Kylmän takan lämmitys?

[Pähkäilijä]

Alustus sepustukseen - teki mieli tulen päällä käristettyä kyrsää - joten siis mökille mikä on kohtuullisen kävelymatkan päässä ja varaava takka tulille

Takka on edellisen kerran lämmitetty kello kuukausi tai 2 sitten, pihalla oli -1c ja mökissä sisällä nollakeli. Jostain syystä mökillä ei ollut vaakaa...   joten hauisvaa'an mukaan laitoin korillisen ehkä noin => 7 kg puita paikan päällä noin 10 vuotta sitten muurattuun takkaan jonka massaa arvioin silmämääräisesti 1000 kg paikkeille. Sytytykseen auttaa nykyisin sähkö - 1500w kuumailmapuhallin nuohousluukkuun 5 min avaa tukkoisenkin hormin - kenellä ei sähköä ole 8 kw töhö nestekaasupullon kanssa hoitaa asian nopeammin.

Kun tuli syttyi ja veto oli kunnossa niin sitten lopetinkin hyvät hyötysuhteet - noin 20min sytytyksestä avasin tulipesän ikkunat ja säteilylämpö pääsi noin 35 m2 tupaan. Samalla veto hidastui takassa huomattavasti ja tulesta tuli avotakka joka sai osan ilmasta arinan alta. Jos 7 kg puumäärässä on 32 kWh niin kuinka nopeasti sitä saa imeytettyä tiileen ja laastiin? Parin tunnin lämmitysjakson aikana suoraan takan suuluukusta 3 metrin päässä olevassa mittarissa nousi lämmöt 7c - tämä ei yhdestä pisteestä mitattuna todellakaan kuvaa noin 90 m3 ilmamäärän lämpimämistä koska uunin takapuolella oli selvästi nenään kylmempää. Makkarat paistui lopuksi hiilloksella - mikäs sen mukavampaa ennen paistelua kuin takkatulen katselu pilkkihaalareissa...  

Siinä ohimennen pähkäillessä tulipahan mieleen ettei liene yhtään opusta missä ois kerrottu kuinka monta astetta tiiltä saa tunnissa lämmittää... Monet kertovat kyllä tarinoita hajoitetuista tulipesistä talvipakkasella  

edit - typoja korjailtu

[Ilpisti]

Siinä ohimennen pähkäillessä tulipahan mieleen ettei liene yhtään opusta missä ois kerrottu kuinka monta astetta tiiltä saa tunnissa lämmittää... Monet kertovat kyllä tarinoita hajoitetuista tulipesistä talvipakkasella 

edit - typoja korjailtu

Tarina kertoo että vuolukivetkin "itkevät" jonkin aikaa kun kylmään mökkiin täräytetään tulet takkaan, ja näitä on ilmeisesti saatu sitten halkikin kun on laitettu heti kovat tulet alle. Tiilihän ymmärtääkseni ottaa vettä vastaan jonkin verran, ja tästä syystä tiilestä tehtyjä tulisijoja pitäisi alkaa lämmittämään pienillä tulilla jottei tiilessä kiehuva vesi rapauta/halkaise tiiltä. Kivessä halkeamisen ilmeisesti aiheuttaa kova lämpötila-ero/lämpölaajeneminen kun kivi ei lämpene tasaisesti joka puolelta.

[seppol]

Se vuolukiven itkemä vesi tulee palotapahtumasta ja tiivistyy pinnoille. Jos on aivan kuiva puu se sisältää yhdisteissään 5% vetyä. Kilossa puuta on siis 50 g vetyä. Jokaisesta vetygrammasta tulee 9 g vettä eli yhteensä 450 g. Sitä on siis tarjolla vaikka kuinka paljon ja se tiivistyy uunin ollessa kylmä.
Pian lämpötila kuitenkin nousee sisäpinnalla enemmänkin ja vesi haihtuu takaisin palokaasuihin. Kiven lämmönjohtavuus on n. 1 W /(m* K). Vuolukivellä n. 5 ja kuparilla 390.
Tämä tarkoittaa sitä että kivikuution läpi kulkee 1 W: n teho jos lämpötilaeroa on 1 aste.
Jos kiven paksuus on 10 senttiä, lämpövirta on 10 W.
Jos lämpötilaero on 10 astetta , lämpövirta on 100 W
Jos lämpötilaeron on 100 astetta, 1 neliön 10 senttisen kiviseinän läpi kulkee 1 KW teho.
Jos uunin ulkokuori on 10 m2, ja halutaan 10 KW teho, lämpötilaeroa kuorikerroksen yli pitää olla vähintään 100 astetta. Tähän kuoreen on nyt keksitty laittaa vielä kova villaeriste joka huonontaa lämmön johtumista entisestään. Tällöin, jotta saavutettaisiin sama lämmitysteho, sisäosan lämpötilaa on nostettava. Silloin sen tilavuus kasvaa tietenkin enemmän kuin kuoren. Jos sisäosalla ei ole tilaa, kuori halkeaa.

