Ohjeita vailla arimax 520 tehokkaaseen käyttöön

[kuuppo]

Terve.
Seuraavaan ongelmaan tarvitsen viisaita neuvoja...

Poltan sekalaisia puita elikkä kuormalavoja ja oikeita klapeja erilisilla sekoituksilla, En saa pakokaasujen lämpötilaa nousemaan edes lähelle 200c ovat paremminkin noin 100-120c josta johtuen 2000litran varaajan täyttö kestää aina kokopäivän. Alkaa kyrsimään juosta kellarissa jokatoinen päivä 15kertaa.
Kattilan edessä oleva lämpömittari myöskään ei nouse kuin noin 80 asteeseen. Varaajana toimii jonkun joskus itsetekemä noin 2000 litrainen pytty ja välillä on myös latauspumppu (termovar)

alempaa ilmaluukkua ohjataan sillä vekottimella mistä ketju lähtee alaspäin (en tiedä nimeä) . Ylempää olen säädellyt auki ja kiinnipäin mutta ei ole tullut mitään viisautta.  Savupelti on täysin auki (se mikä on oikeassa ylänurkassa jossa pallo päässä)

ps. puut on kyllä kuivia mitä poltetaan ja niitä kuluu seuraavasti kun pytty on viileä niin lavapuita noin 4 lihalaatikkoa ja klapeja 2-3 lihalaatikkoa

[Pähkäilijä]

Tervetuloa foorumille!

Äkkiseltään tolla systeemillä sanoisin savukaasumittarin hajonneen jos lämmöt ei enempää nouse. Homma nyt menee matemaatiikaksi mutta jos 2 kuution varaajaa lämmitetään asteella niin se tarviaa semmosen 2.4 kWh energiaa ja samanverran siitä lähtee kun sitä käytetään asunnon lämmittämiseen.

Ihan äkkiseltään suosittelen (mikä pannu?) punnitsemaan sen päivittäisen puumäärän mitä pannuun panet ja sitten laskemaan lämmitysten välisen ajan varaajan jäähtymisen jolloin tiedät miten paljon asunto + lämmin käyttövesi haukkaa vuorokaudessa energiaa. toki jos varaajassa ei ole mittareita niin tämä on mahdotonta, mutta jos syytä etsitään minne menee kattilan tuottama energia niin silloin tarttee tietää

1 paljonko kattilaan pannaan energiaa
2 paljonko siitä saadaan varattua varaajaan
3 paljonko polton aikana menee käyttöön

tuon perusteella voi sitten miettiä mikä systeemissä toimii ja mikä ei

[25mottia/v]

Joo, monesti lukee kuvailuja joissa oletetaan että palaa hyvin mutta varaajan kylmänä pysymiselle epäillään syyksi pumppua ym. vedenkierto- ongelmaa.  Palon sujuessa kattila lämpöineenhän on kuin tavarajuna, ei se voi pysähtyä ilman että se energia johonkin häivytetään.  Eli jos palaa, niin varaaja kuumenee tai muuten kohta kiehuu.  Jos ei kuumene eikä kiehu, niin silloin palaminen on paljon pienemmällä teholla kuin mitä ehkä oletus on.   mahdollisesti tuo aika alhainen savulämpö voi viitata, että palaminen on pienitehoista. 
Seurailetko mitä pesässä tapahtuu?  Kulkeeko ilmat huomattavan hyvin ja onko palamisella humisevaa ääntä, eli leikin ääntä?  kaipa kattila kuin kattila täysillä palaessaan liikuttelee kaasuja turbulenttisesti ja liekissä on kaasujen laajenemisia sen verran että tulee sitä ääntä, siis sekä ylä- että alapaloisessa.
Pelkkä arvaus mutta kun puhut pitkästä latausajasta ja vajaasta kaasujen lämmöstä, niin onko jotenkin systeemillä pala kurkussa eli ilmansyöttö , korvausilma taikka piippu jarruttaa nyt sitä kunnon vauhtiin pääsyä? 
 

