kotimaiset vs. ulkomaiset kattilat

[jolla]

Minä en tarkalleen tiedä mitä tarkoitetaan perus omakotitalolla. Kai niitäkin niin monenlasia..
Mutta jos noin pieni kulutus, niin sitten suunnitellaan sen mukaan. Tottakai varaaja jos ei sille ole mitään esteitä. Jos ei varaajaa, niin pienen kulutuksen aika voidaan tarvittaessa lämmittää jollain muulla energialla. Esim. Sähkö tai aurinko..

Ilman varaajaa kattila taipuu tarvittaessa pienillekin tehoille, mutta totta on että hyötysuhde silloin laskee. Kukin itse puntaroikoon, kannattaako silloin enää pitää pannua tulilla   Minä olen vielä pitänyt kesätkin toiminnassa kun löytyy sekalaista puuroinaa poltettavaksi, eikä nyt mahdottomia ongelmiakaan ole ilmennyt. Se jatkuva käryytyskin puuttuu  

kuten sanoit, jokainen tapaus/talous on yksilö, eihän näitä voi yleistää
tarkoitin omakotitalon tasoa, ei vijankuivurilla varustettua maalaistaloa enkä teollisuuslaitosta
jos pannu ei ole tulilla ja lämmitetään sähköllä, se on silloin sähkölämmitystalo, ei puulämmitteinen
jos pannua käytetään vain pakkasilla ilman varaajaa, sehän on silloin ihan ok.
mutta jos talo on puulämmitteinen ja sisälämpötila pidetään tasaisena ympäri vuoden ilman muita lämmitysmuotoja, ilman varaajaa se ei onnistu muutoin kuin ns 'kitupoltolla' ja silloinkin jos käyttövesi lämmitetään samoin (ei sähkö) on sen riittävyys jo aika riskirajoilla ilman mitään varaajaa, ei se pannu hetkessä kuumene

lämmön tasaisuusvaatimuskin vaihtelee, joillekin 10-28 on sopiva vaihteluväli, joillekin 22 on liikaa ja 20 ehdottomasti liian vähän
meillä pysyttelee hyvinkin +/-1 asteen sisällä vaihtelut

[Rampe]

kuten sanoit, jokainen tapaus/talous on yksilö, eihän näitä voi yleistää
tarkoitin omakotitalon tasoa, ei vijankuivurilla varustettua maalaistaloa enkä teollisuuslaitosta
jos pannu ei ole tulilla ja lämmitetään sähköllä, se on silloin sähkölämmitystalo, ei puulämmitteinen
jos pannua käytetään vain pakkasilla ilman varaajaa, sehän on silloin ihan ok.
mutta jos talo on puulämmitteinen ja sisälämpötila pidetään tasaisena ympäri vuoden ilman muita lämmitysmuotoja, ilman varaajaa se ei onnistu muutoin kuin ns 'kitupoltolla' ja silloinkin jos käyttövesi lämmitetään samoin (ei sähkö) on sen riittävyys jo aika riskirajoilla ilman mitään varaajaa, ei se pannu hetkessä kuumene

lämmön tasaisuusvaatimuskin vaihtelee, joillekin 10-28 on sopiva vaihteluväli, joillekin 22 on liikaa ja 20 ehdottomasti liian vähän
meillä pysyttelee hyvinkin +/-1 asteen sisällä vaihtelut

Juu,, Kun kattilavesi pidetään tuossa molemminpuolin 90 c, niin siinä on varaa kyllä hiukan laskeakin ennen kuin mennään käyttöveden tuottolämmön alle. Normaalisti tehonnosto kestää joitakin minuutteja, että on liekki pesässä.
Polttojakso abaut 10 min. Sitten puhallin hiljenee ja tuli sammuu.
Oikein pienellä kulutuksella voi toki sammua kokonaankin. Taukojakso käy liian pitkäksi. Onneksi harvinainen vaiva.

Ja pyydän anteeksi että meni vähän off topi kkiin tämä juttu   

[pelti]

Mun kommentti lambda/autoteollisuus oli tarkoitettu vasta-argumentiksi sille, kun täällä peloteltiin tekniikalla/elektroniikalla, Kuinka siitä syntyy riski, että se riski on suuri ja hyvin todennäköisesti realisoituu. Samantapaisia (teknologia) riskejä kuitenkin ollaan valmiit ottamaan jossain muussa kohtaa.

