettukaan. Tosin itse kirjoituksen pointtikin taisi mennä ohi.

Kuten autojen ja esim. asuntojen kohdalla tarjontaa on eri hintaluokissa vaikka perus ominaisuudet eivät juuri muuttuisikaan. Olkoon perustelu henkilötasolla statuksen pönkittäminen, käytettävissä oleva raha tai mikä tahansa, syyt ja merkitykset vaihtelevat henkilöstä riippuen.

Kritisoin ajatusta että kaikkien tulisi automaattisesti päätyä samaan ratkaisuun samoin perustein kun kyseessä on puukattilan hankinta. Entäpä jos ajatellaan että joku ajattelee puhtaasti kustannusta esim. suhteessa tulotasoonsa tai kiinteistönsä arvoon? Joillekin kotimaisuus/paikallisuus, tuotekehitys, asiakaspalvelu, takuu, ulkonäkö jne. ovat hintaa olennaisempia tekijöitä. Monelle lähiympäristössä tehdylle hankinnalle en itse löydä perustelua ja kuitenkin joku sellaisiin päätyy...

[jolla]

http://ulkokattila.fi/wp-content/uploads/2014/04/KM3-ulkokattilat.pdf

no nyt tuli linkki mitä etsiskelin, nuo pitää ehdottomasti kieltää ja perustelen
katsokaa vaikka nuo kuvat, savua kiertää, luukun sisäpinta kuin tervapadasta
kuinka se iso pölkky siellä pesässä yksinään voi mitään muuta kuin kitua?
muistaakseni 'pähkäilijä' oli laittanut tuolta rapakon takaa oikein huippulinkkejä aiemmin kuinka oli motorisoitu se pölkyn nosto siihen ulkopannuun ja siitä ne vasta merkkisavut lähtee
jos nyt vähänkään naapureita ja ympäristöä ajatellaan, niin nuo ulkokattilat ovat sieltä ja syvältä minne ei päivä paista

[Rampe]

no nyt tuli linkki mitä etsiskelin, nuo pitää ehdottomasti kieltää ja perustelen
katsokaa vaikka nuo kuvat, savua kiertää, luukun sisäpinta kuin tervapadasta
kuinka se iso pölkky siellä pesässä yksinään voi mitään muuta kuin kitua?
muistaakseni 'pähkäilijä' oli laittanut tuolta rapakon takaa oikein huippulinkkejä aiemmin kuinka oli motorisoitu se pölkyn nosto siihen ulkopannuun ja siitä ne vasta merkkisavut lähtee
jos nyt vähänkään naapureita ja ympäristöä ajatellaan, niin nuo ulkokattilat ovat sieltä ja syvältä minne ei päivä paista

Kai se on ihan luonnollista, että tuon tyypin kattilassa on puupesän puoli pikinen kuten kuvassakin näkyy. Niin se on alapalokattilan varastopesäkin ja uskoisin että "perinteisessä" käänteisessäkin on 
Arinan päällä polttovaiheen aikana on hiillos, jonka päällä olevasta puukasasta irtoaa varmasti tervaa ja katkua. Mihinkä se sieltä varaston puolelta pääsisikään muuten kuin aikanaan osa menee ns. liekkiin ja osallistuu palotapahtumaan.
Itse tulipesä ja lämmönvaihdin voi pysyä hyvinkin puhtaana.

[Maatilallinen]

no nyt tuli linkki mitä etsiskelin, nuo pitää ehdottomasti kieltää ja perustelen
katsokaa vaikka nuo kuvat, savua kiertää, luukun sisäpinta kuin tervapadasta
kuinka se iso pölkky siellä pesässä yksinään voi mitään muuta kuin kitua?
muistaakseni 'pähkäilijä' oli laittanut tuolta rapakon takaa oikein huippulinkkejä aiemmin kuinka oli motorisoitu se pölkyn nosto siihen ulkopannuun ja siitä ne vasta merkkisavut lähtee
jos nyt vähänkään naapureita ja ympäristöä ajatellaan, niin nuo ulkokattilat ovat sieltä ja syvältä minne ei päivä paista

Joopa joo, ainahan löytyy jo susia syntyessään tai viallisia, väärinkäytettyjä, huonosti huollettuja tms. laitoksia, mutta ei se tarkoita sitä, että kaikki kyseisen tyyppiset laitokset olisi sellaisia.

Tottakai varastopesä on pikinen, niin se on tuossa minunkin kattilassa. Sillä ei ole merkitystä, koska lämmönsiirto kattilaveteen ei tapahdu siellä. Kuitenkin lämmönvaihtimessa on rusehtavaa pölyä/tuhkaa, eikä lainkaan pikeä. Savu ja huurut pyörii varastopesässä taukojakson aikana, eikä siitä pääse mihinkään.

Mutta jos kattila on kunnossa, niin ne ei purkaudu sieltä mihinkään taukojakson aikana, eikä siis tule piipusta ulos. Tietysti luukkua avattaessa tulee savua, mutta se on niin hetkellistä ja vähäistä että ei siitä voi olla esim. naapureille mitään haittaa.