[25mottia/v]

Itsellä oli yläpalo aiemmin ja se kattilan vedenlämpöä ohjaava venkotin josta se ketju menee alaluukkuun, ei passaa varaajan täyttöön vaan yön mittaiseen kitupaloon ilman varaajaa.  Ei ole tarpeen.  Jos se alkaa säädellä alailmaa niin ota irti, säädä alaluukku kunnolla auki ja katso alkaako kattila nostaa tehoja oikeasti.  Jos kaiki mitoitettu ok, niin kattilan latauspiiri vie lämpöä varaajaan sen verran kuin kattila tekee täydellä nimellisteholla.   Alaluukku on kaasupoljin ja se saa olla pohjassa on vastakuormana on varaaja eikä pelkkä patteriverkosto.

[VPJ]

Pikaisella googletuksella kaksoispesäkattila? Joku malli on tehokas puun poltossa eli puut palaa mutta lämpö ei siirry veteen.

Nuohous ensiksi ja sitten mietintää palaako hyvin kunnon huminalla.

Paljonko puuta palaa tunnissa kiloina?

[kuuppo]

Terve. Kyseessä on kaksoispesä kattila enkä ole mittaillut puun kulutusta taikka mitään kylmenemis tai lämpiämis aikoja täällä annettujen ohjeiden mukaisesti.
Nyt sain kumminkin sen kaltaisia vastauksia mitä lähinnä hainkin... eli palaa vähän vajaalla teholla koska lataus kestää julmetusti, ei siis kuulu kunnon huminaa.
Nuohottu on aina sillointällöin toki useamminkin voisi sen tehdä. Kokeilenkin siis seuraavalla kerralla kirjata ylös ajat sekä puiden painot ja avaan sen alaluukun sillain että liekki saa henkeä.
Laitan vielä haivainnot tänne ylös.

Kiitos ystävällisistä neuvoista ja tässävaiheessa.

[25mottia/v]

Morjens!
On tämä täällä teknisesti paremmionkin sanottu, mutta pääasia on että jos kattilalla on vaikka maine ettei lämpösiirry veteen, niin sitten on oltava 400+ asteiset palokaasut.  Pesällinen puuta tekee lämpömäärän ( ks. aiempi tavarajuna vauhdissa- vertaus)  ja joko se menee veteen taikka jolmetun kuumana palokaasuna ulos.  Muualle sitä ei voi kätkeä.
Tosi hillitty poltto toki voi näennäisesti vääristää sitä miltä homma näyttää eli tyhjäkäyntipolton energian voi kai hivuttaa taivaalle 120 asteisena kaasunakin...    Eli kaikki alkaa perustilanteesta: tavarajuna täyteen vauhtiin ja seuraamaan missä energia alkaa näyttää päätään, eli piilossa se ei pysy eikä " karkaa" taivaalle...  ainakaan ilman julmetun kuumaa savua. 
kattilan polttotapahtuman täydelle teholle saatto on hyvä idea ja sieltä se ratkeaakin se arvoitus. 

[markkulievonen]

Morjens!
On tämä täällä teknisesti paremmionkin sanottu, mutta pääasia on että jos kattilalla on vaikka maine ettei lämpösiirry veteen, niin sitten on oltava 400+ asteiset palokaasut.  Pesällinen puuta tekee lämpömäärän ( ks. aiempi tavarajuna vauhdissa- vertaus)  ja joko se menee veteen taikka jolmetun kuumana palokaasuna ulos.  Muualle sitä ei voi kätkeä.
Tosi hillitty poltto toki voi näennäisesti vääristää sitä miltä homma näyttää eli tyhjäkäyntipolton energian voi kai hivuttaa taivaalle 120 asteisena kaasunakin...    Eli kaikki alkaa perustilanteesta: tavarajuna täyteen vauhtiin ja seuraamaan missä energia alkaa näyttää päätään, eli piilossa se ei pysy eikä " karkaa" taivaalle...  ainakaan ilman julmetun kuumaa savua. 
kattilan polttotapahtuman täydelle teholle saatto on hyvä idea ja sieltä se ratkeaakin se arvoitus.