Jokainen voi valita minkä tahansa teknologian tai teknologiattomuuden.  Jos haluaa ilman elektroniikkaa liikkua, niin voi valita vaikka hevosvankkurit, eikä siinäkään valinnassa mitään vikaa ole. Siis tarpeiden, omien mieltymysten ja arvojen  mukaan.

[ev3449]

Mun kommentti lambda/autoteollisuus oli tarkoitettu vasta-argumentiksi sille, kun täällä peloteltiin tekniikalla/elektroniikalla, Kuinka siitä syntyy riski, että se riski on suuri ja hyvin todennäköisesti realisoituu. Samantapaisia (teknologia) riskejä kuitenkin ollaan valmiit ottamaan jossain muussa kohtaa.

Jokainen voi valita minkä tahansa teknologian tai teknogiattomuuden.  Jos haluaa ilman elektroniikkaa liikkua, niin voi valita vaikka hevosvankkurit, eikä siinäkään valinnassa mitään vikaa ole. Siis tarpeiden, omien mieltymysten ja arvojen  mukaan.

Riski on vasta silloin riski kun sen olemassaolo on tiedostettu? 90% autoilijoista ei tiedä onko heidän autossaan lambda vai ei joten tätä ei riskinä koeta. Ihmisten ostopäätös perustuu tunteesen, tuttu on turvallista ja tuntematon pelottaa.

Yksi tapa on tarjota valinnan vapaus ja toinen tarjota mahdollisuus hyvään valintaan. Tuskinpa perus kuluttajat olisivat autoihinsa osanneet lambdoja jne. haluta? Suomessa kuluttajilta kysytään minkä värisen kynän kukin tahtoo? Saksassa ei kyniä ole enää tarjolla, mutta kuluttaja voi valita mieleisensä automaattisesti kirjoittavan monivärikynän (tulostimen tai kattilan).

[Setämies]

Minkälaisia aukkoja tiedoissasi pitäsi korjata ? Senverran kattiloita testanneena, savukaasuista saadut tulokset kertovat korutonta kieltä polttotapahtumista, kun palamisilmaa rajoitetaan. Tyydyttääkö vastaus ja täyttyikö aukko tiedoissa ?

Jos väität väitteesi pohjautuvan todellisiin mittaustuloksiin, on syytä vähintään kertoa otoksen laajuus ja mieluusti myös yksilöidä kattilat tarkemmin. Muuten tämänkin väitteesi uskottavuus on olematon.

Tarkennetaanpa vielä tilannetta: sanot, että palamisilmaa rajoitetaan. Mikä sitä rajoittaa? Automatiikkako? Miksi, ylilämpö vedessä vai savukaasuissa, vai jostain muusta syystä? Missä vaiheessa polttoa tuo tilanne ilmeni? Toimiiko automatiikka varmasti oikein? Automatiikkahan pyrkii stabiiliin palamiseen ja sen säilyttämiseen mahdollisimman pienillä korjauksilla. Automatiikalla ei ole mitään syytä rajoittaa palamista ehdoin tahdoin.

Jos automatiikkakaan ei pysty hallitsemaan tilannetta, siihen on periaatteessa vain kaksi mahdollista syytä: Joko automatiikka on toteutettu päin honkia, tai sitten kattila sinänsäkään ei pysty täyttämään asetettuja säätörajoja.

[Maatilallinen]

kuten sanoit, jokainen tapaus/talous on yksilö, eihän näitä voi yleistää
tarkoitin omakotitalon tasoa, ei vijankuivurilla varustettua maalaistaloa enkä teollisuuslaitosta
jos pannu ei ole tulilla ja lämmitetään sähköllä, se on silloin sähkölämmitystalo, ei puulämmitteinen
jos pannua käytetään vain pakkasilla ilman varaajaa, sehän on silloin ihan ok.
mutta jos talo on puulämmitteinen ja sisälämpötila pidetään tasaisena ympäri vuoden ilman muita lämmitysmuotoja, ilman varaajaa se ei onnistu muutoin kuin ns 'kitupoltolla' ja silloinkin jos käyttövesi lämmitetään samoin (ei sähkö) on sen riittävyys jo aika riskirajoilla ilman mitään varaajaa, ei se pannu hetkessä kuumene

lämmön tasaisuusvaatimuskin vaihtelee, joillekin 10-28 on sopiva vaihteluväli, joillekin 22 on liikaa ja 20 ehdottomasti liian vähän
meillä pysyttelee hyvinkin +/-1 asteen sisällä vaihtelut

