Lämpökeskuksen suunnittelua

[perde]

Noniin, eli nyt olisi tarkoitus alkaa suunnittelemaan vähän tarkemmin vanhan navetan alakertaan tulevaa lämpölaitosta. Lämmitettävää alaa on noin 160m2 vanhaa ja hataraa hirsitaloa (ulkovuoriremontti tehty vuosi sitten ja lisätty hieman puukuitulevyä ja ikkunat vaihdettu...kattoremontti vielä edessä ja samalla yläpohjan tiivistys ja lisäeristys) ja joskus tulevaisuudessa tuleva elintasolaajennus n. 40m2. Tämän lisäksi samalla systeemillä tulisi lämpiämään 50m2 työtilaa samassa navetassa.

Tällä hetkellä puukattila on talon kellarissa ja navetan työtila lämpeää sähköllä. Kattilana jämän yläpaloinen vuodelta 1980 ja joku ~1500l varaaja. Talvella saisi kattilassa olla likipitäen ikitulet alla, etä pysyisi mökki läpimänä. Yläpohja vuotaa kyllä tällä haavaa kuin seula. En ala edes suunnittelemaan kellariin uutta systeemiä, koska polttopuulogistiikka on sinne niin hankalaa, puut joutuu mättämään pienestä luukusta ja pinoamaan pieneen varastoon. Kattilahuone on helvetin ahdas eikä sinne saa isoa varaajaa. Nykyinenkin on hitsattu siellä kellarin kopissa paikallaan.


Uudet suunnitelmat olis suunnilleen seuraavat:

- Navettaan laitetaan iso kattila (60-80kw) ja iso varaaja tai useampi.
- Navetan ja talon kellarin välille lämpökanaali.
- Talon kellariin sähkövaraaja käyttövedelle, johon tulee kanaalia pitkin esilämmitetty käyttövesi navetassa olevan varaajan käyttövesikierukan läpi
- Navetan työtilaan tulee sähkölattialämmityksen lisäksi vesikiertoiset patterit.


Tällä hetkellä olen katsellut tuota attackin 75DP kattilaa ja torujyristä irtoais 3kpl 1600L eristämättömiä varaajia aika edullisesti.. Varaajien ympärille väsään kehikon ja täytän vaikka kivivillalla. Uuden pannuhuoneen koko tulee olemaan joku 15-20m2 ja samaan yhteyteen navettaan saadaan joku 40m2 puuvarasto. Puut olen tehnyt jo pari vuotta lavoille, joita voidaan kuskata traktorilla. Uudessa systeemissä lavat viskattaisiin vaan traktorilla varaston "laiturille" ja pumppukärrillä sisälle ja polttoon.

Nyt tarvittaisiin neuvoja ja kokemuksia ratkaisujen suhteen. Palomääräyksistä ei ole ainakaan mitään hajua. Pitääkö pannuhuone olla oma palamaton (muurattu) tilansa? Pitääkö välipohjakin valaa (tällä hetkellä puurakenteinen)? Noista paloluokituksista en oikein ottanut itse netissä tutkimalla selvää...

Riittääköhän tuo 4800l varaajatilavuudeksi? Tarkoitus olisi, että järjestelmä olisi mitoitettu niin, ettei kovillakaan pakkasilla tarvitsisi poltella kuin pesällinen per päivä. Leudommilla ilmoilla sitten pärjäisi useamman päivän lämmittämättä.

Savupiippu pitää olla noille isommille kattiloille vissiin vähintään joku 250mm halkaisijaltaan. Olisikohan savupiippu järkevintä sijoittaa rakennuksen ulkopuolelle ja vetää kattilasta vaakaveto seinän läpi piippuun? Silleen taitaa monesti olla noissa lämpölaitoksissa tehty nuo systeemit. Tuo vaakaputki tietysti heikentää vetoa. Toisaalta jos piipun laittaisi lähelle harjaa niin ei ehkä näyttäisi niin typerältä.