Eiköhän se kunnollinen ulkokattilakin kunnossa ollessaan toimi moitteettomasti, palaa puhtaasti eikä savuta. Tietysti löytyy noistakin varmasti niitä savuavia kituuttajia mitkä pukkaa kitupolttosavut naaman korkeudelle. Luulisin, että noihinkin saa tarvittaessa pidemmän savupiipun, jos savut jää liian alas leijumaan.

[Kattilakalle]

Kun noita Ameriikan ihmisten ulkokattiloita on töllöttänyt Sinäputkesta, niin eipä ne pahemmin näytä savuttavan vaikka hormien pituudetkin ovat aika mitättömiä. Ja tosiaan varastopesä tuossa omassakin Arimaxissa on kauttaaltaan tervakerroksen peitossa. Aritermin ohjeessakin sanotaan, ettei kerrosta saa puhdistaa. Tulipesä, arina, tuhkalaatikko ja hormi ovat tervasta puhtaita.

Ulkokattila on mielenkiintoinen vaihtoehto, toisaalta itse pidän kattilan mielummin sisällä mukavuussyistä.

[Kattilakalle]

Millä ihmeellä valmistajat perustelevat jotain 10k+alv hintoja kattiloissaan?

Peruskattilaan verrattuna nuo sisältävät ohjelmiston, jolla kattilaa voidaan valvoa ja ohjata. Ohjelmistokehitys ei ole työtä halvimmasta päästä. Tällaisessa järjestelmässä myös ohjelmiston reaaliaikaisuudelle ja toimintavarmuudelle asetetaan omat vaateensa. Kattilaan saa yhteyden iPhonen sovelluksella (ladattavissa app storesta). Varmasti nyt tämä tuntuu monen mielestä turhalta. Mutta antakaas olla kun kuluu muutama vuosi, tekniikka kehittyy ja halpenee, niin täälläkin keskustellaan enemmän softapuolesta. Kaikki tietokoneistuu ja verkottuu vääjäämättä.

Vaikkapa hieno ja kallis pesukone tai normaali ilmalämpöpumppu sisältävät luultavasti vähintään yhtä paljon ohjauselektroniikkaa ja -koodia. Myyntivolyymit ovat vain toisissa sfääreissä.

[kahe]

Piessä on täälläkin varastopesä, mutta palopuolesta lähtien puhtaana. Toisiopalon kivissä ei näy mitään jälkiä 880 käyttötunneilla.

Mites tuollainen pannukoppi ja sen määräykset? Pitääkö sijaita 8m rakennuksista ja voidaanko tuolle vaatia viemäröintiä? Vois tietysti aloittaa oman aiheen tästä. Siirtäs pannun koppiin pihalle ja saisi lisävaraajan pannun tilalle. Ehkä harkinnan arvoinen tulevaisuudessa myös turvallisempana ratkaisuna kuin nykyinen.

Pannua en tarvitse nettiin ja tarkkailu onnistuu paljon halvemmalla yhdistelmällä, vanha läppäri, logtemp ja vnc/ftp siirto. Jäädään hinnassa reilusti alle 3k€ vielä.

[vmj]

Noista jatkuvapaloisista on ihan kotimainen tehdasvalmistekin, Laka YHT-20. http://www.laatukattila.fi/extranet/ext/cms3/attachments/laka-yht-20.pdf
Toimintaperiaate on vähän sama kuin Maatilallisen modatussa Enekassa, mutta ilman palamisilman moottoreita.

[sakarif]

Peruskattilaan verrattuna nuo sisältävät ohjelmiston, jolla kattilaa voidaan valvoa ja ohjata. Ohjelmistokehitys ei ole työtä halvimmasta päästä. Tällaisessa järjestelmässä myös ohjelmiston reaaliaikaisuudelle ja toimintavarmuudelle asetetaan omat vaateensa. Kattilaan saa yhteyden iPhonen sovelluksella (ladattavissa app storesta).

Tämä tosiaan syynä korkealle hinnalle. Älylaitteiden lisääntyessä puukattilavalmistajat ovat mantereella vastanneet kysyntään. Samsungilta taitaa löytyä pyykinpesukone, jota voi ainakin tarkkailla (en muista voiko ohjata) älypuhelimen avulla. Onko tällaiselle tekniikalle tarvetta on sitten toinen kysymys. Tälläkin foorumilla on varmasti henkilöitä, jotka vastaanottavat hälyjä puhelimeen työn puolesta eri järjestelmistä (lämpö, kylmälaitteet, jäähdytyksen toiminta, sähkökatkot yms). Ennakoivat hälytykset ovat niitä, joilla saadaan paljon aikaiseksi.

