kaikki koulut homeessa

[jolla]

oliskohan oikea sanonta, sitä saa mitä tilaa

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702152200070475_uu.shtml

onkohan mitään tietoa tai tilastoa kuinka asian laita on naapurimaissa ja vaikkapa muissa maissa samoissa ilmastoissa?
vai onko tämä vain suomen hullujen rakennusmääräysten, ylieristettyjen yli ilmastoitujen julkisten rakennusten  ongelma

ei toimi ilmastointi uudenkarheassa kauppakeskuksessakaan, varmasti 30°C oli eilen lämpöä ja ilmanlaatu ala-arvoinen

[peteri]

Yhdessäkin koulussa mistä oli juttua jokin aika sitten oli ilmanvaihtoa pidetty kiinni öisin ja viikonloppuisin energiansäästön takia ja ongelmien alettua ilmanvaihtoa pidettiin päällä myöskin öisin ja ihmeteltiin mistä kaikki voi johtua, niin pä. Tänä päivänä tehdään kapilaari katko mutta siitä ylöspäin saa täyttää vaikka siltillä tai hiekalla, muttaja nuissa vanhemmissa rakennuksissa missä alapohjassa on aika vähän eristettä niin vaikka ei kapilaarisesti nousekkaan niin diffuusio voi olla tosi voimakasta jos tuon sisätäytön lämpötila pääsee nousemaan ja siihen vielä tiivislattia pinnoite pälle niin alkaa oleen valmis.

[Pähkäilijä]

http://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/

siinä katsaus mennävuosikymmenien rakennuskulttuuriin maassamme.

[markkulievonen]

Maassamme mielenkiintoinen ilmiö tämä rakenteiden homehtuminen. Koskee lähes aina kunnallista rakentamista. Erittäin harvoin omakotitalouksia ja silloinkin selkeä rakennusvirhe / kosteus vuoto. Niin, kunnallisessa raknetamisessa  ongelmat eivät liity edes eristepaksuuksiin, vaan aivan muuhun.

Punainen lanka rakentamisessa on tiivis höyrysulku. Sisäilman kosteuden pääsy rekenteisiin tulisi estää 100%. Samoin kylmäsiltojen olemassaolo.

[markkulievonen]

Kertokaappa te viissaammat miten selitätte tämän ilmiön. Yleinen käsitys on, miten  seinärakenne ongelmoituuu, jos seinärakenteisiin laitetaan paksut eristeet. Kukaan ei puhu kastepisteistä, jos yläpohjassa on esim. 600mm eristettä.

Esim. varaston ullakolla on eristevarasto, jonka paksuus on yli 1200mm ja koskaan en ole löytänyt pienintäkään kosteutta.

Niin, todellisen ongelman tuottaa juuri se, jos lämpimässä sisäilmassa oleva runsaampi kosteus pääsee  siirtymään rakenteeseen ja kohti kylmää ulkovaippaa kohti. Kondensituminen on varma ilmiö. Ymmärtääkseni seinissäkin saisi olla vaikka 1000mm eristeet rakenteiden kostumatta / homehtumatta.

[markkulievonen]

Wanhojen  talojen energia remonteissa yleinen tapa on lisätä eristeet ulkopuolelle,- koskematta / tarkistamatta huoneiston sisäpintoihin ja erikoisesti höyrysulkuun. Wanhojen talojen sisäilman kosteus voi päästä aivan vapaasti rakentgeisiin ja siten lisäeristäminen aktivoi kastepisteen / kosteuden muodostumista eristeisiin. Wanhojen talojen energiaremonttiin tulisi liittää kunnollisen höyrysulun / muovin lisääminen sisäpuolelle.

[Muukalainen]

Wanhojen  talojen energia remonteissa yleinen tapa on lisätä eristeet ulkopuolelle,- koskematta / tarkistamatta huoneiston sisäpintoihin ja erikoisesti höyrysulkuun. Wanhojen talojen sisäilman kosteus voi päästä aivan vapaasti rakentgeisiin ja siten lisäeristäminen aktivoi kastepisteen / kosteuden muodostumista eristeisiin. Wanhojen talojen energiaremonttiin tulisi liittää kunnollisen höyrysulun / muovin lisääminen sisäpuolelle.

Täysin ilmatiivistä taloa ei ole tehty eikä tehdä. Jos tehdään niin silloin  ratkaistu eristys ongelma ja seinän paksuun on vain joitain senttejä..  Tyhjiö on paras eriste.
Kookleilla löytyy huru mykke tuosta aiheetsa juttua tai ttkimus tietoa joten ei siitä sen enempää.

[kahe]

Täällä 8 miljoonalla remontoidun koulun sisäilman pilaa nyt koululaisten märät kengät ja hikiset sukat, näin kertoi teknisen toimen johtaja. 

