Arimax 25 -> Orligno 200

[Kattilakalle]

Nyt on ollut muutaman päivän vastus kytkettynä.

Pistin varaajan termostaatin ylävastuksen 60-asteeseen  Kun oli lämmennyt n. 20 -> 50 asteeseen, niin paisarin paisunta yhdeputkessa olevan painemittarin mukaan painetta oli 1,3 bar. Annoin lämmetä ja hetken kuluttua kuulin sihahtuksen. Kävin katsomassa ja nähtävästi varo oli päästänyt ilmaa lävitseen. Kokeilin avata varoa ja sieltä tuli hieman ilmaa ja sitten vetta. Painetta oli jäljellä mittarin mukaan n. 0.4 bar.

Ilmasin ilmalämpökoneen patterin meno- ja paluuputket. Ilmaa tuli hieman ja sen jälkeen vettä.

Pistin patterin kv-pumppu päälle. Kuulin heti, että putkissa on ilmaa kun pumppu kurlasi.

Sammutin pumpun ja pähkäilin. Tässä vaiheessa tarkastin paisarin painemittarin lukeman ja se näytti pyöreää nollaa.

Mikähän tässä meni nyt vikaan? Olisiko varaajissa liian vähän vettä. Paisarin esipaine on 0,7 bar, se on "pakasta vedetty" ja ehjä. Tuntuu tyhjältä kun koputtelee.

[savonhumu]

Luultavasti ei oo mitään hätää. Vasta täytetyssä järjestelmässä vaan on reilusti ilmaa mikrokuplina yms ja voipi olla isompiaki kertymiä jossainpäin jos ei oo ilmattu/ilmautunu kunnolla. Luultavasti joudut lisäämän vettä varaajiin täyttöryhmästä tms niin homma asettuu. sitten kun alat lämmitellä niitä pyttyjä sinne 90+ lämpötiloihin läpi asti niin sitä ilmaa poistuu alkuun reippaasti ja joutunet lisäilemään vettä järjestelmään jonkinverran jossainkohtaa.. Onkos tuossa automaatti-ilmaimia missään? jos ei oo niin varaajan katolta varosta pitäs muistaa suhhuutella niitä ilmoja veks alkuun säännöllisesti ja seurailla samalla missä tilassa järjestelmänpaine elää..

Varo kyllä laskee ylimääräset vedet pois sitten kun alat kattilalla kuumentamaan pyttyjä tavotehhan on että kun pytyt on kuumia niin paine on likellä varon aukeemisrajaa ja kylmillään sitten hieman yli järjestelmän minimipaineen(riippuu korkeuseroista). Tämä näin jos paisunnat on oikeen mitotettu..

[Kattilakalle]

Joo, paineet tuli takaisin kun lisäsin vettä. Automaatti-ilmaimet löytyy varaajien päältä.

Varaajat ovat olleet nyt noin 55-60-asteisina viikon päivät. Lisäsin vettä sen verran, että paine mittarin mukaan oli n. 0,8bar.

Nyt olen havainnnut kolme kertaa, että paine on laskenut n. 0,3-0,4 barin hujakoille. Olen näinä kertoina lisännyt arviolta n. 8-10 litraa vettä varaajiin ja paine on noussut takaisin. Ilmiön kuulee myös epäsuorasti siitä, kun kv-pumppu rupeaa pitäämään kurlutusta. Ja kurlutus loppuu kun vettä lisää ja paine kasvaa.

Hieman on ruvennut epäilyttämään, että tämä ei mene enää normaaliin "tuoreesta" vedestä ilman poistumisen piikkiin. Vai voisiko...?

Huomasin, että kv-pumpun liitoksesta on tiputtanut vähän vettä. Vähän on tässä tapauksessa muutamia tippoja vuorokaudessa. Laiton alle astian mutta siihen ei valu mitään. Kv-pumppu on menoputkessa (varaaja->patteri) ja putki on sen verran kuuma, että nuo tipat ehtivät varmaan haihtumaan siitä ennen kuin ehtisivät valumaan putkea alas astiaan. Tämä pieni tiputus voi tuskin olla syynä paineen alenemaan.

Pieni pelko on siitä, että suihkutilan 33-vuotias lattialämmitysputki vuotaa jossain lattian alla. Se selviää tietysti sillä, että laittaa ks. piirin sulun kiinni. Tämä koe on vuorossa seuraavaksi jos/kun huomaan taas paineen alentuneen.

Kattila-asennusta en ole ehtinyt vielä edistämään. Tai no olen minä kattilahuonetta kuurannut jotta pääsen seuraavaksi maalaamaan.

[vilhos]

Hei

Nuo vuodot lämpimissä putkissa on ongelmallisia. Itse huomasin kattilaputken liitoksessa varaajaan oli vuoto joka näkyi putken ollessa kylmä mutta lämpimänä ei vuotanut lattialle asti. Tarkempi tutkimus paljasti että vuoto oli niin pieni että kuuma putki haihdutti vuodosta tullen vesimäärän. Jos puukattila systeemissä ei ole vuotoja ei vettä tarvitse lisätä talven aikana. Tietysti ilman poistajien kautta poistuu jonkinverran jos kattila vesi kiehuu.

