Rakennuskustannukset

[hiili]

Minulla tuo ei ainakaan onnistu koska patterien paluu on aikalähelle huoneen lämpöä.

[arveccio]

Minä laitoin lattiaputken (1 piiri kosteiden tilojen lattiassa) paluulinjaan vakiolämpötermostaatin. Alku tuntuu vähän lämpöseltä kovilla pakkasilla mutta muuten toimii mielestäni hyvin. Menovesi käynyt tänätalvena maksimissaan 54C. Kosteissa tiloissahan olis hyvä olla vähän lattialämpöä myös kesällä niin mitenköhän se patterit -> sarjaankytkentä -> lattia oikein toimii kesällä. Pitäis olla joku ohitusmahdollisuus patterimenosta suoraan lattiamenoon.

[ev3449]

Oma pointtini on se, ettei tilojen energiankulutus eikä patterien ja lattialämmityksen mitoitus kytkentätavasta riippuen muutu. Patterit vaativat tietyn menoveden lämpötilan kuten lattiakiertokin. Näin ollen vesi luovuttaa energiaa varaajasta lähtevän ja palaavan välillä kokonaisuutena yhtä monta astetta kytkentätavasta riippumatta? Mihin perustuu parempi kerrostuminen? Meneekö tässä joku itseltäni ohi?

[Markku]

Mihin perustuu parempi kerrostuminen? Meneekö tässä joku itseltäni ohi?

Perinteisissä varaajissa on kutakuinkin sama kerrostuminen, jos ei käytetä shunttaustekniikkaa. Sensijaan uudemmissa hybridivaraajissa, joissa on laipioitu rakenne, vesi kerrostuu paremmin ja siten parempi hyötysuhde..

[Harri2]

Täällä on moneen kertaan suositeltu kahden erillisen piirin sijaan kytkemään lattiapiiri patterikierron paluuseen mm. paremman kerrostumisen aikaansaamiseksi.

Voisiko joku selventää miten tämä kytkentä tulisi käytännössä toteuttaa?
Liitteessä kuvitteellinen tilanne normaalista kahden erillisen piirin tapauksesta jonka haluaisin muuttaa parempaa kerrostumista tuottavaksi.

Tuo lattiaan lähtö ylhäältä keskeltä muutetaan alas keskelle siihen latiasta paluun viereen.

[jolla]

Oma pointtini on se, ettei tilojen energiankulutus eikä patterien ja lattialämmityksen mitoitus kytkentätavasta riippuen muutu. Patterit vaativat tietyn menoveden lämpötilan kuten lattiakiertokin. Näin ollen vesi luovuttaa energiaa varaajasta lähtevän ja palaavan välillä kokonaisuutena yhtä monta astetta kytkentätavasta riippumatta? Mihin perustuu parempi kerrostuminen? Meneekö tässä joku itseltäni ohi?

niin on minunkin pointti, ei sitä energiaa vähempää mene mutta käyttökelpoista energiaa varaajassa riittää pidempään

[ev3449]

Taitaa olla kovinkin tapaus kohtaista kuinka todellisuudessa toimii. Esim. tuossa esimerkissäni 40 asteisen ja 54 litraa virtaavan veden energiamäärä patterinpaluussa ei riitä vaadittuun energiamäärään lattiakierrossa. Patterin menoveden lämpötilaa pitää nostaa jotta energiaa riittää vaadittu määrä myös lattiakiertoon. Näin varaajaa ei voi päästää yhtä kylmäksi kuin jos piirit olisivat erilliset.
On myös huomioitava, että lattiapiirille tarjolla oleva energiamäärä on riippuvainen patterikierron suntin asennosta...

[jolla]

onhan sellainenkin mahdollisuus, että kääntää pumppua isommalle, ei tuo 100 litraa ole hirveästi

[ev3449]

Pumppu pumppaa 214 litraa tunnissa. Suntti sekoittaa varaajasta 54l 80 asteista ja paluusta 160 litraa 40 asteista vettä, näin saadaan tuo 2,5kW vaatima 214 litraa 50 asteista 10 asteen muutoksella. (4,2*214*10/3600=2,5kW)

Lämpötilaa ja kiertonopeutta voidaan molemmissa tilanteissa optimoida.

[jolla]

Pumppu pumppaa 214 litraa tunnissa. Suntti sekoittaa varaajasta 54l 80 asteista ja paluusta 160 litraa 40 asteista vettä, näin saadaan tuo 2,5kW vaatima 214 litraa 50 asteista 10 asteen muutoksella. (4,2*214*10/3600=2,5kW)

Lämpötilaa ja kiertonopeutta voidaan molemmissa tilanteissa optimoida.

nostan kädet pystyyn, täytyy myöntää että olen niin yksinkertainen ihminen etten nyt oikein ymmärrä. meillä nuo kaikki lukemat elävät koko ajan ja varaan lämpötilakaan ei ole vakio vaan muuttuu lämmitysvälin ajankohdan mukaan ja virtaus vaihtelee paljonkin kun nyt on patteriventtiilit tasaamassa
katson ainoastaan lämpötilaa, että se on vaaditulla tasolla ja nuo edellä mainitut muuttujat toteuttaa sen

[ev3449]

Tottakai nuo lukemat tosielämässä pidemmällä ajanjaksolla elävät. Mainitsemani lukemat liittyvät tuohon aiemmin piirtämääni esimerkkihetkeen. Kyseisessä tilanteessa patterin paluuseen liitetynä lattiakiertoon riittäisi tehoa n. 800W kun tarve oli 2500W.

