Kymenlaakso Jollin lämmitysihmettelyt, apuja / vinkkejä?

[Jolli]

Järjestelmä melko kylmänä nyt (alalämpö alta 30astetta, ylälämpö alle 60astetta)
Paisuntasäiliötä koputeltu, puolessa välissä kuuluu äänen muutos selvästi, eli vettä aivan liikaa?
Vesi helpoiten pois ilmausnipan kautta?

[ev3449]

Ei riitä pelkkä vedenpoisto. Esipaine täytyy saada kohdilleen ja tämä vaatii vesipuolen paineettomaksi/tyhjäksi tekemisen.

EDIT: Onko paisunta-astian ja lämmitysjärjestelmän välissä sulku? Entä sulun ja paisunnan välissä tyhjennys?

[Jolli]

Ei riitä pelkkä vedenpoisto. Esipaine täytyy saada kohdilleen ja tämä vaatii vesipuolen paineettomaksi/tyhjäksi tekemisen.

EDIT: Onko paisunta-astian ja lämmitysjärjestelmän välissä sulku? Entä sulun ja paisunnan välissä tyhjennys?

paisunnan ja kattilan välissä on sulku, muttei erillistä hanaa, putkiliitos löytyy tietenkin siitä välistä.

Homma kuulostaa sellaiselta että miten mahtaa omat taidot riittääkään..

[ev3449]

Eipä homma niin akuutti taida olla. Pitää vaan varaajan lämmöt alle varoventtiilin aukeamisrajan ~77C...
Itse homma ei ole monimutkainen, mutta liitos sulun ja paisunnan välissä täytyy avata jotta veden saa laskettua paisunnasta pois. Lisäksi tarvitaan jonkinlainen täyttölaite ilma/kaasupuolelle painemittarilla.
Jos meinaat homman jossain vaiheessa toteuttaa, täältä varmasti löytyy neuvoja.

[Jolli]

Ymmärsinkö oikein että paisuntasäiliö täysin tyhjäksi vedestä, sulku auki ja katsoo että millaiset paineet siellä sitten onkaan, mikäli liian vähän niin ihan kompuralla ilmaa siten että viileänä olisi vaikka 0.2bar. Sitten lämmitys käyntiin ja katsoo että miten paineet reagoivat?

Eilen tuli lämmitettyä varaaja taas, kyllä paisuntasäiliö lämpeni myös melko lämpöiseksi samalla.
Hyötysuhde pysyy edelleen tuolla 75-80% paikkeilla.

[ev3449]

- Sulku kiinni paisunnan ja muun järjestelmän välistä.
- Vesi pois paisunnasta liitoksen/mahd. tyhj.venttiilin kautta. (varaudu suureen määrään)
- Paine "kaasupuolelle" esim kompuralla 0,1bar yli staattisen, eli esim. 0,2bar. (tällöin liitäntä/venttiili on oltava auki eikä vettä kalvon vastapuolella). Tässä vaiheessa kannattaa tarkastaa ilman pysyminen eli ettei kalvo tai venttiili vuoda.
- Liitos/mahd. tyhj.venttiili kiinni ja sulku lämmityjärjestelmään auki.
- Paineen nosto vettä lisäämällä kokonaisvesimassan keskilämpötilan mukaiseen (näkee esim. excelistä jonka linkitin. Jos toteutat koko projektin kun lämpötila on alimmillaan ja tasainen esim. 20C, nosta paine tällöin 0,1bar yli asettamasi esipaineen eli 0,3bar).
- Ilmat pois lämmityskierrosta ja mahd. paineen korjaus vettä lisäämällä.

Lopulta paineen pitäisi elää käyrän mukaisesti lämmön mukaan, eikä 1,5bar turvaventtiilin aukeamiseen pitäisi normaalisti päästä. Jos vettä pitää jatkuvasti lisätä jotta paine pysyy käyrän tasolla, on jossain vuoto...

EDIT: asiahan on varmasti jo selvä, mutta huomioi että sulun ollessa kiinni, lämmityspuolella ei ole lämpötilan vaihteluun "puskuria".

[savonhumu]

Tuosta paineesta vielä, niin onkos se mahdollista että joissakin järjestelmissä vois olla paineenvaihtelua 0-3bar? vai onko esim minun akvan 1m3 pytyssa tuo rakennepaine 3bar tyyppikilvessä vain varuiks ja on tapana laittaa tuommoseenkin 1.5bar varo niinku mullakin on putkarikaverin suosittelemana? Tai jos olis paisunta ja paineenvaihtelut kokoajan siinä ja rajoilla niin voishan tuommoseen vaihtaa vaikka 2bar varon niin antas jo pelivaraa paljonkin enempi..

Itsellä ei mitään ongelmia ole ollut kun on 120 litraa paisuntaa 1m3 pytylle ja muulle lämmitysjärjestelmälle lämpötilanvaihtelun ollessa luokkaa maksimissaan 25-95-astetta. Tosin 0.3m3 yläosa on pääsääntöisesti 50-astetta ja yli niin siltäosin vaihtelee 50-95 välillä.

