Kymenlaakso Jollin lämmitysihmettelyt, apuja / vinkkejä?

[jolla]

Suntin sijainti, malli ja kytkentä tosiaan vaikuttaa tuohon mahdollisen vuodon pituuteen..
Jolla hiukan oikoo mutkia suoraks tässä jutussa

Onko tässä puhuttu että se pumppu sijaitsee lattianrajassa? Mulla tuo uunipumppu on lähempänä katonrajaa eli ei kyllä veden painon avulla tule pumpulle asti vuodon sattuessa ja lattialämmityksessä suntti sotkee ilmat alta aikayksikön kun se paluu haarautuu suntille ennen varaajaa eli sekotus ei ole omalla putkellaan varaajan pohjalta. Lisäks horii ilmat varaajan lämmityslähdöstä vedenpinnan vajotessa sille tasalle kun sunttii kääntää ihtesä 100% lämpöjen loppuessa, jolloin ainaki allekirjottaneen kytkyssä sekotus varaajan pohjalta menee kokonaan kiinni eli ei puhuta likimainkaan koko varaajan tilavuudesta vaan pikemminkin tyylin 1/10 -osasta tjtn.
Nollapaineisena piirien pitäs muutenki jumia kait aikas äkkiä?

minulla on kytketty seuraavasti, ihan yleisten ohjeidenkin mukaan
patteripaluu > kiertovesipumppu>varaajameno/suntti t-haara > suntti, josta varaaja ylä ja patterilähtö

eihän kukaan voi tietää putkirikon sattuessa missä asennossa se suntti on ja usein nämä kytkennät/pumput ym ovat lähes lattiatasossa, jolloin pumpun ollessa suntin jälkeen se pumppaa vettä niin pitkään kun sitä riittää

ei tällä sinänsä muuten merkitystä jos jonkun talo kärsii vesivahinkoja, harvoin ne putket silleen pettää, jos koskaan, mutta sillä pumppujen paikalla saadaan lisäarvona lähinnä avopaisunnalla se ylimääräinen paine etu ja lämmitettäessä tuplana kun samoin hyödynnetään latauspumppua

riittääkö nyt rautalangasta vai pitkkö kuvata putkesta malli

kaikkien saatavissa olevien tietojen perusteella pumpun oikea paikka ei ole 'kovin' ylhäällä

miksei muuten kattilan latauspumppua sitten laiteta siihen kattilan lähtöön ylös??

tässähän tää minun kytkentä selviää kuvasta http://korsteeni.com/akva.shtml

[ev3449]

siksihän latauskiertoon laitetaan niitä paineentasaajia, jotta avopaisunnalla/paineettomissa järjestelmissä kattilaan saadaan latauspumpulla järjestelmää korkeampi paine kiehumispisteen nostamiseksi lämmitettäessä
tämän voi sitten vielä tuplata kiertovesipummua hyödyntäen

Onko tuo minkälainen keksintö? Vastusta lisäävä, kuristustyyppinen?

Itselläni omissa puulämmityskohteissa on molemmissa avopaisunta, toisessa n. 3m korkeuserolla ja toisessa yli 5m korkeuserolla, joten en vielä tähän liian alhaisen paineen ongelmaan avopaisunnan kohdalla ole törmännyt.

[savonhumu]

Liitteenä kuvatus allekirjotteneen "pannarista."
Siittä voipi arvioida onko jotain pielessä Uunipumppu oikealla ylhäällä ja aurinkopumppu vasemmalla ylhäällä. 4-tiesuntti ja pumppu aurinkopumpun alapuolella!

Tuosta kuvasta uupuu uunipiirin keskilähöstä 3-tievena josta on oksa uunipumpun imupuolelle eli saan ladattua piiriin kuumempaa takas kierrolla ja sekotuksella. kuvassa uunilta tulevassa kuumassa putkessa on terminen vaihtovena-> yli 60-astetta kuumia varaajan yläkertaan ja alle 60 niin keskelle..

Edit: Jos jotain tekisin eritavalla niin paisunnan lähön laittasin jostain alhaalta, mutta ei tuo käytännössä lämpee näillä minun lämmitysjärjestelmillä paisunnassa asti juuri koskaan kun lämpötilan-nousu on varaajassa paljon hitaampaa kuin puupannulämmityksessä! Tuo pitkähkö matka eristämätöntä putkee luovuttaa ylimmäräset lämmöt matkalle ennen paisuntaa!