En tiedä ollaanko noissa kattiloissa vielä siinä vaiheessa, että tilastoidaan lämmityskertoja ja niiden ominaisuuksia. Panoskattilassa tällainen ominaisuus olisi ihan paikallaan. Pesä täyteen ja automaatilla sytytys. Jos jotain eroja lämmityksien välillä tulisi niin hälyä vaan kehiin. Toki adaptoituva järjestelmä johon voi hystereesit ja ylitysajat syöttää.

Elektroniikan tai automaation lisäys ei välttämättä ole hintaa korottava ominaisuus pitkällä aikavälillä. Ajan myötä kestävät ja toimivat komponentit tulevat tutuiksi. Ongelma kuluttajan kannalta on se, että ei tiedä missä vaiheessa kehitystä ollaan.

[ev3449]

Peruskattilaan verrattuna nuo sisältävät ohjelmiston, jolla kattilaa voidaan valvoa ja ohjata. Ohjelmistokehitys ei ole työtä halvimmasta päästä. Tällaisessa järjestelmässä myös ohjelmiston reaaliaikaisuudelle ja toimintavarmuudelle asetetaan omat vaateensa. Kattilaan saa yhteyden iPhonen sovelluksella (ladattavissa app storesta). Varmasti nyt tämä tuntuu monen mielestä turhalta. Mutta antakaas olla kun kuluu muutama vuosi, tekniikka kehittyy ja halpenee, niin täälläkin keskustellaan enemmän softapuolesta. Kaikki tietokoneistuu ja verkottuu vääjäämättä.

Vaikkapa hieno ja kallis pesukone tai normaali ilmalämpöpumppu sisältävät luultavasti vähintään yhtä paljon ohjauselektroniikkaa ja -koodia. Myyntivolyymit ovat vain toisissa sfääreissä.

Tämä tosiaan syynä korkealle hinnalle. Älylaitteiden lisääntyessä puukattilavalmistajat ovat mantereella vastanneet kysyntään. Samsungilta taitaa löytyä pyykinpesukone, jota voi ainakin tarkkailla (en muista voiko ohjata) älypuhelimen avulla. Onko tällaiselle tekniikalle tarvetta on sitten toinen kysymys. Tälläkin foorumilla on varmasti henkilöitä, jotka vastaanottavat hälyjä puhelimeen työn puolesta eri järjestelmistä (lämpö, kylmälaitteet, jäähdytyksen toiminta, sähkökatkot yms). Ennakoivat hälytykset ovat niitä, joilla saadaan paljon aikaiseksi.

En tiedä ollaanko noissa kattiloissa vielä siinä vaiheessa, että tilastoidaan lämmityskertoja ja niiden ominaisuuksia. Panoskattilassa tällainen ominaisuus olisi ihan paikallaan. Pesä täyteen ja automaatilla sytytys. Jos jotain eroja lämmityksien välillä tulisi niin hälyä vaan kehiin. Toki adaptoituva järjestelmä johon voi hystereesit ja ylitysajat syöttää.

Elektroniikan tai automaation lisäys ei välttämättä ole hintaa korottava ominaisuus pitkällä aikavälillä. Ajan myötä kestävät ja toimivat komponentit tulevat tutuiksi. Ongelma kuluttajan kannalta on se, että ei tiedä missä vaiheessa kehitystä ollaan.

Noilla kattilanvalmistajilla on toimintahistoriaa useilla yli 50 vuotta. Jos uskotte hinnan perustuvan 5,7 tuuman kosketusnäytölliseen ohjaimeen jonka on luultavimmin kehittänyt ulkopuolinen, ohjausjärmestelmiin keskittyvä yritys, kuten siemens tjms. mihin ovat hinnat aikaisemmin perustuneet? Osaa noista kattiloista saa yhä tälläkin hetkelle joko uudella tai aikaisemmalla perus lambda-ohjauksella ja moni valmistaja ei vielä digiaikaan ole siirtynyt hinnan ollessa aivan samaa tasoa.

Tuossa kyseisen keksinnön ohjelmiston päivittelyä ETA merkkisessä kattilassa.
https://www.youtube.com/watch?v=Bmp-nYD24gI

Samainen ohjaus löytynee hyvinkin pian valtaosasta halpatuotteitakin. Nyt se jo löytyy mm. Attackin boilereista, joten tulossa on.
http://www.attack.sk/en/wood-gasifying-boilers/slx/lambda/   (EDIT: lisätty linkki)
http://www.attack.sk/en/combined-boiler/

Piessä on täälläkin varastopesä, mutta palopuolesta lähtien puhtaana. Toisiopalon kivissä ei näy mitään jälkiä 880 käyttötunneilla.

Monet yrittävät omillaankin keksiä kestävämpää ratkaisua suutinkiven rapautumiselle. Esim. Atmos viestiketjuja on netti täynnä. Onkohan Attackin kohdalla osattu tehdä jotain paremmin?

Jonkinlainen koonti:
http://www.holzheizer-forum.de/wbb3/index.php?page=Thread&threadID=1006

Pidenpi ketju erilaisista kokeiluista:
http://f3.webmart.de/f.cfm?id=2902459&t=3272125&pg=31&r=threadview