Terv. Oulujärven rannalta

[markkulievonen]

Hei

Nuo vuodot lämpimissä putkissa on ongelmallisia. Itse huomasin kattilaputken liitoksessa varaajaan oli vuoto joka näkyi putken ollessa kylmä mutta lämpimänä ei vuotanut lattialle asti. Tarkempi tutkimus paljasti että vuoto oli niin pieni että kuuma putki haihdutti vuodosta tullen vesimäärän. Jos puukattila systeemissä ei ole vuotoja ei vettä tarvitse lisätä talven aikana. Tietysti ilman poistajien kautta poistuu jonkinverran jos kattila vesi kiehuu.

Terv. Oulujärven rannalta

Putkikierteen vuodon syy on yleensä  liian vähäinen hamppumäärä kiertein välissä.  Hamppu kierteen tiivistäjänä on edelleen pomminvarma tiivistäjä.

[vilhos]

HEI
Kyllä hamppu on edelleen paras putki kierteen tiivistäjä. En tunne ainuttakaan muuta kierteen tiivistystapaa jota voi jopa palauttaa kiristystä ja siitä huolimatta liitos pitää.
Eilen lämmitin sellaisen kolmen tunnin session aloitus pakokaasut oli n. 210 ja lämmityksen lopussa 130 astetta.
Varaaja 3000 litraa tuli niin täyteen että ala putkesta tuli 90 asteen vettä. Puita meni tosi vähän. Noin kolmasosa Ariterm 35+ syöttösuppilosta. Tietysti kuivaa koivuhalkoa tuohineen.
Olen testannut viime aikoina menetelmää että lämmitän joka päivä. Vaikuttaa äkkiä siltä että puita menee jopa vähemmän kuin kolmen päivän välein tapahtuvassa lämmityksessä

Terv Oulujärven rannalta

[ft79]

täältä ääni myöskin hampulle, kyllä noilla "teipeillä" jotain satunnaisia pikkuhommia tekee, mutta
isommat rakennelmat ehdottomasti hampulla..

[Savukaasu]

Itse myös suosin hamppua ! Kun ei ole kiire niin harrastelijan kannattaa mielestäni ehdottomasti pakata hampulla, idioottivarma tiivistys ja kuten sanottu voi vaikka vielä vähän pakittaa tai kiristää lisää

[VPJ]

Olen testannut viime aikoina menetelmää että lämmitän joka päivä. Vaikuttaa äkkiä siltä että puita menee jopa vähemmän kuin kolmen päivän välein tapahtuvassa lämmityksessä

Joka päivä lämmittämällä kattila pysyy lämpimämpänä ja piippu myös, tuntuu että systeemi toimii paremmin.
Voi käyttää huoletta lyhyempiä ja kevyempiä puita ja säästetään raskaat koivut pakkasille.
Puun kulutusta en ole seurannut, täytyykin kiinnittää huomiota.

[markkulievonen]

Niin, v 2001  muutin mörskäni kaksikerroksiseksi. Ensimmäisen  yläkerran patterin asennukseen heitin kierteeseen tehtaalla valmiiksi asennetun muovimaisen  asennetun tiivistyksen. Kaikista muista osista onneksi poistin nykytiivisteen ja asensin ne hampulla.
Niin, aikaa on kulunut jo lähes 15 vuotta ja viime kesänä piti uusia tuo ensimmäinen tekemäni osan asennus. Alkoi tiputtaa muutaman tipan kesän aikana. Hampulla tiivistetyistä kierteistä en ole havainnut yhtään tihkuvuotoa.Vesipisaraa.

Urakalla asentava putkimies luonnollisesti tykkää näistä  tehtaalla valmiiksi kierteeseen asennetusta tiivistyksestä. Nopea asentaa. Mutta,- se vaan ei toimi vuosikymmenien saatossa.

[markkulievonen]

Joka päivä lämmittämällä kattila pysyy lämpimämpänä ja piippu myös, tuntuu että systeemi toimii paremmin.
Voi käyttää huoletta lyhyempiä ja kevyempiä puita ja säästetään raskaat koivut pakkasille.
Puun kulutusta en ole seurannut, täytyykin kiinnittää huomiota.

Mieltymyksiä lienee monenlaisia. Jos itse joutuisin lämmittämään varaajaa joka päivä lämmityslautena, niin olisin aikoja sitten luopunut koko puulla lämmittämisestä. Tämä joka päivä lämmittäminen sitoisi liikaa arjen pyörintää. Näillä keleillä lämmityskerrat ovat niin harvoja, ettei koko lämmitystä huomaa. On yks hailee  lämmittääkö puulla, vaiko maalämmöllä. Lämmitysväli on 5vrk nollakelin tietämillä.