Siinäpä alkuun vähän tietoja herättelemään keskustelua...

[Pähkäilijä]

Riittääköhän tuo 4800l varaajatilavuudeksi? Tarkoitus olisi, että järjestelmä olisi mitoitettu niin, ettei kovillakaan pakkasilla tarvitsisi poltella kuin pesällinen per päivä. Leudommilla ilmoilla sitten pärjäisi useamman päivän lämmittämättä.

Siinäpä alkuun vähän tietoja herättelemään keskustelua...

aloitetaan jostain, DP75 puupesä näyttää olevan 360 litraa ja täällä epätieteellisissä mittauksissa on päästy lukemaan 0.36kg/ litra koivua mahtuu sisälle

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=268.msg10934#msg10934

joten 0.36 x 360 =  129,6 kg koivua kerralla mahtuu kattilaan. Siitä sitten 80% hyötysuhteella sais ~400 kWh talteen kun kattilakin pitää lämmittää. 4800 litraa vettä 400 kWh lämmittää (~5,76 kWh/c) 69 astetta. ei koivulla tulis sitten 320 kWh ja 55,6c lämmönnousua. Toki polttoaikana osa lämmöstä menee myös käyttöön ja kattilakin menee katkokäynnille jos lämmöt lopussa nousevat yli raja-arvojen. Tässä vähän teoreettista pähkäilyä aiheeseen  

[tjh]

Itsellä on vähän samankaltainen systeemi käytössä, 60 kw käänteispalo + 3m3 varaaja ulkorakennuksessa, talossa lisäksi 1100 litran varaaja. Lämpö siirretään taloon yksinkertaisesti pumppaamalla vettä kanaalia pitkin pienempään varaajaan. Käyttövesi tulee sitten tästä pienemmästä varaajasta kierukan kautta. Talo n. 200 neliön rintsikka jonkinmoisella lisäeristyksellä, ulkorakennus n. 80 m3 ja hyvin eristetty.

Näillä keleillä (nollan tienoilla) lämmitys noin joka kolmas päivä, kovilla pakkasilla päivittäin. Sinulla kulutus saattaa olla hieman suurempi, mutta voisi kuvitella että lämmitysvälit olisivat kutakuinkin samat noilla vehkeillä.

Jos tilaa on niin laittaisin niin ison varaajan kuin takatasku kestää. Ei siitä suuresta vesitilavuudesta kai juuri haittaakaan ole? Ainakin tuon 4m3 vettä lämmittää 40 astetta yhdellä pesällisellä, voisihan sitä toisenkin poltella perään silloin kun aikaa sattuu olemaan.

Jos vanha varaaja & kattila ovat ehjiä ja systeemi toimii muutoin niin samanlainen kytkentä voisi toimia? Kanaaliputkella uuden varaajan yläosasta vettä vanhan varaajan yläosaan, alaosasta paluu uuden varaajan alaosaan. Kanaalin kaivuun yhteydessä heittää hieman sähköpiuhaa monttuun niin joku pellepeloton varmaan osaa rakennella automatiikan lämmön siirtoon. Helsvedin kalliita putkitöitä tuolla ratkaisulla kai tulisi vähiten? Ja bonuksena se 1500 litraa lisää varaajaa ja vanha kattila voisi jäädä hätävarasysteemiksi paikoilleen.

Piipun vetoa parantelin injektorimallisella savukaasupuhaltimella, pituutta 200 mm hormiin kun ei tullut kuin joku nelisen metriä, eli noin puolet suosituksesta. Ihan toimiva vempain, mutta ilmankin olisi varmaan pärjännyt. Taitaa nuo valmistajien piippusuositukset olla paikoitellen varmuuden maksimointia...