[Ilpisti]

Seppol puhuu siis ns kuoritakasta. Ymmärtääkseni niitä vähemmän tehdään vuolukivestä, enemmän tiilistä.
Nykyään on ymmärretty vuolukiven "syiden" merkitys uunikäytössä, ja kivet valitaan eriosaan takkaa/uunia syiden suunnan mukaisesti. Vanhemmat vuolukiviset uunit/takat saattoivat alkaa "lehteilemään" tulipesästä koska syyt olivat kivessä pystysuuntaiset.
Tuon meidän takan pystyttänyt muurari kertoili näistä syy-jutuista, ja miten se vaikuttaa lämmön käyttäytymiseen. Eli loogisesti jos syyt ovat pystyssä kestää lämmöltä kauemmin läpäistä kivi, ja näin päin uusissa takoissa tehdään ulkokuori. Tulipesän laitetaan sitten syyt vaakaan jotta lämpö johtuisi nopeammin ulkouoreen, eikä alkaisi "lehteilemään".
Tuo vuolukiven halkeaminen on askarruttanut, enkä oikein keksi muuta syytä kuin rajun epätasaisen lämpenemisen, ja siitä johtuvien jännityksien laukeamisen kiven halkeamisena.
Kuoritakoissakin lienee yleensä n.5-10mm ulko-/sisäkerroksien välissä, eli sielläkin pitäisi olla teilusti tilaa laajenemiselle. Tietty jos on muurauksessa on käynyt oho-, niin sitten

Tuossa joitakin piirustuksia tiilitakoist yms:
http://www.halminen.fi/index.php?module=simplegallery&func=album&aid=1

Hyvää joulupäivää foorumilaisille 

[Pähkäilijä]

Jatkumo

Tullu muutamana päivänä käytyä mökillä ihan mielenkiinnosta testaamassa miten korillisella puita pärjää. Vaaka mukana jopa ja mittasin koivukorillisella painoa 11 kg ja muille puille korillisessa 9 kg

päivä/poltetut puukilot/ sisälämpötila aloittaessa/ vuorokauden keskilämpötila

27.1 11 kg -11c, korillien poltto on 2 osainen, ensin noin 2/3 ja sitten loput
28.1 11 kg  - 6c -20c
29.1   9 kg  -1c  -15c
30.1   9 kg  -3c  -20c
31.1 11 kg  -4c  -21c
1.2    9 kg  -5c  -24c
2.2  15 kg  -9c  -25c
3.2  17 kg  -4c  -26c
4.2   8 kg   -8c -30c

mittailut loppuu... ja jatkuu....

18.2 vuorokauden keskilämpö -10c
aloitus      -3c hormissa ja -8c takan kylki samoin kun sisälämpötilat, 7 kg pientä puuta uuniin ja tulta perään
15 min       +8c savukaasut, ensiöpuoli pienemmälle, oli tuhkaluukku kokonaan levällään
30 min     +36c
40 min     +37c ja toisiopuoli => takkaluukku auki kokonaan
45 min     +58c
1t           +48c
1t 15 min +40c ja pelti kiinni - takan kylki +2c - -8c

19.2 vuorokauden keskilämpö -9c
aloitus +3c takan kylki +1.6c max ja tulipesä +13c, sisällä -4c 9 kg 7 klapia ja tulta perään
15 min      +127c ensiöpuoli raolleen, oli auki kokonaan
30 min      +146c
45 min      +155c toisiopuoli auki kokonaan (lasiluukku eli avotakaksi)
1t           +160c
1t 15 min +140c - toisio kiinni ja ensiö auki => max 196c hiilosta pienennettäessä. sitten pelti kiinni, takan kylki max +12c Veto oli aivan erilainen tänään verrattuna eiliseen, takka oli kait kuivunut ensimmäiselllä lämmmityskerralla sen verran että jaksoi polttaa kunnolla.

