No joo, tiedän kyllä, et isommat pannut on ikävän yleisesti ainut tie isompiin varastopesiin. 
Toinen näkökulma: Jos lämmityskertoja vähennettäiskin mieluummin sielt yleensä aktiivisemman vuoden puoliskon puolelta? Missä kohtaa on opitimi lämmityskertamäärä, ja sen optimi jakautuma koko vuodelle? Josko puhutaanki keskimääräisestä lämmitysvälistä? Aurinkokeräilijät saa hyvitystä kesän osalta. 
Mikä on riittävä varastopesä ja mikä ei. Mun mielestä kattila pitää mitoittaa sen mukaan paljonko pesällisestä on lämpöenergiaa oikeasti otettavissa talteen. Se kattilan nimellisteho ei yksin ole mikään mitoitus tekijä.
Jos vaikka oletetaan että 2000L vettä pitää saada 40°C ->90°C, niin tähän kuluu lämpöenergiaa 2000Kg * (40°C-90°C) * 1.16Wh = 116 kWh. Talossa on polton ajankin lämmityskulutusta, ainakin talvella, jolloin mitoitusta pitää nostaa kulutuksen verran ja sen päälle vielä hieman varoja. Jolloin kai pitäisi koittaa mitoittaa se hatusta heitettynä tuommoiseen 140kW. Sitten vain etsimään kattiloita joilla tähän päästään.
Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon, mutta se mikä itseä miellyttää eniten on sitten kunkin oma makuasia. Valinnassa suurin määräävä tekijä on varastopesän koko, sillä motista koivuklapia saa lämmintä kattilan hyötysuhteesta riippuen aina lähes saman määrän.
http://www.halkoliiteri.com/?id=587 Motti pinokoivua on siis noin 1700 kWh, jolloin hyötysuhteella:
50% -> 850 kWh
75% -> 1275 kWh
85% -> 1445 kWh
91% -> 1547kWh
Jos talon vuosikulutus on vaikka 35000kWh, niin tällöin koivua menisi hyvän hyötysuhteen kattilalla 23 mottia. Pahimpana talvipäivänä talo syö lämmintä päivässä 140kWh eli tuosta voi kukin päätellä kuinka usein pannua pitää käydä morjestamassa/tervehtimässä/kättelemässä ja paljonko varaajaa kannattaa hahmotella jos haluaa käydä pannulla harvemmin kuin kerran-pari päivässä.
Perinteisen polton ja vanhoilla kattiloilla hyötysuhteet liikkuvat tuolla 50-75% välissä. Uudemmissa ja hallitun polton kattiloissa mennään sitten 80-93% tuntumassa. Tämäkin vaikuttaa oleellisesti mitoituksen jos otetaan valmistajan ilmoittama hyötysuhde huomioon ja varastopesän tilavuus, niin teoreettisesti laskemalla saadaan muutamasta esimerkki kattilasta seuraavat lämpötehot ulos (suluissa tilavuus/hyötysuhde) optimaalista koivua polttamalla:
- Attack SLX
25 (200L/91,7%) ->
312 kWh
- Atmos DC
40GSE (170L/90,5%) ->
262 kWh
- Froeling S4 Turbo
34 (190L/92.9%) ->
300 kWh
- Ariterm
25+ (95L/90%) ->
145 kWh
- Termax Natura
40 (185L/91%) ->
286 kWh
Sanomattakin selvää että luvut ovat teoreettisia, mutta kuvaavat hyvin suhdetta jolla eri malleista on saatavissa tehoa ulos. Koska hyötysuhteissa ei suuria eroja ole, niin ainoa asia joka määrää kattilan todellisen tehon on varastopesän tilavuus, muu on ns. shaissea. Myös se saattaa ratkaista jotain että alle 30kW kattilahuoneet ovat rakennusmääräyksiltään helpommat kuin sitä suuremmat, tämä voi olla myös jokin tekijä monien joukossa kattilaa valittaessa.
Oliko tarpeeksi kärjistetysti sanottu ja esitetty että kattilan nimellisteholla ei ole käytännössä mitään merkitystä