Monissa tapauksissa, kuten vaikkapa nimim. hiili tai itselläni, mitoituksen ja säädön vuoksi pattereilta ei palaa edes 40 asteista vettä. Tämä yhdistettynä hyvään kerrostumiseen varaajassa ja aktiiviseen sunttaukseen ja lopputuloksena on patteripaluussa niin pieni virtaus, ettei energiaa käytännössä ole huonelämpötiloja ajatellen suurestikaan tarjolla. Kytkentä voi olla hyvinkin pätevä kylmän varaston, pihatien sulatuksen tms. käyttöön, joissa matalampaa lämpötilaa voidaan hyödyntää, eikä asumismukavuudella ole painoarvoa.

Varmasti löytyy myös kohteita joissa homma toimii asuinkäytössäkin. Tämä vaatii kuitenkin sopivan yhtälön jossa vaikuttaa mm. patterikierron lämpötila, patterien mitoitus, patteri/lattialämmitys lämmönjaon suhde jne.

[Markku]

Nyt en kyllä ymmärrä mitä vaikutusta tai tekemistä edellämainituilla toimenpiteillä on veden lämpökerrostumisen kanssa.

[ev3449]

Ajatuksena taitaa olla se, että mitä kylmempää lämmityskierrosta varaajaan palaa, sitä selkeämpi kerrostuminen ja myöskin varaajasta hyödyksi saatava energiamäärä.

Mielestäni koko lämmönjaon toteutuksen ensisijainen tarkoitus on pitää kuitenkin tilat halutussa lämpötilassa.

On itsestäänselvää, että kytkettäessä lämmityspiirejä peräkkäin, kaikkien piirien kautta jaettavan energiamäärän on kuljettava myös ensimmäisen lävitse. Näin ei automaattisesti ole, etenkään jos letkan ensimmäisessä piirissä on sunttaus.

Esim. Varaajan yläpää on 90 asteessa, pattereille suntataan 40 asteista, pattereilta poistuu 30 asteista vettä ja lämmitysteho piirissä on 2500W. Tällöin virtaus varaajasta pattereille ja täten luonnollisesti pattereilta seuraavalle piirille on n. 35 litraa tunnissa. Pumppu kierrättää vettä suntin kautta tehokkaasti.
Vaikka pattereilta poistuvan veden lämpötila 30 astetta jäähdytettynä esim. 25 asteeseen lattiakierrossa riittäisikin lämpötilansa puolesta, 35 litran vesimäärä sisältää energiaa n. 200Wh (4,2×35×5/3600=0,2kW), millä ei kummoisenkaan lattiapinta-alan lämpimänäpito onnistu.

[Heater]

Ajatuksena taitaa olla se, että mitä kylmempää lämmityskierrosta varaajaan palaa, sitä selkeämpi kerrostuminen ja myöskin varaajasta hyödyksi saatava energiamäärä.

Mielestäni koko lämmönjaon toteutuksen ensisijainen tarkoitus on pitää kuitenkin tilat halutussa lämpötilassa.

On itsestäänselvää, että kytkettäessä lämmityspiirejä peräkkäin, kaikkien piirien kautta jaettavan energiamäärän on kuljettava myös ensimmäisen lävitse. Näin ei automaattisesti ole, etenkään jos letkan ensimmäisessä piirissä on sunttaus.

Esim. Varaajan yläpää on 90 asteessa, pattereille suntataan 40 asteista, pattereilta poistuu 30 asteista vettä ja lämmitysteho piirissä on 2500W. Tällöin virtaus varaajasta pattereille ja täten luonnollisesti pattereilta seuraavalle piirille on n. 35 litraa tunnissa. Pumppu kierrättää vettä suntin kautta tehokkaasti.
Vaikka pattereilta poistuvan veden lämpötila 30 astetta jäähdytettynä esim. 25 asteeseen lattiakierrossa riittäisikin lämpötilansa puolesta, 35 litran vesimäärä sisältää energiaa n. 200Wh (4,2×35×5/3600=0,2kW), millä ei kummoisenkaan lattiapinta-alan lämpimänäpito onnistu.

Jos oikein ymmärsin tämän niin et ilmeisesti ymmärrä tuota suntin, varajan ja lämmityspiirin käyttäytymistä ja virtaus suhteita lämmityspiirissä ja varaajan meno ja paluupiirissä..

[ev3449]

Jos oikein ymmärsin tämän niin et ilmeisesti ymmärrä tuota suntin, varajan ja lämmityspiirin käyttäytymistä ja virtaus suhteita lämmityspiirissä ja varaajan meno ja paluupiirissä..

En tiedä miten ymmärsit, mutta laitoin kuvan selventämään miten itse asian ymmärrän. Selventäkää ihmeessä jos menee ajatukseni pieleen.
Liitteen kuvassa selkeyden vuoksi vain tuo patteripiiri suntattuna edellisestä esimerkistäni.