[nikke]

kannattaa laitta piuha monttuun.... mulla on kahden anturin systeemi. lämpöä pumpataan pienempään varajaan kun on tarve. jää turha veden kierto pois. ja jos riittää intoa niin laita oumanni tai vastaava ohjaamaan lämmön syöttöä pienemmälle varaajalle.

[tjh]

Mitenkäs Nikellä on tuo anturi-hässäkkä toteutettu? Minulla toistaiseksi pelkkä ajastin ohjaamassa kiertopumppua, voisi joskus askarrella hieman paremmankin systeemin... Laitoin monttuun 18 x 1,5 mm2 kaapelin eli informaatiota rakennusten välillä saa kyllä kulkemaan.

[VPJ]

kannattaa laitta piuha monttuun....

Ja monisäikeinen piuha heti  
Suojaputkeen niin voi vetää lisää johtoja, kolme johtoa taitaa mennä meilläkin, puhelin/laajakaista sekä kattiloiden välillä ohjaus 24v.
Paljonko kului puuta vuorokaudessa silloin kun sai syöttää kattilaa koko ajan, siitä saa käsityksen kuinka suuri pesä tarvitaan. Oma kattila on mitoitettu niin että 0-kelillä riittää yksi pesällinen, pienillä pakkasilla joutuu lisäämään kerran puita.
Viime talvena ei kovia pakkasia ollutkaan. Suurin osa länsirannikon talvista on kuitenkin  +5- -5 välillä, viikko yleensä -20 pakkasta.

[Pähkäilijä]

ja joku ~1500l varaaja.

aiotko jättää tuon myös systeemiin mukaan?

[Pannarix]

Voisi harkita avopaisuntasäiliötä systeemiin. Pysyisi paineet stabiilina. Avopaisunnalla voi varaajaksi laittaa vaikka kantikkaan öljysäiliön eikä tarvitse ylimitoittaa paisaria. Itsellä verstaan katolla eristetty säiliö kahdella putkella+ ylivuotoputki. Pysyy lämpimänä painovoimaisen kierron avulla. Huoltovapaa ja varma systeemi, 1000L per 20.000 L varaaja, 350kw kattila, puulämmitys.

[sakarif]

Minulla on melkein samanlainen systeemi kuin aloittaja kuvannut. thj:n kuvaama systeemi vastaa aika lailla sitä mikä minulla on tällä hetkellä toteutettu.

Lämmönsiirron varaajasta toiseen hoitaa Vexven Termomat 2.

Lisätietoa omasta toteutuksesta: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=477.0

[nikke]

mulla on lämpökeskuksen varaajassa ja talon varaajassa termostaatit jotka ohjaavat kiertovesipumppua.eli pumppu pyörii vain tarvittaessa. talon varaajan termari on säädetty muistaakseni 40 asteeseen ja lämppärillä 35 astetta. jos ison varaajan lämpö tippuu alle 35 niin pumppu ei lähde pumppaamaan "kylmää vettä " talolle. tää systeemi on ollu käytössä vuoden verran.termarit on kytketty sarjaan. kaapelin kokoo en muista.

[perde]

aiotko jättää tuon myös systeemiin mukaan?

Joo en aio tuota vanhaa romua jättää...kellari menee muuhun käyttöön ja vanhat puretaan pois..avopaisuntaa en aio myöskään laittaa. Puolitoistakerroksinen talo eikä yläpohjassa ole oikein tilaa paisarille. Tällä hetkellä umpipaska avopaisari on yläkerran vessassa, hieman yläkerran pattereiden yläpuolella.

Minulla on melkein samanlainen systeemi kuin aloittaja kuvannut. thj:n kuvaama systeemi vastaa aika lailla sitä mikä minulla on tällä hetkellä toteutettu.

Millä tavalla tuo siun rakennelma on paloeristetty ja onko ihan luvanvarainen? pitänee varmaan tuolle hakea ihan luvatkin, jos sattuu palamaan. Täällä itä-suomen korpiseuduilla eivät ole liian tarkkoja varmaan noista pykälistä...jos saa vielä kysyä niin paljonko tuli koko hoito maksamaan?