       keskilämpö/ takan kylki/  tulipesä/ hormi saunan puolella/ sisälämpö
20.1           -4              14          27                             5             3  takka 9 kg sauna 10 kg
21.2           -2              23          51                            17           10  takka 9 kg sauna  7 kg
22.2           -3              26          52                            17           12  takka 9 kg sauna  7 kg
23.2           -1              26          50                            21           14  takka 9 kg sauna  7 kg
24.2           -4c            35/(63)    75/(125)                   --/(30)     15/(23) takka 9 kg - (toinen mittaus + 6h)

EDIT - 2013 testailua

29.12 poltin noin 6 kg puita, 30 ja 31.12 10 kg, kahdesta jälkimmäisestä pienet savukaasujen lämpötilamittailut

[Pähkäilijä]

Tulipa vaihteeksi testattua miten kylmä kesämökki lämpenee. Tällä kertaa kohteena oli paikanpäällä -80 luvulla veistetty pyöröhirsimökki jossa lämmitettäviä neliöitä noin 45. Keskellä on Tulikiven takkaleivinuuni

http://www.tulikivi.fi/tuotteet/TLU2637_11_Takkaleivinuuni

jolle ynnäin alussa noin 1.5 kW tehoa ja myöhemmin 3 kW (ihan esitteen ja puumäärän perusteella - ei heitä montaa kilowattia suuntaan tai toiseen). Leivinuunin puolella on paistomittari jonka lukemat on myös tuossa poltettujen puukilojen jälkeen ilmoitettu.

3 vuorokauden ja 72 kg puumäärän jälkeen alkoi myös lisälämmittäminen ja siihen loppui mittausjakso.

Että kyllä uunilisella päivässä pärjää leivinuunin kanssa, jos neliöitä on riittävän vähän ja riittää kun asunto on plussan puolella  . Toki lähtötilanteessa mökissä oli pakkasta sisällä -10.6c...

EDIT ULKOLÄMPÖTILA SISÄLÄMPÖTILA TEHO

[Pähkäilijä]

Nyt tuli saatua Misan kamiina penikaksi takalle. Tosi hyvä testi tänään, mökki muuttui 2 tunnissa asuttavan lämpöiseksi, toki myös jäähtyi tunnissa kun tuli sammui. Takan kylki oli lopussa +11.6c kuumimmillaan.

Veto ei ollut huima joka on ihan ymmärrettävää kun piipussa oli -12c aloittaessa. Pihamaalla aika tasaiseen -17c. Onneksi veto kuitenkin kokoajan oli sisältä ulospäin. Muutaman minuutin nuohousluukusta asenteluhommia tehdessä lämmitin kuumailmapuhaltimella varmuuden maksimoinnniksi.

Kamiinan savukaasujen lämmöt jäi mittaamatta, oma IR mittarin näyttämä kun loppuu 225 asteeseen sen saavutti kamiinan päällinen jo varttitunnin jälkeen. 2 tuntiin paloi 9 kg puuta -> 36 kWh. Jos siitä sai puolet talteen olis kaminan teho 9 kW paikkeilla. Mikäli savukaasut jäähtyi takassa 300c ois siinä 6 kWh edestä kylmää takkaa lämmitetty eli aika "soft start".

EDIT, puun poltossa alkupanos 2 kg ja sitte 1 kg lisäys varttitunnin välein

Pari viestiä ylempänä on vuodenvaihteen kahden lämmityskerran savukaasujen lämmöt.

Peltinen takan luukku "räppänällä" johon tuo kaminan piippu menis vois olla tosi näppärä homma tulevaisuutta varten. Tuo kovavilla on kuitenkin jo reunoiltaan nokinen joten poisoton yhteydessä tarttee varoa ettei koko mökkiä sotke  

[seppol]

Hieno ja odotettu tulos. Kuten jo kirjoitin, ehdotin tätä siskolleni vuosia sitten mutta ei ottanut tulta. Sillä on muurattu takka josta samana päivänä lämpöä ei saa yhtään. Vain jos lämmittää kovasti, pistää pellin kiinni, avaa luukut ja lähtee muutamaksi tunniksi muualle. Sitten sama uudelleen.
Nyt sen sijaan lämpöä tulee heti sisään. Siinä suhteessa yksinkertainen kamina on paras, sitä ei voita mikään. Kuumat kaasut lämmittää jo takaa ja hormia ja lämmityksen voi aloittaa toden teolla.

