Niin, aihetta lie sivuttu sivujuonteena monessakin keskustelussa, mutta ajattelin avata itse aiheesta keskustelun. Monella lie kokemusta pidemmältä ajalta halon tekemisestä kääntesipalokattilaan ja havaintoja mikä on sopivin koko. Muistaakseni esim. atmos suosittelee 50..........150 mm kokoa, mutta onko tuo todella halkaistuna,- vaiko kokonaisena. Tuntuu melko järeältä möhkäleeltä, jos pesän täyttää 150mm halkaisijaltaan olevilla pölkyillä. Kaasuuntuvatko ne tasaisesti?
Toisaalta kokemuksesta voin kertoa, miten kattilassa palaa myös pieni,- leivinuuniin sopiva klapi. (100....150mm halottu 4 osaan). Vaatii vain tarkan säädön.
Pilkkeen ”koko” on vain yksi tekijä vaikuttamassa kaasuuntumisvauhtiin, joten yhtä vastaustakaan tuskin on olemassa.
Kiinteän polttoainekappaleen palamiseen vaikuttavat sen kemialliset, rakenteelliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Ja jopa rakenteellisissa, palakoon lisäksi ainakin aineen tiheys ja huokoisuus. Lisäksi itse kattilan rakenteella on suuri vaikutus toimintaan...
Kaasutuksen määrä (teho), voidaan ajatella esitettävän yhtälönä: teho = lämpö * polttoaine, missä polttoaine sisältää kaikki edellä mainitut palamiseen vaikuttavat muuttujat. Tästä voidaan huomata, että vakioidun tehon saavuttamiseksi ensiöilmamäärää (määrittää lämmön) on säädettävä.
Kun kaasutuskattilat ovat rakenteellisesti suunniteltu toimimaan tehokkaimmin/puhtaimmin jollain tietyllä kaasumäärällä -> teholla ja koska polttoaineen ominaisuuksista johtuen kaasuuntumisnopeus vaihtelee, pitäisi ilmamäärän myös mukautua tilanteeseen polton aikana.
Tällä on ylivoimaisesti suurin vaikutus lopputulokseen (kaasutuskattilan valinnan jälkeen ja olettaen, että poltto toimii) ei esim. tältä listalta (
http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/biomasse/publikationen/energie_ee_bm_hand_liste.pdf) taida löytyä yhtään kattilaa, jossa ei olisi savukaasun lämpötilaan perustuvaa säätöä?! Jopa Orlanskilta löytyy näillä ominaisuuksilla varustetut mallit Orlan Super-D ja Orlingo 300. Ymmärtääkseni 31.12.2016 jälkeen muunlaisia kattiloita ei myöskään enää saa tietyillä alueilla luvallisesti asentaa…
Kun puhutaan hyötysuhteesta, ei kyse ole ainoastaan palamisen hyvyydestä ja kaasutuskattiloiden kohdalla palamisen ollessa erittäinkin puhdasta, parannuksia hyötysuhteeseen on haettava jostain aivan muualta.
Tässä erään kattilan häviöt listattuna:
- Savukaasuhäviöt (lämpö): 10,6%
- Palamattomien kaasujen häviöt: 0,038%
- Palamattomien kiintoaineiden häviöt: 0,61%
- Säteilyhäviöt: 0,38%
Hyötysuhde epäsuoralla menetelmällä 88,37% (jankuttamista, mutta tämä ei tarkoita vieläkään varaajaan päätyvää energiamäärää, vaan on jatkuvuustilaa kuvaava arvo).
Jos puhutaan tilaan lämpöään luovuttavasta tulisijasta, on myös lämmityshyötysuhde (ylilämpö) huomioitava osana hyötysuhdelaskentaa.
Esim. huoneen tavoitelämpötila 22C, ulkolämpötila -5C ja leivinuuni lämmittää huoneen 25C lämpöön: (22-(-5)) / (25-(-5)) = 0,9 eli lämmityshyötysuhde on 90%. Tämä siksi, että suurempi osa lämmöstä poistuu talosta harakoille seinien ja ilmanvaihdon kautta.
Aihe: Käänteispalokattilassa poltettavan puun koko (Luettu 8764 kertaa)