Apuja lämmitysjärjestelmän uusimiseen/valintaan

[ev3449]

Avasin uuden aiheen sillä Högforssilaisen kanssa on nyt tultu pisteeseen jossa voi vain todeta että kattila saa lähteä ja jotain muuta on tilalle keksittävä ennen seuraavaa lämmityskautta. Vaimo alkaa olla sitä mieltä että pähkäilyt ja kokeilut on nyt tehty ja on siirryttävä toteutuksen puolelle. Mutta mitä ja miten? Näihin kysymyksiin tarvitsisin raadin neuvoja ja mielipiteitä.
Olipa ratkaisu mikä tahansa sen pitää mahdollistaa lämmitys ilman stressiä ja huomattavasti nykyistä vähemmällä ajankäytöllä. Töitteni takia vietän n. 6kk vuodesta ulkomailla n.1,5-2kk jaksoissa jolloin lämmitys kaikkine velvoitteineen jää vaimoni harteille.
Joka taholta tyrkytetään joko maalämpöä tai kaukolämpöä joihin vaimonikin olisi niiden helppouden takia taipuvainen. Itselläni kuitenkin mietteitä painottuen eri arvoihin ja hetkellisen sijoituksen lisäksi huolena tulevaisuuden energiakustannusten arvaamattomuus. Jonkinlaiseen ratkaisuun tässä on kuitenkin päästävä.

Lähtökohta:
OKT vm.1987, Heinola, lämmitettävää n. 690m³, alapalokattila (Högfors 40kW vm. 81) 3000 l varaaja jossa varalla 6kW+9kW vastukset (puutteellinen eristys, muu kunto?), vesikiertoiset patterit, kosteiden tilojen lattiat sähköllä, ostopuut (nyt kokeilussa briketit), kylmän kuukauden kulutus n 5000kWh (vuodessa ehkä n. 30000kWh ei vielä kokemusta) jolloin varaajakapasitetti riittämätön.
EDIT: kiinteistöstä löytyy vm. 2007 Jäspi 300 l sähkövaraaja jolla käyttövedenlämmitys on hoidettu lämmityskauden ulkopuolella

Vaihtoehtoja:

1. Uusi puukattila (50-60kW? suuri pesä, nykyiseen menee 65kg+ kerralla)
Pelko joutua ojasta allikkoon, eli investointien jälkeen huomata että systeemi ei tuonut oletettua helpotusta. Vaatisi tulevaisuudessa varaajan uusimisen ja tilavuuden kasvattamista jotta lämmitysväliä saataisiin kasvatettua toimivalle tasolle. Talon rakenteet ja tilat asettavat omat rajoitteensa mm. varaajien ja polttoaineen varastokapasiteetin osalta.
Liitteenä pohja käytössä olevista tiloista.
Tähän olisi mahdollista liittää rinnalle edullisempi ilma-vesilämpöpumppu vähentämään vuotuista puulämmitystarvetta suoraa sähköä edullisemmin. (myös haave aurinkokeräimistä voisi tässä systeemissä toimia tulevaisuudessa aktiivisen lämmittämisen vähentäjänä)

2. Maalämpö:
+ huoleton, asunnon arvonnousu (yleisesti "arvostettu")
- "suora sähkö" (paremmalla hyötysuhteella), kallis investointi, rinnalla ei järkevää polttaa puuta, mahd. tarve nostaa patterikierron lämpötilaa (hyötysuhde, pattereiden uusiminen)

3. Ilma-vesilämpöpumppu (täystehomitoitettu HP)
maalämpöä edullisempi investointi, huonompi hyötysuhde (käyttökulut) ja enemmän huolehdittavaa? Suora sähkö kuten mlp.

4. Kaukolämpö
Tämä on mielestäni täysin poissuljettu vaihtoehto.

5. Sähkövastukset
Investointina ilmainen, käyttökulut näillä kulutuksilla järjettömät ei lopullinen/pitkäkestoinen ratkaisu.

EDIT: 6. Pelletti (teollinen tuote= hintakehitys?), hake (varastointi?)
Näiden kohdalla olisi hyvä olla mahdollisuus myös puun polttoon?

7. Joku muu, mikä?

Kuten on varmasti havaittavissa, oma "mieli" tahtoisi kallistua puulämmityksen kannalle. Kuitenkin omien puulämmityskokemusten rajoittuessa tähän toimimattomaan järjestelyyn oma ja etenkin vaimon usko kyseistä lämmitysmuotoa kohtaan on kovasti koetuksella. Kompromissina tässä voisi omasta mielestä toimia vaihtoehto 1. ja rinnalle asennettu tehottomampi VILP, (VILP asiaa pohdittu lämpöpumppu puolella) joskin investointi tällöin varaajineen kaikkineen alkaisi jo olla lähempänä maalämmön luokkaa? Tämä kuitenkin toimisi tarvittaessa täysin riippumattomasti ja energiakuluihin voisi vaikuttaa omalla työpanoksellaan.

