Kynstulen mittauksia ja kokemuksia puukattilalla lämmityksestä

[markkulievonen]

mielestäni erinomainen keino on nostaa lämpötilaa, siksi tuolla edellä mainitsin "jos 80°C", siis laajentaa kapasioteetia
lämmitin aiemmin 110°C-115°C jolloin sain vähintäänkin yhden päivän kasvatettua lämmitysväliä
nyttemmin kun ei tarvetta enää ole, olen aina paikalla ja lämmitän mielelläni on tuo ~93°C -95°C ja hoituu termarilla mekaanisesti säätimen vain avustamana määrätyissä tilanteissa, lähinnä turhan kierron eliminointi lämmityksen alusa

nostaminen 80°C > 100°C pidentää lämmitysvälin ~2 päivästä kolmeen päivään joten aika merkittävä jos aika on kortilla

Totta. Tapanani on myös  lämmittää varaaja +100C hujakoille, joskus muutaman asteen yli. Ensin termostaatti tasoon +82C ja tämän jälkeen toinen kierros. Tehokas vedenkierto estää kiehumisen. Näin lämpökapasiteetti on tuo 180kwh, joka riittää pakkasillakin pariksi päiväksi. Tuo korkea varaajan lämpötila ei huolestuta koska häviöt hyödyntyy.

[varikonniemi]

Totta. Tapanani on myös  lämmittää varaaja +100C hujakoille, joskus muutaman asteen yli. Ensin termostaatti tasoon +82C ja tämän jälkeen toinen kierros. Tehokas vedenkierto estää kiehumisen. Näin lämpökapasiteetti on tuo 180kwh, joka riittää pakkasillakin pariksi päiväksi. Tuo korkea varaajan lämpötila ei huolestuta koska häviöt hyödyntyy.

100 asteen hujakoille lämmittäminen on ihan ok, 110-115 on jo melko uhkarohkeaa. Siinä kun jostain alkaa vuotamaan voi olla aika tukalat paikat kun koko talo on täynnä 100 asteista vesihöyryä eikä vuodon lähelle pääse venttiileitä tjsp. vääntämään kiinni.

[Kynstuli]

Kattilan ylösajo:

Sytytyspedin teko:
Suutinkiven sivuille pari klapia.
Näiden väliin keskelle teräväsärmäistä pienempää puuta,
joiden päälle edellispolttokertojen hiilenpaloja sentin-tuuman paksuinen n. 10 cm leveä kerros ja sytytysnestettä.
Edelleen näiden päälle pienempää teräväsärmäistä puuta.
Sytytys ja savukaasupuhallin päälle.
Pesään varsinaiset polttopuut ja luukku kiinni.

Kaasutus alkaa heti, kun vanhat hiilet hehkuvat, aikaa säästyy ja kun paperia ei käytä tuhkaa tulee vähemmän.

30-35 min. kuluttua kattila 80 C ja savukaasut 165 C.
Varaajalta palaavan 25 asteisen veden joutuu kuristamaan käsisululla, että saa VEXVE TERMOVAR:ilta lähtevän veden nousemaan 60 C asteiseksi, muuten jäisi 42...45 C alueelle.

Tältä foorumilta löytyy haulla mukava määrä tälle kattilalle tehtyjä säätöjä ja käyttäjien kokemuksia. Niistä on ollut apua.

[varikonniemi]

Vigakseen heitän kilon ohueksi pilkottua 50cm puuta, kourallisen revittyä pahvia päälle ja sytytyspalan. Kun pahvit on syttyny alkaa tavan puiden ladonta. Ei oo kertaakaan pettäny.

Aikasemmin oon käynny läpi eri sytytysmenetelmiä, ja vaikka kaikki ovat toimivia, tämä on toimivimmaksi ja helpoimmaksi osoittautunut.

[Venttiili]

Vigakseen heitän kilon ohueksi pilkottua 50cm puuta, kourallisen revittyä pahvia päälle ja sytytyspalan. Kun pahvit on syttyny alkaa tavan puiden ladonta. Ei oo kertaakaan pettäny.