Kyllä se onnistuu pelkällä kiinteän polttoaineen puukattilalla vaikka keskellä kesää, kunhan kattila vain on kyseiseen käyttöön suunniteltu / rakennettu. Sisälämpötila ei heittele yhtään mihinkään ja käyttövettä riittää. Myöskään kitupolttoa ei esiinny, kun laitteet on kunnossa ja toimii oikein.

Tietysti tällaisissa kattiloissa itsessään tulee olla runsaasti vesitilaa, eli jonkinlaisena "varaajana" sen voi käsittää

[Pähkäilijä]

Puussa on yli 40 % painostaan happea erilaisissa sidoksissa ja vapaanakin. Se tarkoittaa sitä että kilossa kuivaa puuta on 13 moolia = n. 300 litraa happea. Tämä vapautuu kuumennettaessa ja aiheuttaa palamisen jatkumista vaikka ilmaa ei päästettäisi ollenkaan. Tämä happi riittää polttamaan 26 moolia = 13 g vetyä. Se on lähes 22 % puussa olevasta vedystä. Miten käy nyt sitten yhdisteistä vapautuvan hiilen kanssa? Millä hapella se poltetaan?

tuossahan se pääpiirteissään oli kerrottu.

[Maatilallinen]

Todennäköisesti, ainakin omiin kokemuksiini perustuen se hiili jää tuossa vaiheessa palamatta, kun paloilmaa ei anneta. Sitten kun kattila taas "käynnistyy" niin hiili palaa normaalisti, tai jos käynnistymistä ei riittävän nopeasti tapahdu niin se jää varastopesään palamatta.

Itse olen muokannut perinteisestä alapalosta jatkuvapolttoisen asentamalla sähkömoottorit luukkuihin ja hyvät tiivisteet. Lisäksi on toisessa paikassa käytössä ihan tehdastekoinen jatkuvatulinen, puhallinvetoinen kattila.

Ainakin itselläni kun on sammunut tuosta itse muokatusta välillä tuli taukojakson aikana niin sitten varastopesä on täynnä palamatonta hiiltä, ja ylempänä ihan palamatonta polttoainettakin. Tuli tosiaan jopa sammuu kunhan kattila on tiivis, jos taukojakso on liian pitkä. Varsinkin jos polttoaine on märkää.

Olen polttanut nyt lähes läpimärkää ja lahoa jätepuuta kuukauden niin melkein päivittäin joutunut tikuilla sytyttämään kun tuli vaan sammuu, vaikka olen säätänyt kattilaveden alarajatermostaattiakin suuremmalle minkä pitäisi estää liiallinen jäähtyminen ja tulen sammuminen.

Kunnollisella polttoaineella tuli pysyy kyllä pesässä, ei määrättömän pitkiä aikoja kuitenkaan, mutta muistaakseni joku 8-10 tuntia ainakin.

[jolla]

Kyllä se onnistuu pelkällä kiinteän polttoaineen puukattilalla vaikka keskellä kesää, kunhan kattila vain on kyseiseen käyttöön suunniteltu / rakennettu. Sisälämpötila ei heittele yhtään mihinkään ja käyttövettä riittää. Myöskään kitupolttoa ei esiinny, kun laitteet on kunnossa ja toimii oikein.