Tarkennuksena vielä että omakohtaiset klapilämmityskokemukset rajoittuvat kovin puutteellisesti toimivaan kattilaan jonka käyttö vaatii jatkuvaa valvontaa koko lämmitystapahtuman ajan. Täysin "automaattista" järjestelmää emme odottaneet saavamme kun puulämmitteiseen taloon muutimme.

[timotei]

6. Pelletti, vaikka ei olekaan tällä hetkellä muodissa. Energiakulu noin puolet suorasta sähköstä ja öljystä. Pystyy automatisoimaan niin, että valvonta riittää ja vaimoväkikin pärjää sen kanssa. Klapilämmitys vaatii lujaa uskoa vaimoväeltä. Halpa vilppi toimisi mahdollisesti kesällä, mutta sillä ei kuulemma saa käyttövettä.

[seppol]

Minustakin hake. Sulla on pakkasilla jatkuva lämmöntarve n 10 kw eli vuorokaudessa kuluu yli 200 kwh. Klapilämmitys vaattii jatkuvaa kattilahuoneessa käyntiä ja ison varaajan. Hakkeen lämpötehoa pystyy säätämään ilmojen mukaan. Varaajaa ei tarvitse suurentaa. Tulet toimeen malko pienellä kattilalla.

Käyttöveden lämmitykseen paras olis sähköinen läpivirtauslämmitin. Niitä on vähänlaisesti Suomesssa käytössä. Ostin sellaisen vuosi sitten Filippiineiltä ja toin tänne. Paino 10 kiloa ja hinta 150. Teho on 3 kw 1 vaiheesta. 16 A sulake on kuitenkin kestänyt. Se lämmittää suihkuveden. Siinä ei ole lämmintä vettä varastossa ollenkaan vaan lämmitys alkaa kun hanaa aukaistaan. Hanoja on vain yksi. Veden lämpötila säädetään lämmittimen nupista. Suomen oloihin tehoa saisi olla enemmän. Siellä kylmä vesi on jo +25.

[kahe]

1 tai 6 puoleen kääntyisin itsekin. Tila ehkä hiukan ahdas järeälle yli 1.5m tilaa vievälle isolle kattilalle leveys suunnassa. Automatisoitu järjestelmä kuulostaisi järkevämmältä tapauksessasi, jos hameväki joutuu pitkään sitä hoitamaan. Varastotilaakin ilmeisesti olisi vieressä käytettävissä hake/pellettille. Sähkölaitteista itsekin haluan pysyä erossa, kun sähkön hinta voi nousta Saksan 28 c/kWh hintoihin täälläkin koska vaan ja verotus nousee jatkossakin.

[ev3449]

6. Pelletti, vaikka ei olekaan tällä hetkellä muodissa. Energiakulu noin puolet suorasta sähköstä ja öljystä. Pystyy automatisoimaan niin, että valvonta riittää ja vaimoväkikin pärjää sen kanssa. Klapilämmitys vaatii lujaa uskoa vaimoväeltä. Halpa vilppi toimisi mahdollisesti kesällä, mutta sillä ei kuulemma saa käyttövettä.

Tästä pitäisi kuulla lisää kokemuksia. Kovin on liikkeellä ristiriitaista tietoa laitteiden luotettavuudesta ja huolettomuudesta. Varmasti kuitenkin käyttäjäystävällisyydeltään aivan toista luokkaa kuin nykyinen systeemi. Myös pelletin hintakehitys mietityttää, etenkin jos laitteisto ei mahdollistaisi muun polttoaineen käyttöä. Onko olemassa "hyviä" yhdistelmälaitteita?

Minustakin hake. Sulla on pakkasilla jatkuva lämmöntarve n 10 kw eli vuorokaudessa kuluu yli 200 kwh. Klapilämmitys vaattii jatkuvaa kattilahuoneessa käyntiä ja ison varaajan. Hakkeen lämpötehoa pystyy säätämään ilmojen mukaan. Varaajaa ei tarvitse suurentaa. Tulet toimeen malko pienellä kattilalla.

Käyttöveden lämmitykseen paras olis sähköinen läpivirtauslämmitin...

