varastopesän syttyminen kauttaaltaan pitäisi teoriassa olla hallittava ja ainoastaan tilapäistä ylituottoa aiheuttava asia. Koko pesähän joutuu jakamaan vain sinne mitatun ensiöilman ja kovin suurta karannutta loimotusta ei pitäisi olla. Tämä väite perustuu vain siihen että ainoastaan ensiöilman määrän pitäisi säätää pesän kaasutuspalon määrä. ( eli monikin puu voi olla tulessa, mutta kokonaispalo vain ilman happimääräsn suuruinen)
Tosin käytännössä puun koko ym. vaikuttaa siihen paljonko pesällinen puuta tuottaa palokelpoista kaasua aikayksikössä.
Itsellä kyllä palaa käytännössä joka kalikka pinnastaan jo siinä vaiheessa kun puoli pesää on viimeistään mennyt.
Ilmojen ohjaus alaosaan varmaan muuttaa kattilan käytöstä, mutta luotan omassani siihen että suljettu pesä on oma prosessinsa ja sinne ohjattu ilmamäärä tuotaa tietyn määrän kaasutuspaloa ja tietty kitupalo siellä täällä on vain kaasun tuotolle parempaa kuin pieneen kohtaan ohjattu alapalomainen ensiöpalo. Päinvastoin oikein hyvin kohdistettu ja pieni paloalue puupesässä polttaa puuta liikaa ja kaasuttaa liian vähän. samoin hiilipatja on lujilla jos ilmaa tulee sitä kohti liikaa.
Ilman tutkijan kokemuksia on tullut mielikuva että itsellä kattila toimii todella hyvin kun paloa on pesässä suhteellisen laajalla alueella. Se tarkoittaa keskimäärin aika paljon vajalla hapella palavia puita ja runsaasti kitupaloa ja kuivatislausta. Myös hiillosta tulee hyvin lisää, kun sitä ei polteta ilmasuihkulla pois, vaan yläpuolella palaa ja kituu paljon puuta joka lopulta jättää vain hiilet jotka laskeutuvat paksuhkoksi patjaksi jonka läpi se kitupolton kaasu joutuu menemään. Sellaisella poltolla kaasu on ainakin hyvin kuumahajotettua ja tuntuu palavan hyvin. häiriötä voi tehdä, jos ison hiilipatjan ja kovahkon pesälämmön kanssa yhtä aikaa on pientä puuta. Se aiheuttaa toisiopalon tukahtumisen ja kovan savutuksen sekä tovin mittaisen toipumisajan.
Tuosta ei ehkä tarkkaa mallinnusta saanut, mutta pääviestini on että omalla kattilallani pärjää ongelmit´ta vaikka ns koko pesä olisikin tulessa. Ei se pala isommalla teholla kuin mitä ilmaa syötetään. Jos siitä annostellusta ilmasta ei ottaisi muu pesä mitään vaan ainoastaan nielun välitön yläpuoli, väittäisin että silloin poltettaisiin alapalomaisesti puuta yläpesän pohjalla ja varsinainen kaasutus voi olla vajaata. Nyt en siis puhu pikkutikkujen ryöpsähdyksestä ja kaasutulvasta vaan siitä kun iso osa pesän puista ottaa hiljalleen happea ensiöilmasta ja keskittyy käytännössä vain kaasun tuottoon. Alaosa pesää siirtyy ( kun happi on jo kutakuinkin käytetty) vain ison hiilipatjan muodostamaksi kaasunkäsittelyosastoksi. Sitten nielun alla alkaa taas uusi palo, uudella ilmalla.