Tietysti tällaisissa kattiloissa itsessään tulee olla runsaasti vesitilaa, eli jonkinlaisena "varaajana" sen voi käsittää

kyllä se ei onnistu ilman kitupolttoa, kun lämpötila nousee likaa ja alat kuristamaan ilmaa, se on sitä kitupolttoa
ainoastaan polttoaineen määrää säätämällä tuo on teoriassa mahdollista, käytännössä se merkitsee lämmittäjän palkkaamista elikkä on sopivasti joku heittämässä halkoja pannuun ja sen kaverin pitää olla kaikenlisäksi hyvin ennakoivaa tyyppiä
kitupoltolla kyllä kaikki onnistuu ja se on valitettavasti havaittavissa monissa tapauksissa

[Kattilakalle]

Joo, en minäkään tiedä miten onnistuu kattilan käyttö ilman varaajaa. Ainut mitä keksin, että kaikki menee kulutukseen saman tien. Olen siitä "onnellisessa" asemassa, että kahdella lähinaapurilla on kaksoipesäkattilat ilman varaajaa. Toinen polttelee suht harvoin mutta toinen sitten tupruttelee kunnolla, talvisaikaan useampana päivänä viikossa.

Kyllä sillä kokemuksella sanon, että (kaksoispesä)kattilat ilman varaajaa ovat itse saatanasta ja se hiton "automaattinen" ketjulla toimiva vedonsäädin pitäisi tunkea sinne mihin auringon säteet eivät yllä. Koko tienoo on kitkerän savun peitossa. Ihme, ettei jo lakikin kiellä tällaista asennus ja käyttötapaa.

Olen miettinyt rakentavaa keskustelun avausta, miten otan asian puheeksi ensi talvella jos/kun tämä alkaa uudelleen.

Kaksoispesäkattila ilman varaajaa on suosituin kattilatyyppi Suomessa. Tämä kertoo jotain meidän kehitystasosta puulämmityksen suhteen. Toivottavasti kovin moni näistä ei ole aktiivikäytössä.

[Maatilallinen]

kyllä se ei onnistu ilman kitupolttoa, kun lämpötila nousee likaa ja alat kuristamaan ilmaa, se on sitä kitupolttoa
ainoastaan polttoaineen määrää säätämällä tuo on teoriassa mahdollista, käytännössä se merkitsee lämmittäjän palkkaamista elikkä on sopivasti joku heittämässä halkoja pannuun ja sen kaverin pitää olla kaikenlisäksi hyvin ennakoivaa tyyppiä
kitupoltolla kyllä kaikki onnistuu ja se on valitettavasti havaittavissa monissa tapauksissa

Ei ole kitupolttoa. Kun nyt ei ole kysymyksessä kaksoispesäkattila ketjuvetoisessa vedonsäätimellä, eikä ilmaa aleta kuristamaan lämpötilan noustessa, vaan kattilassa on moottoroidut paloilmaluukut jotka suljetaan tiiviisti kokonaan tai paloilmapuhallin pysäytetään ja ilmaläppä menee täysin kiinni kun kattilavesi on riittävän kuumaa.

Kattilaan ei pääse yhtään ilmaa, eikä piipusta tule yhtään savua. Tietysti hetken kattilan pysähtymisen jälkeen tulee hieman savua mutta äkkiä se loppuu. Tarpeeksi pitkään jos ilmaa ei anneta niin tuli sammuu.

Taas kun lämpötila on laskenut niin luukut avataan kerralla kokonaan tai paloilmapuhallin käynnistyy, jolloin kattila saa normaalin, täyden palamisen ilmamäärän ja alkaa polttamaan. Tässä vaiheessa tulee myös hetken aikaa savua ennenkuin tuli kunnolla syttyy.

Ketjulla toimivasta vedonsäätimestä olen samaa mieltä, ei sillä tee yhtään mitään, mutta oikein toteutettuna alapaloista kattilaa on mahdollista käyttää jatkuvalla tulella ilman ongelmia.

[Kattilakalle]

Maatillallisen kattila kuullostaa mielenkiinoiselta. Saako udella merkkiä?

Lähteekö palaminen käyntiin aina itsestään vai onko kattilassa jonkilainen sytytin avustamassa?

[VPJ]

Ei ole kitupolttoa.  kattilassa on moottoroidut paloilmaluukut jotka suljetaan tiiviisti kokonaan tai paloilmapuhallin pysäytetään ja ilmaläppä menee täysin kiinni kun kattilavesi on riittävän kuumaa.

