Todellinen aloittelija kaipaa apuja varaajan lämmitykseen

[AnssiKo]

Tarkoitin avun tarvitsijan paikkakuntaa.
Puulämmityksestä ymmärtäviä ammattilaisia taitaa olla harvassa, nekin jotka niitä työkseen ovat tehneet eivät
ole oikein hommaa hallinneet.

Njuu.

Aloittajan tilanteessa taitaa kyl normi puulämmittäjän tiedoistaki olla jo apua. Ja liika guru voi tehdä hommasta monimutkaisemman tuntuista ku se oikeesti onkaan.

[Matlock]

Kiitos jo tulleista vastauksista, täähän on ensimmäinen foorumi missä olen missä oikeesti saa avunantoja   

elikkäs ei ole savukaasumittareita, tuntuukin että on kivikaudelta tämä järjestelmä, kun lukenut mitä kaikkea muilla on. Tässä linkki jossa muutama kuva havainnollistamaan järjestelmää: http://aijaa.com/KbuJOx

Suntti toimii hyvin, liikkuu koko asteikon ja järjestelmään menevän veden mittarinkin asteet muuttuu kun sitä säätää. Suntti siis ilman automatiikkaa. Ei ole pattereille ja lattialämmölle omaa, ja molemmat pumput pyörii. Aluksi latauspumppu olikin jumissa, kun se oli ollut vanhoilla asukeilla kesän kokonaan käyttämättä. Lämmitysverkoston linjoja ei tutkittu, mutta kyllä sinnä lämmintä siis menee, ainakin juuri lattialämpöön ja pattereiden tuloputkiin asti. Noille pattereillekkaan puuta polttaessa ei mene siis lämpöä tasaisesti, vaan ensin saattaa olla makkarissa patteri lämmin 20 min, sitten vessan patterin tuloputki lämmin mutta ei patteri, sitten olkkarin tuloputki lämmin mutta ei patteri ja kohta ei pattereiden puolesta mikään enää lämmin. Pitänee koittaa patterien termostaatteja, sellaiset vanhat 1-3 asteikolla varustetut.

Varaaja on Kaukora Ovali EPK ja lämpömittarit ylä ja alareunassa. Lämpeää siis ylhäältä nopeasti 80" esim jos vaikka illalla polttelen puuta. Alhaalla ei tapahdu mitään ja yön aikana ylälämpökin laskee takaisin sinne 40-50". Tuossa varaajakuvassakin näkee kun tarkkaan kattoo että järjestelmään menevän veden mittarikin siellä 70-80".
Pitäisiköhän vaihtaa tuo alalämpömittari tuohon viereen vasemmalle päin, kun nyt on tossa vieressä mistä lähtee vesi kattilaan.

Niin ja tuli mieleen, että sammutanko latauspumpun polttamisen jälkeen, ettei jäähdytä kattilaa ja pitäisikö olla kierto pois päältä varaajaa ladattaessa, ettei kaikki lämmin lähde verkostoon ja näin ei ehdi ladata varaajaa? Vai vai onko tässä jotain tälläisiä niksejä?

Niin ja juu paikkakunta ja nämä unohtuivat kertoa, kiireellää kirjotin tänne, kun olin lähdössä töihin  Elikkäs asun Varsinais-Suomessa, Nousiaisissa.

Toivottavasti nyt muuten muistin vastata kaikille

[Matlock]

Nyt on tapahtunut ainakin jonkun verran edistystä   

Pattereiden termostaateissa todellakin olivat nämä tapit jumissa, jokaisessa!
Mulle sanottiin moneltakin taholta, kun ostettiin tämä talo, että muista aina välillä rassata hanoja, termoja ja muita edestakaisin ja käyttää pumppuja ettei hitsaa kiine. Vanhat ilmeisesti eivät olleet näitä pieniä huoltoja muistanut tehdä

Painelin tappeja ja laitoin hieman voitelua niihin, alkoi jokaisessa tuloputket ja itse patteritkin lämpeämään. Eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu   

Ja yksi tuttu pitäisi olla lämpöpoltinhuollolla töissä, pitänee varmaa keskustella vähän tuosta järjestelmän päivittämisestä ja automatisoinnista.