Aikasemmin oon käynny läpi eri sytytysmenetelmiä, ja vaikka kaikki ovat toimivia, tämä on toimivimmaksi ja helpoimmaksi osoittautunut.

Missä vaiheessa käynnistät kattilan ja suljet ohituspellin? Mulla tulee savua pirttiin tuolla tavalla sytyttämällä, koska ei oo savukaasuimuria, siksi sytytän alakautta, yläluukku suljettuna. Kattila käyntiin ja pelti kiinni pari minuuttia sytytyksen jälkeen. Savuttaa aika voimakkaasti tämän pari minuuttia.

[varikonniemi]

Puitten latomisen jälkeen pidän yläluukkua raollaan pari minsaa että palo tasoittuu ennen luukun sulkua ja normi polton alottamista. Savukaasuimuri on huomattavassa roolissa aloitusvaiheessa, ei pelkästään pidä savut 100'% piipussa, mutta myös auttaa kiihdyttämään alkupaloa luukun ollessa auki. Suosittelen sen hankkimista vigakseen.

[Jonkkeri]

Itse myös pari vuotta lämmitellyt econaturella. Ohjeen mukaan latausmäärä on 32kg, joka varmaan 50cm pitkällä klapilla pitää kutakuinkin paikkansa. 33cm pituista klapia sain viime talvena tungettua pesään 41,5kg ilman sivuholvausohjausrautoja. Itse olen testeissä päätynyt n. 80-85% hyötysuhteeseen, samaan tulokseen olen päätynyt myös teoreettisissa laskelmissa.

Hiilillä olen itsekin sytyttänyt. Kourallinen hiiliä riittää ja olen pärjännyt nyt myös ilman sytytysnestettä. Pari tuohta kun laittaa hiilikeon päälle ja heittää siihen päälle pari pienempää klapia, niin savukaasujen lämmöt nousee muutamassa minuutissa 100 asteeseen. Eli käyn sytyttämässä, jätän luukun raolleen, haen puita liiteristä ja takaisin tullessani ladon kattilan täyteen puuta ja laitan luukun kiinni. Koko prosessiin menee aikaa 5-10 minuuttia.

https://youtu.be/IVPYYkQzSXU

[Kynstuli]

Vigakseen heitän kilon ohueksi pilkottua 50cm puuta, kourallisen revittyä pahvia päälle ja sytytyspalan. Kun pahvit on syttyny alkaa tavan puiden ladonta. Ei oo kertaakaan pettäny.

Aikasemmin oon käynny läpi eri sytytysmenetelmiä, ja vaikka kaikki ovat toimivia, tämä on toimivimmaksi ja helpoimmaksi osoittautunut.

Mulla on lämmitys kerrat vielä yhden käden sormin laskettavissa eli ei paljoa kokemusta. Kokeilen jossain välissä myös sytytyspalat.

[Kynstuli]

Itse myös pari vuotta lämmitellyt econaturella. Ohjeen mukaan latausmäärä on 32kg, joka varmaan 50cm pitkällä klapilla pitää kutakuinkin paikkansa. 33cm pituista klapia sain viime talvena tungettua pesään 41,5kg ilman sivuholvausohjausrautoja. Itse olen testeissä päätynyt n. 80-85% hyötysuhteeseen, samaan tulokseen olen päätynyt myös teoreettisissa laskelmissa.

Hiilillä olen itsekin sytyttänyt. Kourallinen hiiliä riittää ja olen pärjännyt nyt myös ilman sytytysnestettä. Pari tuohta kun laittaa hiilikeon päälle ja heittää siihen päälle pari pienempää klapia, niin savukaasujen lämmöt nousee muutamassa minuutissa 100 asteeseen. Eli käyn sytyttämässä, jätän luukun raolleen, haen puita liiteristä ja takaisin tullessani ladon kattilan täyteen puuta ja laitan luukun kiinni. Koko prosessiin menee aikaa 5-10 minuuttia.

https://youtu.be/IVPYYkQzSXU

Yläluukkua raollaan pitämällä saa tosiaan palon voimistumaan nopeammin. Hyötysuhdetta tarvitsee mittailla vielä tarkemmin tekemällä samanlaisia polttoja enemmän ja hankkimalla lisämittareita varaajan kylkeen.
85 %:n hyötysuhteeseen olen hyvin luottavainen.

