Kannattaako halkoja lämmittää?

[akWho]

Onko kannattavaa tuoda halot ulkoa lämpiämään sisälle, vai lämmittää ne vasta kattilassa polton yhteydessä?
Mitäs mieltä vaihtoehdoista,hyödyt ja haitat?

[Klapi]

Ainakin pakkasilla puu on huoneilmaa huomattavasti kylmempi ja huoneilman kosteus tiivistyy kylmään puuhun, eli ei kannata ainakaan pakkasilla pirttiin tuoda puita lämpiään ku kastuvat.

[Pähkäilijä]

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=78.msg2509#msg2509

puun tasapainokosteutta joskus tuolla pähkäiltiin kun tähän aikaan vuodesta puu on jossain 25% paikkeilla ulkovarastoituna ja se vois pannuhuoneessa päästä alle 10% kosteuteen. Pitäs ottaa jossain vaiheessa mielenkiinnosta ulkoa X määrä puuta ja punnita kalavaa'alla, pitää sitten pannuhuoneessa ja punnita vaikka päivittäin että huomais muuttuuko paino paljon. Tuo Erbishin laittama linkki

http://www.forestpower.net/data/liitteet/112323=1016_puun_kosteus.pdf

on aika kattava kysymykseen.

Kosteuden tasoittuminen on kuitenkin erittäin hidasta. Näin ollen
puun todellinen kosteus vastaa vain hyvin harvoin ympäristön lämpötilasta ja suhteellisesta kosteu‐
desta riippuvaa tasapainokosteutta 

[syrjaki]

Energiataloudellisesti ei hirveästi eroa ottaako suoraan ulkoa vai lämmittääkö ensin sisällä kunhan on kuivaa puuta. Saman energiamäärän se puu ottaa "kuivumiseensa" joka tapauksessa siitä huolimatta lämpiääkö se juuri ennen palamista kattilassa vai sisäilmassa ennen kattilaan laittoa. Sisätiloissa jopa hieman enemmän, koska tuo lämpö on jo tuotettu kattilalla ja tulee hyötysuhteet mukaan, mutta menee saivarteluksi.

Toisaalta sisällä hetken olleet syttyvät vähän paremmin, mutta samalla tulee sisään mahdollisesti myös homeitiöitä ym. pieneliöitä.

Taitaa olla ihan lämmittäjästä ja lämmittäjän omista mieltymyksistä kiinni miten homma kannattaa tehdä

[akWho]

Saivarrellanpas hiukan lisää...

Tuossa linkissä olleessa artikkelissa käsiteltiin puun kuivamista kun lämpötila oli > + 0 Cº. Talvella vaikka -20 Cº niin puun sisältämä vesi on jäässä, ainakin yli 23% kosteudessa olevassa puussa. Kun puut tuodaan lämpimään niin lämpötilan pitää nousta 40 Cº.

Jään pitää ensin lämmetä, sitten sulaa ja lopuksi vielä veden haihtua ja toki itse kuiva puuaineskin pitää lämmetä. Se vaatii energiaa, mutta kuinka paljon? Enemmän vai vähemmän kuin poltettaessa saatava lisäenergia.

Sehän on tietysti selvää että sisällä ollut lämpöinen ja pintakuiva klapi syttyy ja palaa paljon paremmin kuin ulkoa vasta tuotu kylmä.

[jussi]

Tuon kesällä, juhannuksena, noin 10 kuutiota puuta sisälle. Sisällä tarkoitan taloani ja huone on pääosin yli 10+ asteen koko vuoden.

Väittäisin että iso ero on polttaako kyseistä kasaa vai sitä toista 10 mottia jonka joudun talven kuluessa suoraan liiteristä tuomaan polttoon.

Suurin ero on tietysti mukavuudessa
Voi kun mahtuis koko talven kasa sisälle, tai mahtuishan se mutta sitten ei mahdu jotain muuta

[Pähkäilijä]

Puun lämmittäminen ja siitä veden poistaminen ottaa energiaa, teki sen sitten sisätiloissa tai kattilassa. Joku viisaampi kertonee tarvitaanko jään sulamiseen vedeksi sama 0.6 kWh/litra (faasimuunnos) mitä tarvitaan vesihöyryn muuttumiseksi vedeksi? Kuitenkin puusta pitää jää ensin sulattaa ja sitten vielä höyrystää pois ennenkun puu alkaa lämmittämään.

edit

Sisäilma on muutenkin liian kuivaa talvisaikaan ja tarviaa erikseenkin kosteuttaa...

