Kannattaako halkoja lämmittää?

[syrjaki]

Itse tuon leivinuunin lämmitystä varten puut noin vuorokautta ennen käyttöö sisälle. Aika iso ero on ainakin syttymisessä vrt suoraan liiteristä tuotuihin puihin. Semmonen mututuntuma on myöskin että enempi saa polttaa suoraa ulkoo tuotuja puita pesässä että saavuttaa saman loppulämpötilan! Onhan se tieten hieman epämukavaa kun on talvikaudella käytännössä kokoajan puita kasassa uunin luona, mutta kuhan kerkeen värkkään siihen semmosen kannelisen laatikon johon sopis keralla parin lämmityskerran puut.. Rakentaa saranoidun kannen niin että jääpi kiinni ollessaankin tuuletusrakoa alapinnan ja sivujen kohtaupintaan hieman niin puut kuivahtaa uuninkuppeen lämmössä hyvin. Toiminee samalla lämpösenä istuskelupaikkana myöskin

Saman määrän, kun polttaa niin luonnollisesti uunin loppulämpötila voi ulkoa tuoduilla puilla olla hieman alempi (ja onkin ainakin tarkasti mitattuna), koska puiden lämpiäminen/kuivuminen ottaa hieman enemmän energiaa polton aikana.

Sisällä olevat puut taas imevät aivan saman energiamäärän itseensä sisäilmasta ennenkuin ne pistetään uuniin = kuluttavat uunilla tuotettua energiaa.

Kuten aikasemmin tuli kirjoiteltua ei tuolla ole kummoista merkitystä. Jokainen lämmittäjä tekee omalla tavallaan, itse monesti haen aina uudet puut ulkoa sisään lämpiämään, kun uunin sytyttää. Tullut vaan tavaksi, energiatalouden kannalta aivan yhden tekevää.

[akWho]

Jos vaikka vertaisi edellä käsiteltyä asiaa vaikka seuraavasti: Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä eikä kummankan voi sanoa olevan väärässä

[syrjaki]

Puu kannattaa ehdottomasti olla lämmintä ennen polttoa täydellisen palamisen aikaan saamiseksi. On laskennallisesti jopa todettu, että puuvarasto olisi hyvä olla lattialämmityksellä varustettu ja näin ollen säästää puuta huomattavan määrän sillä lämmitettäessä.

Ohessa linkki josta voi käydä katsomassa puun kosteudesta enemmän, samassa paikassa ohje kuinka voit mitata itse helposti puun kosteuden   http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

Varmasti kätevää ja mukavaa ottaa puut aina lämpimästä varastosta, mutta tuommoiseen ei missään nimessä pidä mennä tunkemaan kosteaa puuta tai hukataan energiaa tolkuttomasti ja saadaan sisäilmaan liikaa kosteutta. Puu kuivataan aina alkuun ulkoilmassa = kuivuu auringosta tulevalla energialla. Ulkoa sen voi sitten kuivana siirtää tuollaiseen varastoon, jos sellainen on olemassa.

Itselle tuli aivan sama asia mieleen kuin Pähkäilijällekkin eli tuollaisen rakennuskustannukset ovat sitä luokkaa, että jää itseltä ainakin tekemättä.

[Lämmintä riittää]

Siis juurikin niin. Anteeksi en tarkentanut. Puu siis todellakin tuodaan varastoon, sisälle tai käyttöön ensin ulkona kuivaneena.

Tuolla lisää samasta aiheesta http://bioenergianeuvoja.fi/bioenergia/biopolttoaineet/polttopuu/polttopuun-varastointi/


Ja korostan, että mikäli tekee uudisrakennusta on järkevä tämä huomioida tai suuremman remontin yhteydessä. Ja huom. Palomääräysten mukaan ei sisätiloissa ei saa sailyttää kuin 0,5m3 polttopuuta. Ellei sitä säilytetä erillisessä osastoidussa tilassa.

[Pähkäilijä]

Itselle tuli aivan sama asia mieleen kuin Pähkäilijällekkin eli tuollaisen rakennuskustannukset ovat sitä luokkaa, että jää itseltä ainakin tekemättä.

Laskeskelin että 10 vuoden koivuropsien hinnalla ei vielä lämmintä tilaa ois täällä rakennettu mikäli siirtyisi ostopuiden varassa lämmittäjäksi. Kun puut saa omasta metsästä hyötyliikunnan hinnalla nousee takaisinmaksuaika yli yhden ihmisiän.

