Lämmitysjärjestelmän saneeraus

[Mosku]

Hei,

Saneeraus suunnitteilla nykyiseen puukeskuslämmitteiseen taloon ja pyytäisin kommenttia mikäli tulee jotain mieleen tulevaan systeemiin mikä se sitten onkaan.

Rintamatalo vm. 1953 110m2 + laajennus 70m2 (vm.1990)
-alakerta pesutilat (lattialämmitys vm. 1990)
-keskitaso patterit (8kpl) + kuisti lattialämmitys
-yläkerta patterit (4kpl)

Nykyinen kattila Etna vm. -79. Vesitilavuus 400litraa, tehot 20-50Kw.
Varaaja 2m3 vm. 1980 (päällä uretaani eriste)

PV - säädin TAC, jossa huonekompensointi + yöpudotus. Huonelämpö noin 20 - 21 astetta. Yö +19.

Koko systeemi kytketty samaan vesikiertoon, osittain huono tuo kun ei ole linja säätöjä tms esisäätöjä pattereissa. -53 vuoden patterit käsin kuristettu venttiili tulpalla vakio säädölle.
Kylppäri lattia piiri tulevassa omalla pumpulla ja suntilla. Kuisti vielä auki. Nykyisellään kierto ei riitä...ja lattian säätö ei mahdollista.

Nykyisen varaajan ja kattilan lataus, joka päivä + kovilla pakkasilla 2krt. (Tosin pesässä riittäisi varaa lisätä enempi puuta kerta lataukseen...). Varaajan kerrostumista hieman hankala seurata kun on yks TI-mittari pöntössä. Varaajassa yösähkö +40 joka vastaa mikäli ei riitä.

Puuta noin 25 -30 m3 + 10 000Kwh sähkö.

...

Uusi järjestelmä:
- Puukeskus tai VesiLP + puu tai MLP
Lähtökohtaisesti PUU ... tai VesiLP+Puu

Onko uusien varaajien hyötysuhteet kuinka paremmat kuin 1980 luvun? Entäpä kattilan pieneneekö puu kulutus? Onko nykyinen 400 litraa hyvä vai huono hyötysuhteen kannalta?

Tavoitteena olisi systeemi, jossa varaajan lataus väli on joka toinen päivä.

Pattereihin uudet esisäädettävät venttiilit ja uus pumppu jossa virtaama säätö mahdollisuus.

Mikäli tulee jotain mieleen, niin kommentoi kiitos.

[jolla]

investoi nyt ensiksi varaajaa vaikka 3 mittaria tai 4.....heh...muutama euro, niin tiedät itsekin missä mennään
sitten termostaattiventtiilit pattereihin ja joku oumanni kiertoveteen
jos sen jälkeen on yleensäkään tarpeen enää mitään, kun nuo vermeet on noinkin uudet, niin sitten

[AnssiKo]

Kannattaa varmalti kelata haulla tai muuten läpi tän foorumin juttuja, vastaavia tai soveltuvia caseja on ruodittu kymmenittäin. Rintsikat on aika yleisiä asumuksia kyl. 

Varaajien hyötysuhteita on hiukka hankala arvioida, eristeistähän se pääasiassa on kiinni. Pannujen hyötysuhteet on sit kyl aika eri kohdalla asteikkoa, puhumattakaan käytön helppoudesta. Puunkulutus todennäköisesti pienenee, samoin todnäk sähkölaskukin varavastusten osalta, ja naapurisopu ehkä paranee kans, mikäli niitä on heti tuulen alapuolella.

Ootko muuten miettiny aurinkokeräimiä? Mikäli päivä paistaa sopivasta suunnasta katonlappeelle, tai löytyy muu soipa paikka, niin toi olis ehkä se helpoin ja edullisinkin vaihtoehto lisälämmitykseks. Pikku VILP on se toinen vaihtoehto, mut eipä tuotakaan kannata oikein muuhun miettiä ku välikauden lämmitykseen, ja silloin lähinnä käyttövedelle. Ainakin jos puita saa kohtuuhintaan. Aina tietty pitäis laskeskella kannattaako loppujen lopuks laittaa muuta varalämmitystä ku sähkövastukset. Kuis pitkiä pätkiä olette pois kotoa, ja kuinka usein?

Nopeesti miettien kaks tai kolme sunttipiiriä, eli jos saat kaikille lattialämmityksille oman piirin, ni vois jättää vain kesäks kosteisiin tiloihin lattialämmön päälle. Tai sit Suomen kesässä kuistille kans.

Toi nykyinen kahden kuution varaaja on ehkä hiukka pieni toivottu lämmitysväli huomioiden, ja varsinki putkifirmojen mielestä jo vaihtoiässä. Jos se on sellaisessa paikassa, ettei vuoto aiheuta katastrofia eikä vaihto puolen talon purkamista, ehkä sen vanhan varaajan vois viel jättää joksikin aikaa. Jos ei muuta, niin saa kustannuksia jaettua useammalle vuodelle. Kaveriksi vois kuitenki laittaa toisen hiukka pienemmän pöntön, johon parit kuuman käyttöveden kierukat ja varavastus niille. Ja aurinkokeräimet tai VILP ensisijaisesti sit kuumentamaan tätä, niin ei tarvi pitää kesällä kaikkia kuutioita kuumana. Vanhan varaajan LKV-kierukka saa toimia uuden varaajan kierukoiden esilämmittimenä. Puupannunkin voi kytkeä fiksusti, niin et lämmittää to pikkuvaraajan ens, ja sit vasta isoa. Lämmityspiirit vastaavasti kuluttamaan ens isoa purkkia tyhjäks ja sit vasta pienestä varaajasta lämpöä, noin käyttövesi riittää pisimpään. Latauksen osalta puhutaan varaajien sarjaankytkennästä. Ja lämmityspiireihin ns. bivalenttisuntit, niin onnistuu helpoiten toi purkujärjestyksen handlaus.