Kiitos erittäin paljon näistä neuvoista! Palaan huomenna asiaan miten hommat ovat edistyneet

[Heater]

Kattilasuntti näkyy olevan vissiin. Onkohan systeemi ollut joskus varaajaton..
Yritin miettiä mutta ei tuossa ilmeisesti voi mitenkään säätää kattilaan palaavan veden lämpötilaa muutakuin katkomalla kiertovesipumppua

[AnssiKo]

Kattilasuntti näkyy olevan vissiin. Onkohan systeemi ollut joskus varaajaton..
Yritin miettiä mutta ei tuossa ilmeisesti voi mitenkään säätää kattilaan palaavan veden lämpötilaa muutakuin katkomalla kiertovesipumppua

Mä kattelin niin, et se kattilan päällä oleva purkki olis joko lataustermostaatti tjmsp säätökampe. Ja käsisuntti varaajan yläpäässä on lämmitykselle. Käyttövedelle pari kierukkaa ja pienempi sähkövaraaja kesäkäytölle tai priimaukselle. Ei toi ihan älytön systeemi ole, toi latauspuoli on vaan viel hiukan epäselvä.

Ja pääasia et patteritki alkaa osoittaa elonmerkkejä. Jos alkaa lorisemaan, kandee ilmailla tarpeen mukaan. Lattialämmitys taitaa olla paluuvesitermostaateilla? Hiukan ikävä, ettei jakotukeissa ja piireissä ole sulkuja, tuota yhtä piiriä lukuunotamatta. Olisko se muuten putkipatterin kierto? Onks pannarin liki kosteita tiloja tai vaiks kuivaushuone, mis on putkipatteri? Jos on, ni voit koklata jäähtyyks se seuraavaks päiväks, ku vetää hanat kii. Muissa piireissä jotai hieroglyfejä oliki.

Ei tota tosiaan kokonaan uusiksi tarvi pistää. Hyvä niin!  

Joskus ku pannarivisiittejä haluaa vähentää, Jämä pihalle ja kunnon nykyaikainen käänteispalo tilalle.

Nyt vois silti tehdä hiukka jotain pienempää. Ylipaineventtiilien poistoputkien jatko ja johtaminen kuivaviemärillä jonnekin sopivaan lattiakaivoon tms. vapauttais tilat ämpäreistä ja pesofateista. Ja putkien eristäminen, ainaskin kuumat latausputket ja käyttöveden putket. Kylmävesiputket taas vois eristää kondenssin välttämiseks. Sen vert kuitenki, et erottaa saunan pannuhuoneesta ja varaajatilasta muutaki ku kalustuksesta. Käy ketterästi vaiks solumuovikourulla, latausputki toki vois olla vaiks villakourullaki. Esim Climasnap on max 100 astetta.
Ja tietty se sunttiautomatiikka, se on nykyaikaa. Täälläki jollakulla vois olla vaiks kohtuuhintaine Ouman hyllynnurkalla?

Niijjuu, vaiks Nousten nurkka ei oo ihan samaa hiippakuntaa, taitaa olla eniten meikun hoodeilla. Mikäli tarpeen, voidaan yrittää sovittaa konsultaatiota johonki sopivaan väliin. Aina välillä tulee 8-tien vaihtelevasta ilmapiiristä nautiskeltua.

[Tune]

Lyhyen oppimäärän (vuosi puunpolttoa takana), tarjoudun Naantalista antamaan myös kommenttia paikanpäällä. Tästä taitaa olla 15-20 min matka Nousten Nesteelle jos ei ihan aamuruuhkaan tähtää.

Voisi ylimääräinen Oumanni jossain kohtaa tarttua työn puolesta käteen jonka voin kiikuttaa nimellistä korvausta vastaan.

[Jämä-Julle]

Ukolla on kotipaikalla samanlainen pannu vuodelta -94. Sillä meikäläinenkin aloitti puulämmittäjän uran 12 vuotiaana pikkupoikana. Koulusta kotiin tultua heti tulet pannuun ja koko ilta siinä tulta kärytettiin. Varaaja oli 3 kuutiota ja yleensä alalämpö oli 20 ylälämpö 40. Illan lämmityksellä se lämpesi läpeensä siihen 60 asteen hujakoille, ei sitä kuumemmaksi oikeen koskaan lämmitetty kun lattialämmölle riitti muistaakseni 27 astetta. Sen systeemin käytöstä ja kytkennästä ei siihen aikaan ymmärtänyt isäukko eikä värkit myynyt ja asentanut putkarikaan sen paremmin. Mitään latauspakettia tai termaria ei ollut, kylmä vesi varaan pohjalta kattilaan, latauspumppu heti päälle kun on pannussa vähän lämpösempää kun varaajassa, pesä sullottiin niin täyteen kun vaan saa kiilattua että palais mahdollisimman pitkään, tuhkaluukku raollaan että kunnon hönkä ja pöhinä Jonkun reilu 10 vuotta systeemi oli aktiivikäytössä kunnes nuorempikin veli muutti kotoa lämmityshommista ja ukko otti maalämmön. Nyt eläkkeellä ehtii taas fiilistelyn vuoksi nakkelemaan puita pannuun.