Onhan puut kiva ottaa lämpimästä huoneesta ei sitä käy kiistäminen. Täällä on tuulikaapista lohkaistu pari neliöä puuvarastoksi, siihen menee kahteen osastoon 2 pinoa - yhteensä noin 650 kiloa joten kovimmillakin pakkasilla puut ehtivät olla puolellaan lähes viikon lämpenemässä. Oma mukavuutensa kun pihalta ei tarvitse erikseen puita hakea ja kottikärryillä pääsee suoraan tuomaan täyttöä.

Pakkasilla huomaa pari päivää miten huone on viileä ennenkuin suurempi puumäärä on lämmennyt huoneenlämpöiseksi, energiaahan se haukkaa lämmittää sitä puuta kattilassa tai sisätiloissa.

2 kg puuta vastaa täydellisessä palamisessa 1 litraa polttoöljyä  eli noin 10 kWh

tuo lienee pommikalorimetrillä mitattua? Ei liity tavalliseen lämmitykseen sen enempää?

[Lämmintä riittää]

Kyllä todellakin puun sisältämä energiamäärä on juuri tuo mainitsemani määrä. Tutkimuksen on tehnyt VTT

Taulukon puunsisältämästä energiamäärästä löydät tästä   http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

Kuten taulukosta näemme on puussa täysin kuivana noin 5 kWh/kg  ja kahdessa kilossa tällöin 10 kWh. Litrassa polttoöljyä on sama energiamäärä. Eli ruutikuivassa puussa on tämä 10 kWh energiamäärä.

Toinen homma on tietenkin se kuinka hyvin kattila tai muu takka saa taltioitua energiaa ja luvutettua sitä lämmitykseen. Eri lämmönlähteillä eli kattiloilla ja uuneilla on omat lämmönluovutus ja varastointikykynsä. Toiset saa kaapattua hyötysuhteen mukaan energiaa enemmän kuin toiset puunpolttoon suunnitellut laitteet.

[Pähkäilijä]

Harvat kuitenkin polttavat torrefioitua puuta joten noissa kosteusmäärissä ei olla normikäyttäjinä vaan lähempänä 4 kWh/kg lukemia.

Milelelläni minäkin siirtäisin varaajaan puukilosta 5 kWh kun nyt saan suunnilleen kolme...

EDIT

http://www.forestpower.net/data/liitteet/112323=1016_puun_kosteus.pdf

kuten tuolta kakkoskaavioista huomaa 5 kWh/kg lukemiin pääsemiseen tarvitaan energiaakin huomattavasti enemmän.

[Lämmintä riittää]

 Kiitos linkistä.Siis juurikin näin.

Se että pääseekö joku saamaan huiput puun sisältämästä energiasta saaden talteen tuon reilu 5 kWh on todella toivottavaa, mutta täysin teoreettisesti mahdollista ja ennen kaikkea toivottavaa. Kuvaavaa tässä on puun kuivuuden merkitys.

Mutta jos saa tuon 4 kWh kilo tarkoittaa se, että kaksi puukiloa vastaa 0,8 polttoöljylitraa. Euroiksi muutettuna se on jo noin 1 euroa per 2 puukiloa.

 

[seppol]

Täysin kuivan puun energiasisältö lienee 5,5 kwh /kg paikkeilla. Kun se poltetaan, palokaasuihin muodostuu 450 g vettä. Tämän vesihöyryn mukana poistuu yli 0,5 kwh ellei sitä jäähdytetä alkuperäiseen 20 asteen lämpötilaan. Samoin muukin osa savukaasuista on jäähdytettävä 20 että saataisiin kaikki lämpö talteen.
Vetyä sisältävillä polttoaineilla on kaksi lämpöarvoa kalorimetrinen ja hyöty. Em. vesihöyry tiivistetään ja jäähdytetään ja jälkimmäisessä vesihöyryn lämpö johdetaan hukkaan.
Sitten on jo sovittu että 20 % vettä kokonaispainosta sisältävä puu on kuivaa. Tasapainokosteusmiehet on osanneet sekoittaa jo tämänkin prosenttilaskun.
Mielestäni puuvarastoa ei kannata lämmittää ellei energiaa saa ilmaiseksi. Ja jos jonkun mielestä kannattaa, niin kuinka kauan puita siellä säilytettäisiin. Olisko 3 tuntia vai 10 vuotta?