Niin,  ymmärrän, miten kattilan epätäydellinen palamisaika pitenee tiheissä lämmityskerroissa, mitä enemmän on sytytyskertoja. Hiilloksen muodostamisessa.Samoin pesän syöpyminen.

[AnssiKo]

Mieltymyksiä lienee monenlaisia. Jos itse joutuisin lämmittämään varaajaa joka päivä lämmityslautena, niin olisin aikoja sitten luopunut koko puulla lämmittämisestä. Tämä joka päivä lämmittäminen sitoisi liikaa arjen pyörintää. Näillä keleillä lämmityskerrat ovat niin harvoja, ettei koko lämmitystä huomaa. On yks hailee  lämmittääkö puulla, vaiko maalämmöllä. Lämmitysväli on 5vrk nollakelin tietämillä.

Niin,  ymmärrän, miten kattilan epätäydellinen palamisaika pitenee tiheissä lämmityskerroissa, mitä enemmän on sytytyskertoja. Hiilloksen muodostamisessa.Samoin pesän syöpyminen.

Aika kumma juttu. Suht saman määrän puita pannuun kuitenki joutuu latomaan. Ei ainut ero sikäli on se et jakaaks sen ajan monelle päivälle vai yhdelle päivälle moninkertaisena. Plus et tarvii vahtia enempi. Itte en koe päivän tai parin välillä lämmittämistä raskaaksi tai sitovaksi. Eikä tarvi mukavuudesta tinkiä, aina on suihkuvalmius. Muttatäällä puulämmitys pidetäänki yksinkertaisena hommana, ilman turhia kommervenkkejä.

Tuota väitettä epätäydellisen palamisajan pitenemisestä en oikein kyllä suoraan niele. Kun ei tarvi joka kerta lähteä nostamaan täysin kylmäksi jäähtynyttä systeemiä ylös, pääsee nopeammin tasaisempaan palamiseen. Tää siis tiilipiipullisen lämmittäjän näkökulmasta. Sama pätee syöpymisasioihin, jääkalikka pysyy pidempään syöpymislämmöissä. 

[vilhos]

Hei

Pikkuhiljaa Arduino sovellus alkaa valmistua. Ei se minusta paha ole jos 15 min joutuu uhraamaan aikaansa lämmitykseen. Vaikuttaa pahasti siltä että ariterm +35 kuluttaa vähemmän puuta lämmittämällä joka päivä (talviaikaan) kuin kolmen neljän päivän välein.
Tuossa varaajan lopputäytössä voi hyödyntää jopa 130 asteen savukaasu lämpötilaa. Kun tulipesässä on hyvä hiillos ja hieman polttoainetta voi päästä jopa 4-5 h loppu polttoihin. Silloin kun täällä Oulujärven rannalla on pakkasta 30 astetta on erittäin suotavaa että poltto voi toimia pitkää pienellä teholla.
Jos tuo Arduino sovellus ja toimii niinkuin olen ajatellut pidän puulämmittäjä kurssin maksimi 10 hlö. mahdollisesti tämän talven aikana. Siitä vielä asiaa myöhemmin.

Terv.Oulujärven rannalta 

[Pähkäilijä]

Mieltymyksiä lienee monenlaisia. Jos itse joutuisin lämmittämään varaajaa joka päivä lämmityslautena, niin olisin aikoja sitten luopunut koko puulla lämmittämisestä. Tämä joka päivä lämmittäminen sitoisi liikaa arjen pyörintää. Näillä keleillä lämmityskerrat ovat niin harvoja, ettei koko lämmitystä huomaa. On yks hailee  lämmittääkö puulla, vaiko maalämmöllä. Lämmitysväli on 5vrk nollakelin tietämillä.

Laita vaikka allekirjoitukseen asuntosi neliöt jne. Täällä meni nollakelissä reissussa ollessa noin 60 kWh sähköä/ vrk kun 3 vuorokautta lähdön jälkeen napsahti vastus päälle. Tosin kulutuksesta puuttui kahden henkilön lämpimän käyttöveden lotraus mutta 2,5 kW paikkeilla oli lämmityksen keskiteho eli 300 kWh ilman lämmintä käyttövettä täällä pitäisi saada energiaan sitoutumaan varaajaan jos 5 vrk välien lämmittäisi. Tosin käyttösähkölämmitys putosi noin 5-6 kWh/vrk kun talo oli tyhjillään muttei se kokonaiskulutukseen vaikuta lämmityksessä.

[vilhos]

Hei

Ei se paha juttu ole jos päivittäin joutuu käyttämään aikaa n15-20 min lämmitykseen.
Sitten kun poistun pidemmäksi aikaa asetan Niben sähkö asetuksen 10 kW siinä on vaan se vaara että kovalla pakkasella menee sähkömittarista laakerit.

Terv. Oulujärven Rannalta