[jolla]

todella siistin ja hyvän näkoinen, onko tänäänkin vielä?

tilathan sanelevat paljon asennettaessa, etenkin jos neliöt optimoidaan vimosen päälle

silti pidän pääni kiertovesipumpun paikan suhteen, olkoot muut vapaasti mitä mieltä tahansa ja tapani mukaan olen sen perustellut

[savonhumu]

tuossa hieman uudemmat kuvat vajaan vuoden takaa, tuoreempia ei valitettavasti ole, mutta kyllä se tuossa kunnossa edelleenkin on!
Kuvassa näkyy pesuhuoneen ovi ja otettu kodinhoitohuoneen puolelta tupakeittiön oviaukon kohilta

Tuossa edellisen viestin liitteessä näkyy muuten entinen seinän paikka jos joku ihmettelee että miks kv-putket tulee keskeltä lattiaa purin seinän pois ja muurasin sen uudestaan vähä sivumma kun pesuhuoneessa oli hukkaneliöö olemassa tuonverran ts.oli turhan pitkänmallinen! Suorasähkötalossa ei pahemmin ennen tarvinnu tillaa kun riitti että kv-varaajan sai jonnekkin piiloon!

Pumpun asennuksesta voin olla samaa/eri mieltä mutta molemmat toimii ihan hyvin oikein asennettuna
Avopaisuntaan varsinkin laittasin niinku jolla oot kuvannu ja en ole asiaan joutunu siltäkantilta perehtymäänkään kun täällä mennään kalvopaisunnalla ja korkeuserot näkyy tuossa pannarissa suoraan!

[jolla]

siistiä vieläkin
meillä korkeuserot ovat, lämpökeskus on ~3,5-4m asuinrakennusta alempana ja asuinrakennuksen alakerta on 3m korkea ja yläkerrassakin on patterit
-alkujaan 23 vuotta oli avopaisunta asuinrakennuksen alakerrassa portaiden alla
-sitten oli avopaisunta, se vanha pytty lämpökeskuksessa 3 vuotta kunnes alkoi vuotamaan, 7 m verkoston korkeimman kohdan alapuolella!
- nyt on, kun aloin lämmittämään hieman korkeammilla lämpötiloilla 700 litraa kalvotonta kylläkin paineellista lämpökeskuksessa, lähtöpaineet jo kylmänä senverran että voi luukuttaa heti täysillä ilman ruplutusta

[savonhumu]

Onko tuo 700 litranen paisunta miten kytketty että toimii? osin ilmaa täyttönä ja sijoitus varaajaan nähden? kiinostaa siinämieleen että kun joskus hajjoo kuiteski tuo kalvoastia niin jos sais tuommosen kalvottoman tilalle

[jolla]

varaajan vieressä lattialla, kylmänä 10cm vettä pohjalla, ihan tavis painesäiliö, varaajan alemmasta t-haaralla

[seppol]

Ketjun aloittaja Jolli on häipynyt pois ja tilalle tullut Jolla. Nyt hän esiintyy paisunnan sijoituksen asiantuntijana jonka kanssa on kinattu. Kas kun laitoit kaavion järjestelmästäsi, unohdit koko paisunnan pois. Vai lainasitko kuvan jostain mainoksesta. Mistä tiedät että vettä on 10 cm vettä pohjalla.

[jolla]

Ketjun aloittaja Jolli on häipynyt pois ja tilalle tullut Jolla. Nyt hän esiintyy paisunnan sijoituksen asiantuntijana jonka kanssa on kinattu. Kas kun laitoit kaavion järjestelmästäsi, unohdit koko paisunnan pois. Vai lainasitko kuvan jostain mainoksesta. Mistä tiedät että vettä on 10 cm vettä pohjalla.

no voi pyhä jyssäys, en ole sokea, säiliön alayhteestä on kirkas putki yläyhteeseen ja jos et satu tietämään, niin siinä putkessa näkyy säiliössä olevan veden korkeus (vedät varmasti kapilaari-ilmiön esiin ja väität ettei pidä paikkaansa)

tuo kuva on vain visuaalinen lisäys kylläkin lähes todellisen kaltainen, noihin minun kotisivuilla oleviin mittauksiin, en ole unohtanut sitä paisaria pois, vaan sillä ei tässä ole mitään lisäarvoa

kuva on ihan minun oma tekemä yksinkertaisella Paint ohjelmalla, parempaan en pysty/viitsi/ei tarvetta

[AnssiKo]

kaikkien saatavissa olevien tietojen perusteella pumpun oikea paikka ei ole 'kovin' ylhäällä

En muista tuollaista kuulleeni, voi tietty olla mennyt ohi korvien. Aika vaihtelevilla korkeuksilla noita on näkynyt matkan varrella, useimmat kuitenkin vähintäin metri lattiasta. Mutta joo, ei ole tilastoa muistikuvan tueksi.

