Kirjoittaja Aihe: Kymenlaakso Jollin lämmitysihmettelyt, apuja / vinkkejä?  (Luettu 44516 kertaa)

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Tajusin tuossa tulia sytyttäessä mielenkiintoisen kytkennän:



Lämpöisen käyttöveden lähtö oikealla, lattialämmityksen lähtö vasemmalla.
Miksi tämä on näin kytketty?(lattialämmölle korkeammalla lähtö kuin kuumalle käyttövedelle)

AnssiKo

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 385
Tajusin tuossa tulia sytyttäessä mielenkiintoisen kytkennän:



Lämpöisen käyttöveden lähtö oikealla, lattialämmityksen lähtö vasemmalla.
Miksi tämä on näin kytketty?(lattialämmölle korkeammalla lähtö kuin kuumalle käyttövedelle)

Aika normi kytkennän näköinenhän tuo on. Varaaja näyttää Akvatermiltä. Luultavasti lämmityslähdössä vielä ohjausputkikin ylös suht keskelle varaajaa. Eli jos ei olla paikalla ja lämmittämässä, lattiaan saadaan mahdollisimman pitkään sulaa vettä. Sitten kun taas pääsee lämmittämään, kestää kyllä hetken ennenkuin lämmin vesi on naisväen vaatimusten mukaista. Mutta eipä ole torppa kylmä, sen lämmittäminen normi lämpöihin kestäisi kuitenkin pidempään.

Sähkövastus on sitten vain sitä varten, jos on pidempään reissussa.  ;)

Mikäli mietit kerrostumista, paras ratkaisu olis laittaa 3-tien tilalle 4-tieventtiili, ja varaajan puolivälistä väliotto. Eli ens alapää kylmäksi ja sitten vasta aletaan ottaa yläpäästä. Samaten toinen kierukka LKV-esilämmityskierukaksi parantaisi kerrostumista kummasti. Tie sit löytyykö alempaa luukku.
60-luvun torppa, Ariterm City 25+ (30 kW nim., 'hifikattila' aka 'torso'), λ-näyttö, puskurina 2.4 m³ modattu puolihybridivaraaja. Hienosäädöstä kahdessa piirissä huolehtii bivalenttisuntit, Ouman EH-800+tsi-sisäanturi ja EXU-800+tsi-sisäanturi. Specu-dataa tarjoaa RasPi, OneWire ja TaloLogger Pi

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 534
Tajusin tuossa tulia sytyttäessä mielenkiintoisen kytkennän:

niin sen ajastaan tajuaa yks jos toinen Akvatermin omistaja... tuonne oman aika-ajo tuloksen laitoin vastaavasta varaajasta, tunnissa oli asteen verran ehtinyt lämpeämään kierukkalaipan yläosa kun shuntti lämmitykseen oli kokonaan auki http://www.puulammitys.info/index.php?topic=730.0

Jos lämmitys on suljettu saa ~20 kW kattilateholla tunnissa jo varaajasta lämmintä käyttövettäkin.

Jonkinnäköinen ohjainputki siellä on muttei ihan ylös asti mene eli koko varausta ei saa hyödynnettyä.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

savonhumu

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 383
Tuo anzan mainihtema 4-tiesunttaus on kyllä ihan hyvä systeemi. Parinvuoden kokemuksella siittä mennään ja kyllä pysyy kerrostumat pitkään hyvänä vaikka toki mulla ei oo pytty kun 1m3 ja löytyy se ns. välipohjakin siitä 2/3 osaa kohdalta. Vastustakin pystyy pitämään varalla päällä ilman että lasahtaa juuri koskaan tulille. Se vastus näyttää jollin kytkyssäki olevan kv-kierukan luona eli vastaa hyvin pitkälti samaa kun mulla on vastus heti välipohjan yläpuolella..