[Mosku]

Hyvä idea tuo lisävaraaja. Periaatteessa ei vaaraa vaikka tulis vanhaan vuoto, alin kerros ja autotalli. Putkimieshän listaa kaikki vaihto kuntoon . Ennankointi toki järkevää, kuin tulipalo korjaukset. mitäs meinaa bivalenttisuntti? 3-tie haara vai?

Ouman on hyvä varmasti kyllä. Tuo TAC säädin siitä hyvä, kun siihen saan ohjelmoitua lämpötilat ja venttiili ajot + säätöpiirit mitä vaan mielikuvitus keksii.
Periaatteessa tuohon vois lisätä sähkövastusten säädöt(jos laittaa TE00 käyrällä), varaajien lataus toiminnot ja tilojen lämmityspiirien säädöt. Pitää vaan varmistaa varaajien ylilämpötermostaatit mekaanisilla, jos säädin menee jumiin ja varaajat ylilämpenee tms.
 
Minkä kokoista lisävaraajaa suosittelet? 0,5 - 1m3?

Aurinkokeräimet on mahdollisia, mutta menee varmaa samaan kuin peltien vaihto jossain vaiheessa vuosien päästä. Etelä - Pohjois suunnassa lappeet suunnilleen...hyvin paistaa ja parempi vielä jos puita kaatais. Mutta ei raski, on niin järeää ja vanhaa puuta sitä ei nyky metissä juuri näe.

[AnssiKo]

Hyvä idea tuo lisävaraaja. Periaatteessa ei vaaraa vaikka tulis vanhaan vuoto, alin kerros ja autotalli. Putkimieshän listaa kaikki vaihto kuntoon . Ennankointi toki järkevää, kuin tulipalo korjaukset. mitäs meinaa bivalenttisuntti? 3-tie haara vai?

Bivalentti on sellainen suntti mis on kaks tuloa varaajalta/-jilta, yks lähtö ja yks paluu. Eli ens voi käyttää ison varaajan yläpäästä otetulla kuumalla pattereita, ja sit ku alkaa viiletä, kosketaan vasta pieneen varaajaan.

Mulla bivalenttisuntti ottaa ens hybridivaraajan laipion alta, ja vasta varaajan alapään jäähdyttyä alkaa pikku hiljaa ottaa myös yläpäästä. Parempi kerrostuminen, ja jää sitä kuumaa paremmin vaiks käyttöveden priimaukseen. Samaa tukee kaks (tai useempia) käyttövesikierukkaaki.

Ouman on hyvä varmasti kyllä. Tuo TAC säädin siitä hyvä, kun siihen saan ohjelmoitua lämpötilat ja venttiili ajot + säätöpiirit mitä vaan mielikuvitus keksii.
Periaatteessa tuohon vois lisätä sähkövastusten säädöt(jos laittaa TE00 käyrällä), varaajien lataus toiminnot ja tilojen lämmityspiirien säädöt. Pitää vaan varmistaa varaajien ylilämpötermostaatit mekaanisilla, jos säädin menee jumiin ja varaajat ylilämpenee tms.

Joskus vähempi säätöjä on parempi. 

Mut vastusten starttilämpöjen säätö lämmitystarpeen mukaan olis kyl näpsä piirre. Nyt vastuksen omaa termaria tulee hiukka veivailtua kelien mukaan. Nyt alle 40 astetta, pakkasilla sit hiukka korkeemmalla. Toi ajatus tuplavarmistuksesta on kyl hyvä, vaiks pannuissa onkin nykyään puhaltimelle turvaraja ja viel jäähdytyskierukkaki.

Latauspumppu on hiukan hankala, itte tuuppaan sen käyntiin jo minimissä eli tolla ohjauksella @60 asteessa. Lataustermari 72 astetta, ja pumpun sammutus @73 astetta, eli jämät menee vapaakierrolla varaajaan. Mut hifistelykshän toi hiukka menee.

Minkä kokoista lisävaraajaa suosittelet? 0,5 - 1m3?

Aurinkokeräimet on mahdollisia, mutta menee varmaa samaan kuin peltien vaihto jossain vaiheessa vuosien päästä. Etelä - Pohjois suunnassa lappeet suunnilleen...hyvin paistaa ja parempi vielä jos puita kaatais. Mutta ei raski, on niin järeää ja vanhaa puuta sitä ei nyky metissä juuri näe.

Njoo, varaajan valinnassa tilantarve on aina eka, sit lompsa... Minimi varmaan 300l, mut isompi antais sit sitä lisäkapasiteettia ja lämmitysväliä.

Puu kasvaa (sit joskus...) takas, eikä niitä kaikkia ole pakko kerralla niittää. Saisko keräimet jonneki putkien päähän kauemmas telineeseen, pois varjostuksesta?