Noin 15 vuotta sitten oli vihreän väristä tällaista kattilaa myynnissä, Tulimax taisi olla merkki, koetin googlettaa mutta en löytänyt. Koneviesti esitteli silloin sitä, toisilla toimi hyvin mutta toisilla ei ollenkaan, käyttäjät ja olosuhteet on erilaisia.
Meni valmistajakin konkurssiin jos oikein muistan.

[jolla]

Tietysti hetken kattilan pysähtymisen jälkeen tulee hieman savua mutta äkkiä se loppuu. Tarpeeksi pitkään jos ilmaa ei anneta niin tuli sammuu.
.... Tässä vaiheessa tulee myös hetken aikaa savua ennenkuin tuli kunnolla syttyy.

nuo ajat on sitä kitupolttoa,..hetken kun sammutetaan ja hetken.....no niin pitkään kun se kunolla syttyy,...nyt kun tuo hetken, onko se nyt puoli tuntia kerta ja monta kertaa päivässä niin se lämmi8tys on yhtä kituuttamista kituuttamista silloin kun energian tarve on alle kattilan tehon

ei sillä ole väliä suljetaanko se ilmantulo imu vai poistopuolelta, riimulla vai moottorilla

systeemi on varmaan ihan hyvä ja kätevä, kysymys on vaan kitupoltosta

minäkin kitupoltan joka kerta kun ensimmäisen pesällisen jälkeen lataan toisen, se on kuitenkin aika vähäistä kun ilmaa on saatavana aina reilusti

[Maatilallinen]

Maatillallisen kattila kuullostaa mielenkiinoiselta. Saako udella merkkiä?

Lähteekö palaminen käyntiin aina itsestään vai onko kattilassa jonkilainen sytytin avustamassa?

Eneka 35 80-luvulta, olen sen itse muokannut jatkuvatuliseksi. Tehtaalta piti tilata uusi tulenhoitoluukku missä moottoreita varten kiinnityspisteet. Olen moottoroinut kaikki luukut 12v keskuslukitusmoottoreilla, joita ohjataan kolmen termostaatin avulla. Kaksi näistä on käynnistäviä, toinen kattilassa ja toinen varaajassa. Kolmas on sammuttava termostaatti, sijaitsee kattilassa.

Toiminta on siis sellainen, että kun toinen näistä käynnistää polton, se palaa niin kauan kunnes sammuttava termostaatti sammuttaa. Poltot ei siis ole mitään 10min pätkiä vaan 1-2h ja muutaman kerran vuorokaudessa kulutuksesta riippuen. Järjestelmässä on siis 2000l varaaja, tämä ei ole varaajaton järjestelmä, mutta kattila toimii jatkuvatulisena.

Aina sammutuksen yhteydessä tietysti hieman tulee sitä kitupolttoa, mutta ei siitä ole merkittävää haittaa, eikä sitä voi käsittää sellaisena kuin kaksoiskattilat riimuvetoisella vedonsäätimellä mitkä käryää koko ajan. Esim. hormiin ei muodostu lainkaan pikeä.

Ne "hetket" on syttymisen yhteydessä n. 15min kunnes alkaa palaa kunnolla, sammumisen yhteydessä en ole varma miten kauan menee ennenkuin tuli alkaa olla hiipunut kokonaan, ei siinä kovin kauaa varmaan mene, ainakaan savua ei piipusta tule haitaksi asti.

Olen kehittänyt tätä useita vuosia. Aluksi aloitin käyttämällä juuri tuota riimuvetoista vedonsäädintä ja kitupoltin yhden talven 24h vuorokaudessa. Kyllä pikeä riitti, kulutus oli hirveä jne. Sen jälkeen moottoroin luukut, mutta en tiivistänyt niitä tarpeeksi ja ohjaus oli yhdellä pintatermostaatilla jonka hystereesi oli vain n. 2c.

Edelleen, kitupoltto jatkui koska kattila ei koskaan kerennyt syttyä kunnolla ja sammui heti, ja ilmavuodot piti miilua yllä koko ajan. Näin jatkoin vuoden tai kaksi, muistaakseni. Sitten tiilihormi oli niin hapantunut että nokivesi/piki alkoi valua kylpyhuoneeseen ja homma loppui siltä talvelta siihen.