Käytännössä parhaimmillaan pääsee tuolla 4-tiesunttauksella ainakin tämmösellä solarimallin varaajalla siihen että pohjalta välipohjaan asti ollaan lämpötilassa 25 molemminpuolin ja välipohjan päältä löytyy 60-90-asteinen tavara ;) Tuossa välipohjassa on keskellä 10cm reikä eli pääsee kerrostumaan senkin läpi kumpaanki suuntaan..
Sitten kun suntti lopulta kääntyy ottamaan ylhäältä kuumia ja sotkee keskeltä viileempää sekkaan niin yläkerta jäähtyy suhteellisen äkkiä, mutta esim poissaollessa vastus pitää vain tuon yläkerran pienempää vesitilaa kuumana ja eli sähköö ei turhia käytetä koko vesitilan lämmittämiseen lämmityksen vaatimalle tasolle. toki paluun kautta alakertakin lämpee hiukan sähköllä mutta aikas paljo vähempi kun mitä normaalissa alavastus-systeemissä...
Hitaasti mutta epävarmasti.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Juu, vastukset mullakin on, sulaketaulusta vaan käännetty nallit alas, ettei vahingoissakaan mene päälle. 500-600kwh/kk on jo muutenkin riittävä kulutus (mielestäni liikaakin..).
Näillä keleillä pyttyä pitää lämmittää tosiaan joka 3-4 päivä, kun alkaa kuuma vesi loppumaan. Liekö tuo sitten hyvin vai ei.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Hyvää joulua ja juhannusta. Pari kuukautta on mennyt näköjään ilman mitään kirjoittelua.

Tammikuussa tuli viriteltyä pienempään autotalliin patterilämmitys kuntoon, 3 patteria joihin ajetaan oumanin jälkeen vettä, llämpötila siis on sama mitä lattiaan menee. No autotalli pysyy.hyvin niin. 16asteen lämmössä välillä -25 - 0, eli ihan onnistunut rakennelma.

Seuraavaksi aloin miettimään tätä sähkönkulutusta ja keinoja sen pienentämiseksi.

Kämpän kulutusarvio on 5500kwh, kesällä jäähdytetään ilpillä jne. Totesin että nykyinen lämmityksen kiertovesipumppu (grundfos ups 25-45 tjsp ) vastaa lähes 10% koko sähkönkulutuksesta. Lisäksi tämähän alkaa jäämään pieneksi, joten vaihtoon menee ja tämä siirtyy pienimmällä teholla kellokytkimen taakse kuuman käyttöveden kierrätykseen.
Kuitenkin, putkiliikkeessä suosittelevat grundfos alpha 25-60 pumppua, joka säätäisi itseään ja toisi sitä kautta säästöä.
Onko herrasväellä muita ideoita pumpun? Vaatimuksena 100% varmasti riittävä teho ja mahdollisimman pieni energiankulutus.

Toinen, heinäkuun alku -maaliskuun alku meni 13 heittomottia noita enemmän ja vähemmän kosteita sekapuit.  Tässä oli mukana järjestelmään tutustuminen ja perseellään olleet säädöt. Nyt poltossa ylivuotista, metrin koivuhalkoa joka sahataan puoliksi (50cm pituuteen.  Palaa iloisesti ja saa pesän riittävän täyteen ladattua, 1.5 pesällistä menee arviolta kylmästä varaajasta täyteen lataukseen.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
HALM Hep Plus kiertovesipumpun hankin itse ebaystä. Linkki löytyi lampopumput.info foorumilta. Puolet halvempi kuin Grundfoss. Muistaakseni maksoi noin 130€. Pyörii kesällä 5-7W:n teholla ja talvella 50W ja siltä väliltä kierron paineen mukaan. Täysillä joutuu pitämään, jotta kierto riittää lattiaan.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Oon miettiny noita adaptiivisia, itsestään säätyviä pumppuja, miten ne säätää tehoaan lattialämmityksen kanssa, kun termarit ei käytännössä käytetä koskaan (ok, olkkarin ja keittiön termarit joskus toimivat kun takkaa lämmittää)?