[savonhumu]

Itse tuon leivinuunin lämmitystä varten puut noin vuorokautta ennen käyttöö sisälle. Aika iso ero on ainakin syttymisessä vrt suoraan liiteristä tuotuihin puihin. Semmonen mututuntuma on myöskin että enempi saa polttaa suoraa ulkoo tuotuja puita pesässä että saavuttaa saman loppulämpötilan! Onhan se tieten hieman epämukavaa kun on talvikaudella käytännössä kokoajan puita kasassa uunin luona, mutta kuhan kerkeen värkkään siihen semmosen kannelisen laatikon johon sopis keralla parin lämmityskerran puut.. Rakentaa saranoidun kannen niin että jääpi kiinni ollessaankin tuuletusrakoa alapinnan ja sivujen kohtaupintaan hieman niin puut kuivahtaa uuninkuppeen lämmössä hyvin. Toiminee samalla lämpösenä istuskelupaikkana myöskin

[Lämmintä riittää]

Puu kannattaa ehdottomasti olla lämmintä ennen polttoa täydellisen palamisen aikaan saamiseksi. On laskennallisesti jopa todettu, että puuvarasto olisi hyvä olla lattialämmityksellä varustettu ja näin ollen säästää puuta huomattavan määrän sillä lämmitettäessä.

Ohessa linkki josta voi käydä katsomassa puun kosteudesta enemmän, samassa paikassa ohje kuinka voit mitata itse helposti puun kosteuden   http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/

[akWho]

Lämmitetäänkö sitten sillä säästyneellä puulla vettä puuvaraston lattialämmitykseen, se on kuitenkin edullisenpaa kuin sähköllä toteutettu lattialämmitys

[Lämmintä riittää]

Juuri nimen omaan niin, että lattia lämmitetään puusta saadulla energialla, joka jaetaan vesikiertoisesti lattiaan. Kaikilla toki ei ole tätä mahdollisuutta, mutta jos rakentaa uuden talon ja lämmittää puulla on tämä hyvä huomioida.
 Myös pannuhuone on hyvä olla mieluummin lämmin, jotta puu saa palaessaan lämmintä toisioilmaa.

[akWho]

Taitaa olla melko hankala laskea luotettavasti kumpi tapa edullisempi/tehokkaampi?

Mutta alunperinhän tässä haettiinkin plussia ja miinuksia vaihtoehdoille. Niitähän on jo mukavasti tullutkin

Tuossa aikaisemmin oli jään sulamiseen tarvittavan energian määrärästä>>siitä viisaudesta en tiedä mutta tuommoinen tieto löytyi netin syövereistä 333kJ/kg eli sehän on 92,5 Wh/kg, silloin sulamisen aikana jään ja veden lämpötila pysyy 0 Cº

[Lämmintä riittää]

Kyllä nämä asiat ovat jo valmiiksi laskettuja. mm Martin Häggmann, joka on työskennellyt pitkän ikänsä vain ja ainoastaan puun ja tulen parissa on tullut edellämainittuihin tuloksiin.

Teoriasta sen verran, että 1kWh vastaa 860 kcal. 1 kcal tarvitaan lämmittämään 1 l vettä yhden celsiusasteen.

Eli käytännössä lämmitetään 1 l vettä 1C:lla = 1 kcal

1kWh riittää lämmittämään 860 litraa 1 asteen tai 8,6 litraa vettä 100 asteeseen.

Mikäli poltetaan kylmää puuta on tilanne seuraava ja mietitään jäistä puuta. Puussa keskimäärin 1 litra jäätä 0 asteessa.

Jään sulatus 80 kcal
Veden lämmitys 100 asteeseen 100 kcal
veden höyrystyminen 100 asteeseen 540 kcal
Höyryn lämpötilan korotus               240 kcal

Yhteensä                                     860 kcal

Esimerkki osoittaa 1 kWh häviötä joka häviää savupiippuun.

Suora lainaus Marttin Häggman lämmitä puulla oikein 2007. Opas on vapaasti tilattavissa.
 
Lisää puun palamisesta löytyy tuolta http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/taydellinen-palaminen/

Eli puun on hyvä olla lämmin ja kuiva ennen polttoa

[Pähkäilijä]

Ihan noin mielenkiinnosta oletko laskenut kuinka monta kiloa puuta maksaa vaikka 20 neliöinen lattialämmitetty lisärakennus vuoteen. Lähtökohtana täällä on noin 8000 kg puunkulutus. Jos tämä määrä tuodaan suoraan ulkoa verrattuna tilanteeseen että se on lattialämmitetystä huoneesta pannuhuoneeseen tuotu.

Investoinnin kannattavuus ja mielekkyys on yleensä mielessä koska lisätilaa vaatii kuitenkin enemmän lämmitystä verrattuna kylmempiin puihin ja pienempään neliömäärään.

[Lämmintä riittää]

Tuollaista esimerkkiä en ole laskenut. Ihan mielenkiintoinen kysymys sinänsä. Energian kulutuksesta ja tehon tarpeesta löydät tietoa tuolta  http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/energian-kulutus-ja-tehon-tarve/  mikäli kerkeät asiaan paneutua.

Mielenkiintoista, että esität kulutuksen kiloina. Harvinaista, mutta myös järkevää. Koska on helpompi verrata puuta näin öljyyn.

2 kg puuta vastaa täydellisessä palamisessa 1 litraa polttoöljyä  eli noin 10 kWh