Asia on just mitä ajattelit. Jos kaasut palavat suht koht hyvällä tasolla,.- mutta varaaja ei lämpene tästä huolimatta, niin savukaasujen PITÄÄ olla järkyttävissä lukemissa.
Taas, jos savukaasut on  alhaisella tasolla, niin silloin kaasut eivät pala,- vaan palamatonta energiaa siirtyy taivaaan tuuliin saastuttamaan.
 Tuohon liittyen ,- kattilan savukaasujen lämpötilaa ei tule laskea tietoisesti alas,- jos kattilan rakenne ei sitä tue. Kyseessä on hapeton kitupoltto,- jossa energiaa tuhlataan palamattomien kaasujen kulkiessa hormiin.

Väitämpä, miten kitupoltto/ liian alhainen lämpötila laskee enemmän hyötysuhdetta kuij korkeampi  savukaasujen lämpötila. Jos palamattomia kaasuja saadaan lisää palamaan, niin pienikin määrä nostattaa yllättävän helposti  kaasujen lämpötilaa ja tämä jos  mikä lämmittää kattilan vettä.

[25mottia/v]

aiperrr.. osuma, lievonen.  tosiaan. Perusjuttu..  jos kaikki EI pala, niin saadaan aikaan energian halloween katoamisia.
Näitä asioita varten on foorumi.  siellä 1+1= enemmännkuin 2

[markkulievonen]

Terve.
Seuraavaan ongelmaan tarvitsen viisaita neuvoja...

Poltan sekalaisia puita elikkä kuormalavoja ja oikeita klapeja erilisilla sekoituksilla, En saa pakokaasujen lämpötilaa nousemaan edes lähelle 200c ovat paremminkin noin 100-120c josta johtuen 2000litran varaajan täyttö kestää aina kokopäivän. Alkaa kyrsimään juosta kellarissa jokatoinen päivä 15kertaa.
Kattilan edessä oleva lämpömittari myöskään ei nouse kuin noin 80 asteeseen. Varaajana toimii jonkun joskus itsetekemä noin 2000 litrainen pytty ja välillä on myös latauspumppu (termovar)

alempaa ilmaluukkua ohjataan sillä vekottimella mistä ketju lähtee alaspäin (en tiedä nimeä) . Ylempää olen säädellyt auki ja kiinnipäin mutta ei ole tullut mitään viisautta.  Savupelti on täysin auki (se mikä on oikeassa ylänurkassa jossa pallo päässä)

ps. puut on kyllä kuivia mitä poltetaan ja niitä kuluu seuraavasti kun pytty on viileä niin lavapuita noin 4 lihalaatikkoa ja klapeja 2-3 lihalaatikkoa

Suosittelisin kokeilemaan pienepikokoista puuta. Jos savukaasumittari on kunnossa, niin lämpötilat kertovat,- etteo puu kaasuunnu kunnolla ja pala. Siis pesän  lämpötila ei riitä pitämään palamista yllä. Kyseessä on paremminkin puiden hävittäminen kuin polttaminen.

Jos kaasuuntumista tapahtuisi ja olisi hyvä palaminen, niin todellisuudessa savukaasut tuossa kattilassa olisi yli +300C. Kyseessähän on kaksoispesäkattila.
Mutta, eikö kattila nokeemmu / pikeenny runsaanpuoleisesti ja hormista tule tummaa savua. Jonnekkin se puiden energiamäärä on kätkeytynyt taas arvoitus missä muodossa.

[markkulievonen]

Sekin on huomioitava, miten  kattilan teho puulla on vain 20kw max eli 2000 litran varaajan lämmittämisessä menisi yli 6/h täydellä teholla poltettaessa ja huonosti palaen / pienemmällä teholla koko päivä.

Jos kattila on jo   vuosiaan nähnyt ja puulla lämmittäminen kiinnostaa, niin kattilan vaihtaminen käänteispalokattilaan on yksi palamista parantava tekijä. Niin, ja et istumaltasi usko, mihin tasoon lämmittäminen muuttuu. Naapuri ei tiedä milloin varaajaa lämmitetään.