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Hyvin on toiminut yhteistyössä Oumanin ja sisäkompensoinnin kanssa nyt. Ei pahemmin enää sisälämpötila seilaa.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Hyvin on toiminut yhteistyössä Oumanin ja sisäkompensoinnin kanssa nyt. Ei pahemmin enää sisälämpötila seilaa.
Itselläni on selfmade sisätilan anturi käytössä oumanniin liitettynä, niin tämä estää myös lämpötilaa heilumasta. Tuohon mun kysymykseen eivät putkiliikkeessä ostaneet vastata, ajattelin jos jollakin olisi ajatusta. Toinen vaihtoehto olisi se että pumppu mittaisi paluuveden lämpötilaa ja sen mukaan säätäisi tehoa, mutta eihän se taas käytännössä ole mahdollista, kun sellainen anturointi puuttuu pumpusta.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Tarkoitin juurikin, että hyvin säätyy yhteistyössä. Laatoitetut osat k+eteinen+aula+khh+kylppäri ovat jatkuvalla kierrolla ja muut huoneet termostaattien takana. Varsinkin yläkerran termarit menevät kiinni, niin tehot putoavat jonnekin 30W:n paikkeille. Kesäksi lisäksi pienennän portaattomasta pienemmälle, mutta talvella saa pitää täysillä jotta pisin erkkeriosuus myös lämpiää.
<- maapallon linkistä näkyy harmaista viivoista, kun säätö käy välillä lähes nollissa ja hakee säädön taas kohdilleen.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Hyvä tietää, taidan laittaa tuollaisen tilaukseen ja katsoa, miten muuttuu kulutuslukemat.

Noita isompia koivuja kun polttaa, piti muuttaa jonkin verran ilmasäätöjä, ensiöilmaa jonkin verran pienemmälle ja toisioilmaa reilusti lisää että pysyi savukaasujen lämmöt edes alle 250asteessa. Sytytys menee hankalemmaksi aina, mitä enemmän toisioilmaa tuo kattila saa, mutta toisaalta kun on saanut syttymään, ei piipusta nouse kuin pientä lämpösäteilyä.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Selvästi on kattilan säädöt onnistuneet, tuli punnittua tarkkaan nyt puumäärä jne ja pääsin 72% hyötysuhteeseen. Varaajan lämmöt lähdössä 48/22 ja lopussa 88/80.

Joululoma oli ja meni ja talologgerijutut on edelleen paketissa odottamassa innostusta ja motivaatiota.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Ilto 440 Eco oli tilannut ja polttanut sulakkeen piirikortilta. Harvinaisen mielenkiintoinen vaihdettava. Samalla tajusin että koko talven on ollut varmaan kesäpelti kesä-asennossa, makasi tyytyväisenä varsi poikki lto-kennon päällä. Tämä tuli samalla korjattua.

Alkaa aurinko sen verran lämmittämään että olkkarin termaria tuli tutkittua kun ei tunnu eloa olevan. Jatketaan Huomenna pään hieromisesta tämän asian suhteen.

Jolli

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 143
Kesä mennyt kivasti, kerta viikkoon kattilaa lämmitetty jne. Nyt alkaa pikkuhiljaa syksy painamaan Virolahdellakin päälle ja aika tarinoida.

Kesällä lämmitysväli oli melko tarkkaan 7vrk, mielestäni tästä voisi vielä pidentääkin.

Latausvaiheessa varaaja 95/90 asteinen.

Kun aletaan varaajaa purkamaan, alaosa purkautuu ensin nätisti 40asteeseen ja yläosa pysyy vielä 80asteisena, josta pikkuhiljaa lähtee laskemaan vedenkulutuksen mukaan 40asteeseen, jossa myös alalämpö pysyy. Kun ylälämpö tipahtaa 40asteeseen, ei suihkussa riitä enää lämmin vesi naisväen mielestä. Tähän väliin mahtuu n.7 vuorokautta. Tästä hetkestä eteenpäin alkaa alalämpö laskemaan enemmin vasta (tuonne 20asteen tietämille) ja ylälämpö pysyy tuossa 40asteessa vielä useamman päivän ja suihkusta tulee sitä naisväelle riittämätöntä vettä, minulle kuitenkin riittävää.

Pystyykö tälläistä "ongelmaa" korjaamaan jotenkin? Johtuuko ongelma siitä että varaajassa pitäisi olla jonkinlainen tupla/esilämmityskierukka, jotta saisi alhaalta asti siirrettyä lämpöä ylöspäin ja tätäkautta käyttöveteen?