[jolla]

on todellakin hieno oivallus, meillä on vain avotakka, mutta eihän se sinältään vaadi kun suuremman kovavillapalan.
Minulla oli mökillä suunnitteilla aikoinaan että yhdistän metallisella putkistolla tuhkaluukuista saunan ja takan hormit ja saunalla lämmitän mökinpuolen. Kokeilin kurttuputkella, ja toimiihan sekin mutta sitten nuo kokeilut jäivät kun käydään mökillä vain kesäisin ja etpäässä saunomassa kun on niinkin lähellä.

[Pähkäilijä]

Jos rupeis hifistelemään ni tuollane peltier tai stirlingtuuletin pitäs pistää viel kaminan päälle  

http://www.ecofan.ie/?page_id=86
http://stovefanreviews.com/

no, paikalla kun on sähkökin niin pöytätuuletin hoiti homman ihan hyvin

jatkumoa... ei pitäs ebayihin mennä kattelemaan tollasia tuulettimia... käyttökokemuksia sitte joskus myöhemmin...

Illalla kävin mökillä testaamassa uudestaan kaminan lämmitystä. Eilen kun ei ollut ajatuksissa käydä niin pelti jäi auki (mökillä on myös 2.4 m2 ilmanlämmitin ja jos se alkaa pyörimään niin ompahan poistoreikä ilmalle valmiina) ja hyvin oli mökki päivässä jäähtynytkin. Mutta hivenen oli takka eilisestä lämmin vielä kun savukaasuissa päästiin parikyt astetta korkeemmalle. Kaminan kanssa ei savukaasuihin tule piikkejä kun puita lisää, piikit tasoittuvat jo varmaankin itse kaminassa huoneilmaan ja takan konvektoreissa on tilanne paljon tasaisempaa. Mittasin myös takan kylkeä sekä seinää ir mittarilla ku muutakaan en keksiny

jatkuu

25.1 tuli lämmitettyä vähän pitempäänkin ja sisälämmöt nous jo 32c paikkeille eli 40 astetta aloituksesta. Aloituspanos kun oli myös 1 kg kuten lisäyksetkin alkoi varttitunnin välein tehdyt lisäykset viemään paloa liian pieneksi, kerran 2 kg lisäys paransi tilanteen kertaheitosta.

Puut kun on "ulkokuivia" niin talvella tasapainokosteus ois sitten 25% paikkeilla ja vielä kylmässä mökissä puu on pakkasellakin. Joten puussa ois 3.91 kWh/kg. Verrattuna sisälämpöiseen puuhun 10 kilossa tulee eroja -10c->+20c

puun lämmitys 30c x 10 kg =  126 Wh
veden lämmitys 2,5 litraa jäänä ensin 15 Wh, sitten faasimuutos 232 Wh ja veden lämmitys 20c 58 wh eli noin 0.43 kWh yhteensä. Vesimäärän höyrystäminen haukkaa 1.57 kWh eli tässäkin ulkokuiva puu talvella saa "extraa puolisen litraa" vedestä ja noin 0.315 kWh höyrystyksessä verrattuna pari päivää sisällä lämpimässä olleeseen.

Eli 10 kg jos puita tuo sisälle lämpenemään siihen kuluu energiaa noin 126+15+232+58+315=0.746 kWh kun tasapainokosteus laskee 25->20% (kotiin tuon tuulikaappiin noin 300kg puita kerralla, se siis tarviaa 22.38 kWh lämmätäkseen ja kuivuakseen, kyllä sen huomaa seuraavana päivänä kun ohi kävelee että kylmää hohkaa vielä.)

29.1
Nyt löytyi kylmän mökin ylläpitolämmön tarve, se on kokoluokkaa 4 kg puuta tuntiin ja pitkän aikaa mentiin suht koht samoissa lämmöissä ennenkun alkoi ilman lisäksi myös itse rakennus ja kalusteet lämpenemään. Alussa sain kaminan punoittamaan värin perusteella noin 750c paikkeilla kun poltin pikkuklapeja, kokoluokkaa 200g kpl tiheästi lisäten. Toki tunnissa päästiin jo inhimillisiin lämpöihin ja sitten alkoi ylläpitojakso.