[markkulievonen]

Just äsken kokeilin aloittaa lämmityksen kunsitulien avulla. Tätä kokeilin myös parikertaa kattilan ostamisen alussa. Ei oo miun juttu. Palaminen häiriintyy pesän  täytettäessä ja ottaa kotvasen ennen kuin toisiopalo on hyvällä tasolla. Samoin pesää täytettäessä luukusta lievää savutusta. Parhaaksi ja helpommaksi  omalla kohdallani olen havainnut.

Pesän pohjalle  150mm korkeudelle - ensiöilmareikien tasolle,  ohuempaa helpsti sytyvää klapia. Etureunaan  sytytystila n 70mm. Loppu pesä noraali kokoista klapia.

Sytyttäminen pesän edestä   maitotölkillä. Sytytyksen jälkeen laitetaan vaaka asentoon   saranoitu pelti 70mm, joka estää tulen nousemisen ylemmäs pesään. (Pelti laskeutuu alas puiden palaessa). Luukku auki muutaman  minuutin kunnes savukaasujen lämpötila on +150C. Palotapahtuma etenee nopesti korkeisiin lämpötiloihin. ( Ensiöilman akseli on asennettu 10mm auki ennen sytytystä. Samoin automaattisesti laskeutuva ilmanotto aukko säädetty 35mm raolleen. . Savukaasujen +200C kohdalla  akseli 5mm auki ja palaminen etenee noraalisti savukaasujen pysyessä +250C.

Sytyttäminen seuraamisineen  vienee alle puoli tuntia.

Toisiopalo alkaa heti sytytyksen jälkeen ja jatkuu koko palamisen ajan. Ei savutusta.Tärkeintä on nopeasti  puiden syttyminen ja siten nopeasti hyvän hiilloksen saaminen. Hiillos vaikuttaa suoraan toisiopalon laatuun.

[Kynstuli]

Kokeilua taas kerran. Paljonko kylmän kattilan ylöslämmitys työkuntoon (vesi 80 C) kuluttaa puita. Tämä ei onnistunut, koska teoreettisesti laskemani 3 kg ei riittänyt ja poltto epäonnistui muutenkin. Tarvitsee enemmän puita ja pienemmän palakoon, jotta mahdollisimman tasainen palotapahtuma saadaan aikaan. Muuten puihin palaa reikä suuttimen kohdalle ja siitä hörppii sitten liikaa ilmaa.
1. yritys: 3 kg*4,2 kWh/kg=12,6 kWh. (kattila vesi 20 - > 45 C, keskeytetty)
Liekö joku muukin kokeillut tätä?

[Kynstuli]

Just äsken kokeilin aloittaa lämmityksen kunsitulien avulla. Tätä kokeilin myös parikertaa kattilan ostamisen alussa. Ei oo miun juttu. Palaminen häiriintyy pesän  täytettäessä ja ottaa kotvasen ennen kuin toisiopalo on hyvällä tasolla. Samoin pesää täytettäessä luukusta lievää savutusta. Parhaaksi ja helpommaksi  omalla kohdallani olen havainnut.

Pesän pohjalle  150mm korkeudelle - ensiöilmareikien tasolle,  ohuempaa helpsti sytyvää klapia. Etureunaan  sytytystila n 70mm. Loppu pesä noraali kokoista klapia.

Sytyttäminen pesän edestä   maitotölkillä. Sytytyksen jälkeen laitetaan vaaka asentoon   saranoitu pelti 70mm, joka estää tulen nousemisen ylemmäs pesään. (Pelti laskeutuu alas puiden palaessa). Luukku auki muutaman  minuutin kunnes savukaasujen lämpötila on +150C. Palotapahtuma etenee nopesti korkeisiin lämpötiloihin. ( Ensiöilman akseli on asennettu 10mm auki ennen sytytystä. Samoin automaattisesti laskeutuva ilmanotto aukko säädetty 35mm raolleen. . Savukaasujen +200C kohdalla  akseli 5mm auki ja palaminen etenee noraalisti savukaasujen pysyessä +250C.