No tämä nyt ei niin alottajan systeemeihin liittynyt, mutta ei siinä välttämättä mitään vikaa ole. Tarpeeks kauan kun lämmität niin pitäs se varaaja lämmetä. Ja kunnon veto päälle että on pannu kuumana vaikka hyötysuhde vähän kärsiikin mutta näkee ainakin irtoaako pannusta tehoa. Helppohan tuohon on päivittää uusi kattila tilalle kun varaajat ja pelit valmiina, mutta kokeile nyt alkuun tuolla vanhalla. Ja nuohoa kunnolla se kattila, ruuveilla oleva konvektion luukku auki ja pikeä skrabaamalla pois, on kovaa tavaraa että ei millään harjalla lähde.

[vilhos]

Hei minulla on Ariterm +35 alapalokattila ja lämmitettävää alaa yli 300 m2.
Kovalla pakkasella saan lämmitettyä 3000 l varaajan n.6 tunnin lämmityksellä siten että varaajan alaosan lämpö on yli 80 astetta. Savukaasumittari kannattaa hankkia. Se ketju säätö toimii tietyssä lämmitysvaiheessa päin sitä. Eli kun poltto alkaa hiipumaan ketju säätö aukaisee ilma räppänää isommalle eli lämmöt menee harakoille. Hyvän hyödyn saa jos savukaasu lämpötila ei nouse yli 220 asteen. Parhaan tuloksen saa kun polttaa hitaasti kuitenkin riittävällä savukaasu lämmöllä. Kun kattila on lämmin 170-180 astetta on riittävä savukaasu lämpötila.
Hyvä merkki poltosta on jos piipusta ei tule silmin nähtävästi savua. Latauspaketin termostaatteja saa 50-90 asteeseen. 70 astetta on hyvä

Terv Oulujärven rannalta

[Höyrykattila]

Hyvä merkki poltosta on jos piipusta ei tule silmin nähtävästi savua.

Edelliseen lisäten: Omasta komemuksesta voin (ilman mittareita) sanoa, että Säädöt on kohillaan kun kaminan savukanavat on valkoisia/harmaita.

Miiluttaminen eli kitupoltto ilmenee Mustanavärinä (=nokea) kaminan savukanavissa. Toisinsanoen palamisprosessi kärsii vajaasta ilmamäärästä ja tai vedosta.

[Tinde]

Ja yläpaloisen yksi tärkeitä juttuja on ettei pesää laita liian täyteen. Itse laitan täyttöluukun alareunaan enimmillään. Jos poltan toisenkin pesällisen kerralla, laitan siihen enintään puoli pesällistä ja pinosta suurimpia puita.

[jolla]

tarkoitin tuolla edellä että kyllä se aikaa vaatii ennenkuin varaajasta kattilaan menee lämmintä vettä
http://personal.inet.fi/cool/jolla/kattila.htm
tässä kuvassa tänään rakennusjätettä poltettaessa varaajan alaosan lämpötila oli vielä 4 tunnin lämmittämisen jälkeen ~30°C

[Matlock]

Luulen että patterien termostaattien jumiutuminen oli nyt se suurin huolen aihe. Satuin vanhaa asukkiakin näkemään ja kertoi, että alalämpö ole heilläkään koskaan ollut yli 50-60 astetta  hommaan vielä varaajaan lisämittarin tai pari ja paneudun asiaan uutena harrastuksena, jospa vähän tulevaisuudessa päivittelisi järjestelmää.

Eikun kovaa polttoo vaan

Kiitos ja hei 

[hyeena]

Täytyypä sanoa että olipa tutun näköinen kattilahuone. Itsellä ihan samanlainen (ypv40 ja huone), putkitus erillailla kun varaaja (n. 5m3) sijaitsee toisessa suunnassa. Sen verran hatara talo että tulta saa pitää tosissaan pakkasilla jos meinaa lämpimänä pysyä. Pyöritelly mielessä nyky kattilan hommaamista mutta tuntuvat pääsääntöisesti isoilta tuohon koppiin.