YP kattilan lämmittämisestä  oli kokemuksia  vuosikymmenet ja  puiden lisäyksen itsekkin tein 20....30 min välein 6/h aikana. Siihenkö liittynee, miten paino on ollut koko ajan nousu johdanteinen.

[dieseljätkä]

Pakko on kompata markkulievosta. Kuullostaa käänteispalon puutokselta.  Syyskosteus kun puut kastelee, niin tavan uunit vaan ei tahdo palaa kunnolla ennen kuin hiilloksen päälle pääsee lisäilemään uuden panoksen. Häkäpönttökattilat eivät ole niin kranttuja puun kosteudelle.  Toisiopalon kun saa edellisen polton hiilloksella kätevästi käyntiin, niin äkkiä tulee kattila ylösajettua ja varaaja alkaa latautumaan.

[repa]

Juu, kompataan. Muut kuin kaasutuskattilat vaativat suht kovan polttotehon toimakseen kunnolla. Ellei veto ole riittävä joudutaan tuommoseen tuhnutuspolttoon. Eli ensimmäiseksi nuohotaan hormi ja kattila. Itellä n. 50 cm vaakaputkea ennen hormia ja sitä on miltei mahdoton nuohota. Tein sitä varten sitten notkeasta vaijerista nuohoustyökalun.

Jotta kattila "hengittää" riittävästi, se ketjun varassa kiikkuva ilmaluukku pitää kääntää kunnolla aukiasentoon. Jos ei noilla parane niin sitten on joku "mekaaninen" vika, jota on vaikeampi mennä arvailemaan.

Sitä savukaasumittaria ei juuri kannata kattella, ainakaan aluksi. Sitten kun kattila palaa kunnolla lämmöt asettuu "jonnekkin", mikä on kattilalle ominainen taso. Jatkossa sitten savulämpöjen muutoksesta voi vetää johtopäätöksiä, tarviiko nuohota tai onko palaminen huonontunut. Ne mittaritkin näyttää mitä sattuu ja reagoivat melkoisen hitaasti palamisen aikaisiin muutoksiin. Silloin tällöin K-anturilla kattelen missä oikeasti mennään. Tiilihormiin saa mennä vaikka 600 C ja pitääkin mennä suht kuumina ettei hormi kastu.

Aina hoetaan että kaasutuskattilat vaatii kuivat puut. Itellä oli viime talvena se "Märkä puu palaa paremmin" koesarja yhdistettynä "kannolta pesään"-kokeeseen. Puolipesällistä alku (jäännös ) hiiliä niin melko märkäkin paloi jopa lämpöä tuottaen. Huhtikuulla alkoi tulla niin märkää puuta että hiillos paloi monesti alta pois ja pesässä kasa märkää tavaraa, meinas hymy hyytyä. Onneksi olen iloinen luonne.

[jolla]

lisäisin vielä repa' n kirjoitukseen että niin kauan kun palotapahtuma on siellä missä pitääkin ei savukaasujen lämpötila ole ongelma, päinvastoin paikat pysyy puhtaana, mutta olen kerran saanut 'jätkän kynttilän' piipun päähän, ei siitäkään mitään hätää ole, menee vaan lämmöt lyhentämättömänä harakoille
tuo tuli yllärinä kun luvattiin hakea muutama sata vr lavaa mutta ei huolinutkaan vaan olisi ottanut ilmaiseksi, en antanut vaan pistin kaivurin kauhalla kalliolla silpuksi ne ja saavilla sitten kattilaan. tuli niin paljon kaasua että paloi vasta piipun päässä

[kuuppo]

Tyhmä kysymys vielä tutkimusten jatkoksi...
Pitääkö pannun savupelti olla täysin auki kun lämmittää puulla? Ilmaluukkuja rajusti olen avannut ja sillä olen saanut lisää voimaa palotapahtumaan ja miltei puolitettua lämmitykseen käytettävän ajan. Tarkempaa "dataa"  tutkimuksistani kirjottelen kun pääsen tietokoneen ääreen. -ak-