[savonhumu]

Itellä tuo sisääntuonti ennakkoon liittyy mukavuustekijöihin enimmäkseen.. Usein lämmitys osuu aamupäivälle ja on hieman mukavampi kalsarit jalassa sytytellä uunia ja vieläpä niin että syttyy heittämällä. Siinä sitte aamukahvikupin kanssa lissäilee hiljakseen pessään tavaraa ja heräilee päivän töihin... Toisena vaihtoehtona jos on pukkee haalarit päälle ja lähtee unilämpimänä liiterille vaikapa -20 pakkasella, niin valihen kyllä tuon ensimmäisen

Toinen mikä tuli mieleen on savutus/nokeentuminen. Kylmät puut kituu ekalla pesällä jonkin aikaa enneku palavat kunnon roihulla, vaikka kuin pitäs vedot tapissa-> nokkee uunia ja piippua enempi? Ku vertaa vuorokauden lämpimässä olleisiin, ne kun syttyy parilla savonpaperin aukeemalla. -20asteisille puille, hyvä jos puol lehtee riittää ja ovat kuitenkin hyvin kuivaa puuta, yleensä usseemman(vähintään yhden) vuoden liiterissäkin kerkeevät olemaan ulkona kuivatuksen lisäks..

[seppol]

Justiin noin minkin teen. Uunin vieressä on 10 kiloa puita lämpiämässä. Nytkin kun 20 pakkasta ja sisällä 20 lämmintä, liekkiin saadaan jo aluksi 40 astetta korkeampi lämpötila. Sitten puut voi ladata jo tunteja aikaisemmin ennen sytytystä uuniin. Palopesä on nyt + 40.

Tässä on nyt ruvettu mittaamaan puun kosteuksia. Siihen onkin syytä kiinnittää huomiota. Mutta nyt talvella asialle ei enää voida tehdä mitään. On poltettava niitä puita mitä on. Tietenkin jos on valinnan varaa, kannattaa mitata mikä erä on kuivinta.
Ajattelin että polttopuun toimituksissa pitäisi ilmoitta sekä tilavuus vaikka irtokuutioina tai minä nyt ilmoitetaan ja sen lisäksi erän paino. Kun puulaatu tiedetään, voidaan arvioida paremmin kosteus ja energiasisältö.

[kahe]

Kyllä minäkin kannan muutaman briketti säkin ja halkoja pannuhuoneeseen lämpiämään. Siellä se hukkalämpö on kuitenkin ylimääräistä. Syttyvät huomattavasti paremmin lämpiminä molemmat.

[Kohvale]

Tilarajoituksista johtuen sisätiloihin tuotavat puut joudutaan säilyttämään rakennuksen osassa, jonka läpi kuljetaan. Olen näitä homeitiöiden mahdollisia haittoja pohtinut ja ei kai näidenkään kanssa ole leikkiminen.

Pakkasen panemaa puuta en mielelläni käänteispaloiseen suoraan laita, joten sisätilojen välivarastointi on lähes pakollinen. Tilojen osioinnille valitettavasti ole mahdollisuutta. Onko mitään konstia, jolla mahdollisesti puista ilmaan irtoavat itiöt saataisin pois ko. tilan ilmaa saastuttamasta? Löytyykö edullista testiä, jolla voisi testata ilmanlaadun tuosta tilasta?

[jeepster]

Huomasinpa jännän ilmiön.
Kannoin puita banaanilaatikoissa sisään, ja punnitsin ne valmiiksi.
Nyt kun ovat sisällä lämmenneet muutaman päivän on paino pudonnut 0.2-0.4 kg/laatikko.
Järki vaan sanois, ettei ne voi mitenkään kuivua noin paljoa. Mistä tuo painoero sitten johtuu? loppuiskohan vaa-asta patteri?

[Pähkäilijä]

Huomasinpa jännän ilmiön.
Kannoin puita banaanilaatikoissa sisään, ja punnitsin ne valmiiksi.
Nyt kun ovat sisällä lämmenneet muutaman päivän on paino pudonnut 0.2-0.4 kg/laatikko.
Järki vaan sanois, ettei ne voi mitenkään kuivua noin paljoa. Mistä tuo painoero sitten johtuu? loppuiskohan vaa-asta patteri?

minkä kokoisessa määrässä, 10/ 20 kilossa?