Oma patterikierron pumppu on karvan alle katseen korkeuden eli noin 1,7 metriä lattiasta.

miksei muuten kattilan latauspumppua sitten laiteta siihen kattilan lähtöön ylös??

Latauspumppu on hiukan eri asia lämpötilojen vuoksi, harvassa talossa mennään yli 70 asteen patterisyötöllä.

[Jra]

Suositeltavin kytkentä on, että pumppu on paluupuolella (lataus- ja lämmityspiirit), paisunta ennen pumppua ja sen yhteydessä ilmanpoisto. Usein tietysti joutuu tekemään komporomissejä, ja toimivan systeemin saa tehtyä ilman oppikirja esimerkkejäkin. Mutta mm. käyttöönotossa pääsee kyllä helpoimmalla kun ilma saadaan nopeasti pois järjestelmästä ja pumppu saa viileintä mahdollista vettä ilman kuplia..

[Juhanisto]

Minulla lämmityskierron pumppu on ollut suntin jälkeen n. 1,8m korkeudella 5v. Eli menopuolella. Ei mitään ongelmia ilmojen ja toiminnan kanssa. Edellisessä öljylämmityksessä samalla korkeudella ja menopuolella 35v, ei ongelmia silloinkaan ilmojen ja toiminnan kanssa. Toinen kiertovesipumppu menossa 40v aikana, ensimmäinen kesti 30v. Eli päin pers.... ja toimii moitteettomasti. Ensimmäisen kytkennän teki ammattiputkari ja jälkimmäisen minä itse. Paisunta-astia on sitten mahdollisimman kylmässä paikassa varaajan alaputkesta haaroitettu. Itse olen sitä mieltä että avopaisunnat on historiaa. Kalvoastiat kuuluu nykyaikaisiin järjestelmiin. Mieluummin laitan sen astian siihen lattialle varaajan viereen kun raahaan vesitynnyrin välikattoon ja eristelen sen sinne, liian vaikeaa ainakin minulle. Mutta ainahan löytyy ihmisiä jotka haluaa elää ajassa miekka ja kirves. Kaikkea uutta vastaan soditaan viimeiseen veripisaraan. Se suotakoon heille 

[jolla]

Minulla lämmityskierron pumppu on ollut suntin jälkeen n. 1,8m korkeudella 5v. Eli menopuolella. Ei mitään ongelmia ilmojen ja toiminnan kanssa. Edellisessä öljylämmityksessä samalla korkeudella ja menopuolella 35v, ei ongelmia silloinkaan ilmojen ja toiminnan kanssa.

ei täällä kukaan ole väittänyt, minä en ainakaan, että mitään ongelmia olisi, kun pumppu on menopuolella ja ilmeisesti sinullakaan ei ole, kun ei putkivuotoja ole ollut, ja kuten tuolla edellä sanoin että ne ovat todella harvinaisia, siis että pumppu lappaa varaajan tyhjäksi
toin vain esille ne hyödyt, jos niitä tarvitsee, kun pumppu on ennen varaajaa, ja kyllä ne asiansa osaavat putkarit myös sinne paluulinjaan sen pistävät

[savonhumu]

Suositeltavin kytkentä on, että pumppu on paluupuolella (lataus- ja lämmityspiirit), paisunta ennen pumppua ja sen yhteydessä ilmanpoisto. Usein tietysti joutuu tekemään komporomissejä, ja toimivan systeemin saa tehtyä ilman oppikirja esimerkkejäkin. Mutta mm. käyttöönotossa pääsee kyllä helpoimmalla kun ilma saadaan nopeasti pois järjestelmästä ja pumppu saa viileintä mahdollista vettä ilman kuplia..

Keskimäärin amatöörit kun täällä kirjottelee niin menee herkästi käsitteet ainaki mulla sekasin, mitä kukakin meinaa
Putkareilla on vissiin ihan jotku normit millon puhutaan menosta ja paluusta ja mihinpäin.. Tässäkin ketjussa on höpötelty menosta, paluusta, imu-ja painepuolenkytkennäista jne.. Jra meinaat nyt imu, vai painepuolen kytkyä parempana?

Itellä tuppaa aina keskusteluissa olemaan varaaja keskiössä eli on varaajaan paluuta ja varaajasta menoa/lähtöä tms
Ei haittais selvyyden takia ainakaan minua jos joku valaisis nuita käsitteitä hieman miten ne ammattilaisten keskuudessa normien mukaan menee!