Millaisia piippuviritelmiä olette muuten rakennelleet? Tuppaa nuo isot valmispiiput olemaan vissiin aika kalliita...onko kellään antaa kattilasuosituksia. Onko hyvin pelannu tuo 75 atmos? Mikäs kattila tjh:lla käytössään?

[sakarif]

Millä tavalla tuo siun rakennelma on paloeristetty ja onko ihan luvanvarainen? pitänee varmaan tuolle hakea ihan luvatkin, jos sattuu palamaan.

Normaalilla rakennusluvalla tehty (samassa luvassa 200 neliötä muutakin). EI120 koko tila. Vaatimuksena oli EI30 mutta kun materiaalit halvalla sain niin tuli sitten vaatimuksen ylittävä.

jos saa vielä kysyä niin paljonko tuli koko hoito maksamaan?

Hinnat löytyy tuosta linkistä, jonka aikaisemmin laitoin.

Millaisia piippuviritelmiä olette muuten rakennelleet? Tuppaa nuo isot valmispiiput olemaan vissiin aika kalliita...onko kellään antaa kattilasuosituksia. Onko hyvin pelannu tuo 75 atmos? Mikäs kattila tjh:lla käytössään?

Minulla piippu ulkopuolella. Haponkestävä putki, josta paikallinen kyläseppa teki valmiin eristetyn piipun, jossa myös nuohousharja valmiina. Eli alhaalta nuohotaan, ei tarvitse tikkaita. Piippu ja tuo ovi (saman sepän tekemä) olivat yhteensä noin 2000 euroa paikoilleen asennettuna (piipun antura tehty itse).

Hyvin on Atmos pelannut. Pieniä käyttäjävirheitä alussa mutta eipä oikein muuta. Puuta pesään vain.

[vesimies]

Minullakin on piippu ulkopuolella. Tilasin omani Saksasta. Oli täydellinen paketti ja todella hyvin Saksassa valmistettu eristetty ruostumaton piippu. http://www.aa-shop24.de/schornsteine-ofenrohre/edelstahlschornsteine/bausaetze/?p=4  rahti oli muistaakseni jotain 300 euron luokkaa.

[tjh]

Millaisia piippuviritelmiä olette muuten rakennelleet? Tuppaa nuo isot valmispiiput olemaan vissiin aika kalliita...onko kellään antaa kattilasuosituksia. Onko hyvin pelannu tuo 75 atmos? Mikäs kattila tjh:lla käytössään?

Kattila on Termax Natura 60 eli siis Orlan Super 60. Sinulle saattaisi 80 kW versio samasta aiheesta olla passeli? Siinä varastopesän koko taitaa olla jo lähemmäs 500 litraa. Piipuksi laitoin Schiedelin, hormin halkaisija 200 mm. Ei se muistaakseni ihan ilmainen ollut, mutta suht helppo muurailla ja voisi kuvitella että kestää käyttöä aikas pitkaan.

[timotei]

- Talon kellariin sähkövaraaja käyttövedelle, johon tulee kanaalia pitkin esilämmitetty käyttövesi navetassa olevan varaajan käyttövesikierukan läpi

Tuota en pidä järkevänä ratkaisuna. Tällöin lämmität käytännössä kaiken käyttöveden sähköllä, sillä kanaalissa oleva vesi ehtii jäähtyä käsienpeujen välillä. Sähkövaraajan voit laittaa, jos et kehtaa lämmittää kesällä pannua, ei muuten.
Kanaaliksi vain neliputkinen systeemi, jossa on käyttövedellä hullun kierto. Näin saat aina lämmintä vettä ilman sähköä. Toki se kuluttaa hieman energiaa, mutta eikö ne puut ole sinullekin "ilmaiset".