[vesimies]

Sitä olen ihmetellyt että miten on mahdollista kun nämä monet homekoulut on sellaisia jotka tehty joskus 70-90-luvulla kunnan palkkalistoilla olleiden rakennusmiesten toimesta ja tietysti kunnan oman rakennusvalvonnan alaisuudessa ja hyväksymänä.
Sitten kun ongelmia ilmenee niin vaan ihmetellään ja sanotaan monellako miljoonalla ongelma ehkä saadaan korjattua.
Eikä noilla kunnan virkamiehillä tosiaankaan ole mitään vastuuta kun ovat tuollaiset rakentamiset valvoneet ja hyväksyneet? Itse laittaisin tuollaiset ainakin korvausvastuuseen.

[markkulievonen]

Sitä olen ihmetellyt että miten on mahdollista kun nämä monet homekoulut on sellaisia jotka tehty joskus 70-90-luvulla kunnan palkkalistoilla olleiden rakennusmiesten toimesta ja tietysti kunnan oman rakennusvalvonnan alaisuudessa ja hyväksymänä.
Sitten kun ongelmia ilmenee niin vaan ihmetellään ja sanotaan monellako miljoonalla ongelma ehkä saadaan korjattua.
Eikä noilla kunnan virkamiehillä tosiaankaan ole mitään vastuuta kun ovat tuollaiset rakentamiset valvoneet ja hyväksyneet? Itse laittaisin tuollaiset ainakin korvausvastuuseen.

Tavallinen tarina. Kohteen rakentaminen kilpailutetaan ja halvin tarjous saa  urakan. Käytännön tasolla valvoja on urakan saanut yrittäjä. Näitä susirakennuksia on rakennettu 90/2000 luvullakin. Toinen ilmiö on nämä kattosortumat lumikuormaan liittyen.

[jolla]

Sitä olen ihmetellyt että miten on mahdollista kun nämä monet homekoulut on sellaisia jotka tehty joskus 70-90-luvulla kunnan palkkalistoilla olleiden rakennusmiesten toimesta ja tietysti kunnan oman rakennusvalvonnan alaisuudessa ja hyväksymänä.
Sitten kun ongelmia ilmenee niin vaan ihmetellään ja sanotaan monellako miljoonalla ongelma ehkä saadaan korjattua.
Eikä noilla kunnan virkamiehillä tosiaankaan ole mitään vastuuta kun ovat tuollaiset rakentamiset valvoneet ja hyväksyneet? Itse laittaisin tuollaiset ainakin korvausvastuuseen.

sas muuta, isännättömän rahan käyttäjillä ei ole mitään vastuuta, kupataan vaan lisää välistä

[peteri]

 Tiiveysmittaaja kävi meillä 2 kertaa mittaamassa talon tiiveyttä ja mitä keskusteltiin tuosta niin on tärkeää ,että varsinkin katto ja seinien yläosat ovat tiiviitä koska sieltä se kosteus helpoiten pääsee karkaamaan ja siellä se alipaine on pienin jos edes alipainetta ulkoilmaan  verrattuna on. Ja kun tuo muovin käyttö alkoi yleistymään niin alkuaikoina on käytettt tavallisia rakennus muoveja jotka päästävät vesihöyryn lävitseen mutta sieltä se ei takaisin enään tulekkaan jos pääsee tiivistymään.

[Muukalainen]

jos jotakuta kiinnostaa niin esim Vtt on tutkinut tässä linkki. http://www.vtt.fi/files/news/2009/Energiatehokkuuseminaari_esitykset/4_Jyri_Nieminen_Kosteusturvalliset.pdf Tutkimus tietoa löytyy yliopistoilta sitten huru mykke joitain olen lukenutkin. samaa ovat siellä proffat sanonett että 250-300 eristepaksuus alkaa olla se raja sen yli ei pitäisi mennä. Harmi kun en ole noita linkkejä tallentanut,  jos joku haluaa tietoa. Matalaenergiatalo tai passiivi talo/ kosteus kookkeliin.. Alkaa jo löytyä tarinaa.

tässä kaveri joka tutkinut kyseistä aihetta jonkin verran.
https://tutcris.tut.fi/portal/fi/persons/juha-vinha(66b842b6-ebc7-403c-8e07-f87f9d885de2)/publications.html?page=11

[Muukalainen]

oliskohan oikea sanonta, sitä saa mitä tilaa

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702152200070475_uu.shtml

onkohan mitään tietoa tai tilastoa kuinka asian laita on naapurimaissa ja vaikkapa muissa maissa samoissa ilmastoissa?
vai onko tämä vain suomen hullujen rakennusmääräysten, ylieristettyjen yli ilmastoitujen julkisten rakennusten  ongelma

ei toimi ilmastointi uudenkarheassa kauppakeskuksessakaan, varmasti 30°C oli eilen lämpöä ja ilmanlaatu ala-arvoinen

Olisiko tässä jotain vastauksia kysymyksiin.
http://www.rakennuslehti.fi/2015/02/487051/

[Muukalainen]

  iltalukemista. 
http://www.prizz.fi/sites/default/files/SAMK%20Energiaviisasa%20rakentaminen_261114.pdf