Sytyttäminen seuraamisineen  vienee alle puoli tuntia.

Toisiopalo alkaa heti sytytyksen jälkeen ja jatkuu koko palamisen ajan. Ei savutusta.Tärkeintä on nopeasti  puiden syttyminen ja siten nopeasti hyvän hiilloksen saaminen. Hiillos vaikuttaa suoraan toisiopalon laatuun.

Niin sinulla oli eri merkkinen kattila mitä minulla.
Tuo sinun tapasi ei onnistune minulla, koska sytytys pesän ollessa jo täynnä puita olisi hankalaa.
Mulla kyllä savua tulee piipusta joka lämmityskerta, sellaista vaalean harmaata, ei mitää paksua tavaraa vaan osin läpinäkyvää, joka häviää näkyvistä räystäslinjan ylitettyään.
Tarvii vissiin lisäsäätöjä, mut esitteen mukaan tuo olisi ok. 😀

[markkulievonen]

Niin sinulla oli eri merkkinen kattila mitä minulla.
Tuo sinun tapasi ei onnistune minulla, koska sytytys pesän ollessa jo täynnä puita olisi hankalaa.
Mulla kyllä savua tulee piipusta joka lämmityskerta, sellaista vaalean harmaata, ei mitää paksua tavaraa vaan osin läpinäkyvää, joka häviää näkyvistä räystäslinjan ylitettyään.
Tarvii vissiin lisäsäätöjä, mut esitteen mukaan tuo olisi ok. 😀

Ahdasta se on. Pesän pituus on 580mm ja tehdas suosittelee 500mm klapia. Just onnistuu eli  jää sen verran tilaa. Ihmettelen - miten tehtaalla  olisi helppo   tehdä sytystysluukku joka käänteispalo kattiloihin. Jossain merkissä tää oli oivallettu ja siten sytyttäminen erittäin helppoa. Atmokseen ole tehnyt paljon muutoksia - saaden sen mieleiseksi.

[AnssiKo]

Kokeilua taas kerran. Paljonko kylmän kattilan ylöslämmitys työkuntoon (vesi 80 C) kuluttaa puita. Tämä ei onnistunut, koska teoreettisesti laskemani 3 kg ei riittänyt ja poltto epäonnistui muutenkin. Tarvitsee enemmän puita ja pienemmän palakoon, jotta mahdollisimman tasainen palotapahtuma saadaan aikaan. Muuten puihin palaa reikä suuttimen kohdalle ja siitä hörppii sitten liikaa ilmaa.
1. yritys: 3 kg*4,2 kWh/kg=12,6 kWh. (kattila vesi 20 - > 45 C, keskeytetty)
Liekö joku muukin kokeillut tätä?

Laske pannun vesitilavuus ja puolet painosta. Kerro noi veden ja raudan lämpökertoimella ja lämpötilanmuutoksella. Pääset aika liki kun jaat viel hyötysuhteella.

[Kynstuli]

Laske pannun vesitilavuus ja puolet painosta. Kerro noi veden ja raudan lämpökertoimella ja lämpötilanmuutoksella. Pääset aika liki kun jaat viel hyötysuhteella.

Laskin kattilan esitteestä seuraavasti 60 asteen lämmönnostolla:

Vesi 8,4 kWh
Rauta 1,7 kWh
Arinakeramiikan, ts suutinkiven ja pohjatiilien painoista ei ole tietoa, ne kaiketi lämpenevät useita satoja asteita.
Samoin hyötysuhde on huonompi alussa kun hiillosta ei vielä ole, mutta enemmän se tuntuu vievän lämpöä mitä osasin laskelmien perusteella odottaa tässä vaiheessa.
Esim. kattilan lämpömittari tuntuu nousevan hitaammin alussa ja nopeutuvan lähestyttäessä tavoitetta.