Esipaineen tarkistin näistä keskusteluista innostuneena kun mulla on sulun ja paisunnan välissä tyhjennyshana eli aika noppee ja helppo homma. 2.5 vuotta ollut tuo systeemi, tosin protojen värkäilyissä on välistä ollu paineettomana joiltakin osin. Esipainetta ei paljookaan enää ollut jäljellä(alunperin 0.5bar) kun paisunta tyhjennettynä ja tyhjennyshana auki tsekkasin tilanteen. Laitoin sinne nyt kompuralla 0.4bar lukemiin ja vääntelit sulut normiasentoihin-> täyttöryhmästä käyttöpaineenkorjaus 0.6baariin kun kokolailla viilee varaaja oli tuossa kohtaa.. jonkinverran vettä oli paisunnassa kun sitä tyhjensin mutta korkeentaan luokkaa 10-20litraa..eli toimi vielä ainaki ihan ok! järjestelmän ylin kohta noin 2.5metriä kun on ykstasotalo..

[ev3449]

Heikoimman lenkinhän mukaan tuo maksimipaine/varo on mitoitettava. Esim. noiden kattiloiden maksimipaine taitaa usein olla 1,5bar. Itse lämmitysverkosta ja sen osista en tiedä.

Varaajiahan saa useita eri paineen kestoilla. Vahvempi rakenne tarkoittaa usein lisää hintaa jota ei turhaan haluta maksaa.

Esim. akvan aurinkovaraajia on 1,5/3bar versioina.
http://www.taloon.com/aurinkoenergiavaraaja-akva-solar-1500-2-x-lk35-ak-2-yhdetta-1-5-bar/AK-SOL1500-15B/dp?openGroup=1150
http://www.taloon.com/aurinkoenergiavaraaja-akva-solar-1500-2-x-lk35-ak-2-yhdetta-3-bar/AK-SOL1500-3B/dp?openGroup=1150

[savonhumu]

Näinhän se varmasti meneekin! Ei minua yhtään haittaa vaikka tuo akva sietääkin 3bar mulla kun "halvalla" se tuli siittä huolimatta ja ei sillon ollu edes puhetta että olis tuommonen 1.5bar versiokin olemassa! Lattialämmityksethän ponnistellaan aika reiluilla paineilla ja esim valunaikainen paine oli mulla muistinmukkaan jtn 3-4bar ja muut kompnentit kierukat mukaanlukien kestää vähintään 6-10bar paineen, joten mulle vois helposti isontaa tuota varoa jos tulis ongelmia mutta esim kesähelteillä tuo pytty kävi läpi asti 95-asteisena ja silti en havainnut että varoista olis antanu periks vaikka toki paineet oli jo lähellä tuota 1.5bar.. Ja eikös sen nyt pitäs sietää vielä paremmin paineenvaihteluja kun paisunnassa ei ole jo valmiiks vettä ja esipainekkin on kohdillaan!

[ev3449]

Ja eikös sen nyt pitäs sietää vielä paremmin paineenvaihteluja kun paisunnassa ei ole jo valmiiks vettä ja esipainekkin on kohdillaan!

Pienemmillä paineilla pitäisi mennä, eikä reservistä ole varmasti haittaa  . 10% paisuntatilavuus yksikerroksisessa riittää hienosti oikeilla alkupaineilla 100 asteeseen ilman varon aukeamista. Kannattaa muistaa että mitä suurempi paine, sitä enemmän vuotoa ja vahinkoa sellasen sattuessa. Eli tarpeettomasti ei kannata paineita laittaa vaikka laitteet kestäisivätkin. Toki esim. veden kiehumispiste nousee paineen alla, mutta näissä touhuissa ei tuohon monenkaan kohdalla tarvitse suurilla paineilla reagoida.
Putkirakenne on vahva. Liitokset sekä säiliöt, etenkin kantikkaat vaatii enemmän huomiota etteivät vuoda tai "pullistu".

Tuota esipainetta olisi varmaan hyvä aika-ajoin tarkistaa. Riippuen kumiseoksesta "vuotaa" se ihan ehjänäkin hiljalleen "kaasun/ilman" lävitseen ja esipaine alenee mikä näkyy järjestelmässä alentuneena paineena. Kun toistuvasti painetta nostetaan vettä lisäämällä, pienenee kaasutila ja niin myös paine korkeammilla lämpötiloilla nousee. Osa paisunta-astiasta muuttuu varaajaksi.

[seppol]

Tuo 1,5 bar paine juontuu varmaan painelaite asetuksista ja turvallisuudesta. Tuohon paineeseen saakka astia ei tarvitse uusintakatsastusta eikä erikoista valmistuksen laadunvalvontaa. Valmistaja itse vastaa laadusta. Konemestarina/lämmittäjänä saa toimia kuka tahansa.