[Pähkäilijä]

eipä tarvia ihmetellä miksi EU direktiivejä tahdotaan laittaa kiukaille ym peltilaatikoille. Nyt sain korkeemmalle näyttävän mittalaitteen ja Misan kamiina joka on samanlainen sisuskaluiltaan kun kiukaatkin takkaa ennen oli sitten mittauskohteena.

kuinka paljon sitten takkaan saatiin energiaa varastoitua tällä "etupesällä". Polttotestissä paloi 2 kg sytytyksessä ja 2½ tunnin kohdalla, muuten 1 kg 15 min välein, kiloon puita meni 2-3 kpl (noin 900g-1150g lisäykset). Oikeesti kukaan ei kiuasta lämmitä näin pienillä puumäärillä, maksimissaan 1/2 pesästä oli puita, yleensä 1/3 pesästä puita ja loppuosa tilaa toisiopalolle.

Tunnin kohdalla lämmityksessä sain mittarit kohdalleen
aika takka ulos/ takka sisään, eroa +/- 400c, puun kulutus 4-5 kg/h


1:00 67/481 - 414
1:05 72/530 - 458
1:10 71/470 - 399
1:15 69/395 - 326
1:20 73/462 - 389
1:25 76/500 - 424
1:30 78/440 - 362
1:32 82/600 - 518
1:40 82/500 - 418
1:50 80/430 - 350
2      78/350 - 272
2:10 81/420 - 339
2:20 81/370 - 289
2:30 80/330 - 250
2:40 92/580 - 488
2:50 95/500 - 405
3      81/300 - 219
3:10 78/280 - 202
3:20 75/260 - 185
3:30 71/200

testi ohi

erotus 353c keskimäärin ennen ja ja jälkeen takan

Suurin kiitos tästäkin testistä kuuluu VesimiiluSepolle joka opetti ajattelemaan miten asioita vois tehdä toisinkin. Kaikki muut vehkeet lukuunottamatta lämmönmittausta olikin valmiina käden ulottuvilla 20 vuotta...

[kahe]

Kiramin paljun kamiinaa olis mukava myös parantaa ja mitata. Puuta palaa ja liekkiä puskee vielä kahden metrin piipun päästä. Teho siirtyy siis oikeaan paikkaan eli taivaalle. Yksi tuttu oli teetättänyt kamiinan paljuun ja oli hyvän näköinen. Monta pientä kovektioputkea ennen piippua. Hyvin siirtyi tehot lämmitysveteen.

Omaa takkaakin voisi mitata. Sanomalehdellä kun lämmittää hormia, niin yks kaks lähtee lehti taivaalle. Puut palavat ilosesti pesässä ja kivet lämpiävät hitaasti, mutta luovuttaa kyllä pitkään lämpöä.

[Pähkäilijä]

Oishan siul ollu Arimax 240 paljun lämmittimeksi 

Eilen tuli käytyä mökillä saunomassa ja kyllä takka on hyvä savukaasujen jäähdytin ja lämpö powered liesi tuuletin myös pyöri kaminan päällä iloisesti. Parissa tunnissa tuli mökki jo turhan lämpimäksi ja piti ruveta puun polttoa rajoittamaan.

[Marko]

Tuossa takan edessä oleva kiuas ei taitaisi mennä sisustuslehtien sivuilla oikein läpi. 

[Pähkäilijä]

Juuei kaikille nirppanokille kelpaa   Mut voishan tuohon vaihtaa tilalle jonkun kevyttakan lasiluukulla ja tehdä varaavan takan uusiks pelkäks varaavaks kivikasaksi niinkun ehdotin tuolla kiukaan muurausjutussa. Tiilikasan koko nyttenkin on sopiva kun jäähdyttää kaasut sen verran reilusti. Toisaalta puolta pienempi varaava massa vois antaa myös kuumempaa lämmintäkin. Nyt oli 4 tuntia lämmityksen jälkeen sisällä 19c ja takan kylki 40c eli kipinään pitäs herätä näillä keleillä tai aamulla rupeis vilu kapajamaan...




13.2
tulipa taas mökillä käytyä. Nollakeli ja matalapaine olikin ongelmallinen kun ei meinannu lähtee vetämään millään, jännä kun hormipellin reijässä alkoi mittarissa lämmöt laskea ja kohta sitte tuli savut sisään. Kuumailmapuhaltimella nuohousluukuun ku paino huomas nopeesti kun asteen pari nous lämmöt anturissa ja veto taas alkoi. 3 kertaa tökkäs eka vartilla ennenkun rupes vetämään, tosin kunnon vetoon ei päästy niinkun pakkaskaudella.