Asennettiin haponkestävä teräshormi, jonka jälkeen seuraavana talvena tiivistin luukut paremmin ja asensin ohjauksen useammalla termostaatilla jotta poltot olisi pidempiä. Vuosi sitten syksyllä rakensin vielä moottorit ym. paremmin ja uudelleen, sekä vaihdoin tiivisteet lasikuituisiin kumisista.



Video: Ensiöilmaluukku

Viime talvi menikin jo oikein mainiosti. Ongelmia aiheutti enään tauon aikana huurujen kondensoituminen ensiöilmaluukkuun ja erittäin pahanhajuisen nokiveden valuminen luukun auetessa kattilahuoneen lattialle, lisäksi tämä tuhosi tiivisteiden liimauksia ym.

Eristin luukun sisäpuolelta 10mm villalla, aluksi liimasin sen kiinni mutta se ei kestänyt joten laitoin sitten pellin pitämään villan paikallaan. Tämä ratkaisi tuon ongelman.



Nyt tänä syksynä tein yhden parannustoimenpiteen, olen ennen pitänyt ensiöilmaluukun edessä tuossa "kammiossa" tulitiiliä vähän suojaamassa noita tiivisteitä ym. mahdollisesti arinalta putoavilta palavilta hiililtä tms. mitkä voisi mennä tiivisteiden väliin tai tuhota liimauksia lämpötilan noustessa liiaksi.

Tulitiilet putoilivat herkästi ja lisäksi tuonne kammioon ilmestyi pikeä, joten päätin ratkaista ongelman. Asensin tuohon suojapellityksen jonka sisäpuolelle laitoin 10mm villan, ensiöilmalle jätin alareunaan 3cm "kanavan". Vasta muutaman päivän olen polttanut sen jälkeen mutta vaikuttaisi toimivan oikein hyvin



Tuossa tulimaxissakin ongelmana oli ilmeisesti noiden säätöluukkujen pikeentyminen ja tuon nokiveden valuminen lattialle, sellaisen jutun muistan lukeneeni. Varastopesässä ei saa olla kylmiä, eristämättömiä pintoja koska silloin kyseinen ilmiö tapahtuu, tauon aikana siellä pyörii melko väkeviä huuruja jotka kondensoituu kylmiin pintoihin.

Ja jos kondenssi pääsee valumaan esim. säätöluukkujen väliin niin sen tietää ettei ne kauaa tule toimimaan ilman huoltoa.

Palaminen lähtee käyntiin itsestään, jos lähtee, kyllä se sammuu jos liian kauan aikaa on tauolla ja polttoaine märkää, tai pesässä ei ole tarpeeksi polttoainetta.

Polttoainetta ei myöskään voi lisätä jos pohjalla on vain hiillos, koska se sammuttaa tulen mikäli paloilmaa ei saada heti pesään. Jos lämpötilat on "tapissaan" ja polttoaine juuri loppumassa niin silloin ei ole mahdollista saada tulta pidettyä yllä, koska tuli sammuu latasit pesän täyteen tai et. Tarvitaan vähintään puolen tunnin, ehkä n. tunnin polttojakso jotta tuli säilyy seuraavaan polttoon asti.

Kattilaveden alarajatermostaatti on estämässä liian pitkiä taukojaksoja, jotta tuli ei sammuisi. Jos käynnistys olisi pelkän varaajatermostaatin varassa niin varsinkin lämpimällä ilmalla tai kesällä tulisi niin pitkät tauot että tuli sammuisi väkisin. Kattilavedessä oleva toinen termostaatti tarvittaessa käynnistää polton aikaisemmin jotta tuli ei pääsisi sammumaan.

Tosin jos on märkää, lahoa ym. huonoa puuta niin silti se sammahtelee vaikka pitäisi kovinkin suurella tuota termostaattia. Kunnollisella polttoaineella ei ongelmia.


Toisessa paikassa on sitten Kespes toiminnassa, sekin toimii hyvin ja on siinäkin 4000l varaaja kaverina mutta toimii jatkuvatulisena. Tuo pystyisi toimimaan myös ilman varaajaa jatkuvatulisena, ja siihenhän se on tarkoitettukin.