1,5, bar paineessa vesi kiehuu 127 asteen lämmössä. 1 kg vesimäärästä tuo sisäinen energia riittää keittämään n. 55 g höyryksi. Sen tilavuus vapaana on 80 l 100 asteista hyöryä. Tämän tekee jokainen kuuma vesikilo jos paine yhtäkkiä pudotetaan normaaliin ilmanpaineeseen.

Jos kattilaa aiotaa keittää on tarkkaan tiedettävä mistä ulospuhallus on tehtävä. Ei vesipinnan alta. Nämä asiat on kokonaan jetetty lämminvesikattiloissa huomiotta. Siihen ei myöskään ollenkaan sovellu normaalisti käytössä oleva varoventtiili puhumattakaan sen kytkennöistä.

Kattila kyllä kestää suuremman kuin tuon 1,5 bar paineen.

[Repa]

Paissarista saa vedet ajettua ulos ihan ilmanpaineella.

Paissariin vaikka 1,5 bar ilmaa, verkosta vettä pois niinkauan kunnes verkko on paineeton. Paissariin ehkä joutuu lisäämään painetta, jotta päästään tilanteeseen missä paissarissa on painetta mutta verkossa ei. Ollaan siis tilanteessa että paissarissa ei ole enää vettä.

Jos kattila ja varaaja ovat täysin kylmiä, voi paissarin esipaineeksi laittaa halutun minipaineen, 1-kerroksisessa  riittää jopa 0,1 - 0,2 bar. Tässä tapauksessa järjestelmässä on aina pienin mahdollinen paine.

Tai jos kattila ja varaaja ovat liki 100 asteisia, voi paissariin pistää halutun max paineen, eli tuon 1,5 bar. Tässä tapauksessa järjestelmässä on aina suurin mahdollinen paine.

Lopuksi tietty vettä lisätään molemmissa tapauksissa senverran että molemmilla puolilla on sama paine.

Puulämmityksessä olis varmaankin hyvä käyttää kovempia paineita pistekiehumisen vähentämiseksi.

Omassa pannussa hiukka alimittainen paissari, joten sen kanssa joutuu kikkailemaan ettei kuumana paine nouse liiaksi ja vastaavasti kylmänä ettei mene vaakkumin puolelle.

[Repa]

ev3449:n taulukkolaskuri onkin mainio apuväline noihin paissaripaineiden setvimiseen. Ihan prikulleen ei pidä paikkaansa mun paissarinpaineiden ja lämpöjen kanssa, mutta varmasti riittävän tarkka siihen että pystyy haarukoimaan oman järjestelmän toiminta alueen ja toisaalta hyvä apuväline kun suunnittelee  uutta paissaria esim varaajan vaihdon/lisäyksen yhteydessä.


http://www.puulammitys.info/index.php?action=dlattach;topic=679.0;attach=1762

[jolla]

Paissarista saa vedet ajettua ulos ihan ilmanpaineella.

Paissariin vaikka 1,5 bar ilmaa, verkosta vettä pois niinkauan kunnes verkko on paineeton. Paissariin ehkä joutuu lisäämään painetta, jotta päästään tilanteeseen missä paissarissa on painetta mutta verkossa ei. Ollaan siis tilanteessa että paissarissa ei ole enää vettä.

minä jatkaisin em. tilateesta
-laskisin paineet paisarista
oltaisiin tilanteessa että kumi on reikää vasten eikä kummalakaan puolella ole painetta
(jos varaaja on kylmä, ei voida tietää etteikö joskus olisi vielä kylmempi ja siksi seuraavaksi)
-täyttäisin vettä, kunnes paine nousi vaikkapa 0,1bar iin
jos paine lämmityksen jälkeen on liian korkea, on paisari liian pieni (tuota 0,1bar voi tietysti kikkailla vielä alemmas mutta ei sillä enää paljoa saavuteta)
jos paine on lämmityksen jälkeen 1 bar,lisäisin vettä vielä, ei kaasua/ilmaa

[seppol]

Ihan oikeasti, kun järjestelmästä lasketaan paineet pois, paineet ei ole nolla vaan 1 bar. Meidän mittarit vaan näyttää nollaa. Kun paisuntaan laitetaan 0,5 bar, todellisuudessa siellä on 1,5 bar. Kun paisari on paikallaan ja vettä aletaan lisätä, sitä alkaa mennä paisariin kun paine nousee samaan kuin paisarin esipaine. Tämän jälkeen kalvon molemmilla puolilla on sama paine. Kalvoa rasitetaan vain taivuttelemalla sitä. Paksu kalvo ei välttämätä ole vahvempi kuin ohut.
Hydrauliikassa näitä nimitetään paineakuiksi. Niissä esipaine voi olla 150 bar. Kumi on melko ohut rakko jonka saa tungettua käsin sisälle pienestä reijästä. Ponneaineena typpi.

Boylen kaava ei ota huomioon lämpötilan muutoksia.