Tuo arviosi hetkellisen- ja vuorokausittaisen pakkaskulutuksen suhteen on varmaankin hyvinkin paikkansapitävä ja toiminee hyvänä lähtökohtana mietinnöille. Puukattilaan päädyttäessä ehdoton vaatimus olisi ettei jatkuvaa pannuhuoneessa ramppaamista vaadittaisi ja että varaajakapasiteetti riittäisi kovemmillakin pakkasilla vuorokauden energiantarpeeseen. Eli kaiketi 4500-5000 l varaarajatilavuutta ja 55-60kg vetavä kattila?   Tämänhetkisessä kattilassa varastopesä (260 l) riittäisi suuremmankin varaajan lataamiseen pesällisellä, varaajakapasiteetti rajoittaa. 30000kWh energiamäärän varastointi hakkeena taajama-aluella tapauksessani mietityttää? Stokeri taitaa polttimena olla melko moniruokainen ja käyttäjäystävällinenkin?

Lisäsin ensimmäiseen viestiin maininnan erillisestä käyttöveden sähkövaraajasta.
Mökillä kolmas sähköinen läpivirtauslämmitin menossa ja luultavasti viimeiseksi jää. Aikoinaan etelä-Saksassa asuessani törmäsin myös toimiviin läpivirtauslämmittimiin, tosin kaasukäyttöisiin. Ainoat ongelmat liittyivät satunnaisiin ylläpitoliekin sammumisiin.

1 tai 6 puoleen kääntyisin itsekin. Tila ehkä hiukan ahdas järeälle yli 1.5m tilaa vievälle isolle kattilalle leveys suunnassa. Automatisoitu järjestelmä kuulostaisi järkevämmältä tapauksessasi, jos hameväki joutuu pitkään sitä hoitamaan. Varastotilaakin ilmeisesti olisi vieressä käytettävissä hake/pellettille. Sähkölaitteista itsekin haluan pysyä erossa, kun sähkön hinta voi nousta Saksan 28 c/kWh hintoihin täälläkin koska vaan ja verotus nousee jatkossakin.

Tilakysymys asettaa omat rajoitteensa etenkin kattilan "syvyyden" osalta. Pitäisi mahdollisesti tyytyä operoimaan kattilaa pannuhuoneen ovi auki, kuten täälläkin olen kuullut tehtävän. Kyllä emäntäkin on valmis vaivaa edullisen ja ympäristöystävällisen lämmittämisen eteen tekemään, ei ole sohvaperuna, mutta liika on kuitenkin liikaa. Tällä foorumilla olen törmännyt lupaaviin tarinoihin puulämmittämisestä joissa homma toimii periaatteella puut kattilaan, sytytys, hetki odottelua ja säätöä ja muihin hommiin... Tällainen tuntuisi jopa liian helpolta verrattuna tämänhetkiseen touhuun.

Hyviä kommentteja, lisää kaivataan...

[Pähkäilijä]

Tästä pitäisi kuulla lisää kokemuksia. Kovin on liikkeellä ristiriitaista tietoa laitteiden luotettavuudesta ja huolettomuudesta. Varmasti kuitenkin käyttäjäystävällisyydeltään aivan toista luokkaa kuin nykyinen systeemi. Myös pelletin hintakehitys mietityttää, etenkin jos laitteisto ei mahdollistaisi muun polttoaineen käyttöä. Onko olemassa "hyviä" yhdistelmälaitteita?

http://www.pellettikeskustelu.net/keskustelu/

tuolla on pellettipuolesta enemmänkin kokemuksia. Mitä tuota palstaa olen seuraillut aika käyttövarmoja pellettipolttimet ovat. Kun olet ostopuiden varassa ei pelletti sitten taida olla yhtään sen kalliimpi kuin polttopuutkaan. Patterilämmityksen takia vilp (ja mlp) voivat jäädä väliin mikäli talvella tarvitset oikeasti KUUMAA vettä pattereille. Mikäli pärjäät alle 50c lämmöillä niin sitten se onnistuu. Papanan hinta on kotimaassa jossain "sakkausvaiheessa" kun venäläistä pellettiä tulee huomattavasti edullisemmin markkinoille ja monet tilaavat kimpassa koko rekkakuormallisen sitten.

Jos polttopuita vielä aiot polttaa löytyy nykyaikaisista kattiloista Jäspin Biotriplex jossa on puupuoli tehty paremmin kuin vanhoissa kaksoispesäkattiloissa, tosin siihen mahtuu vain 33 senttinen puu. Samoin Värmebaronilla olisi käänteispaloinen kaksoispesäkattila (ollut jo 20 vuotta) mutta tänne ei ole maahantuontia ollut. Silloin ei ole tarvetta suurelle varaajalle. Jos puita polttaa niin varaaja kuitenkin on oltava ja niille erilainen pumppu väliin kun kv kierukka on kattilassa eikä varaajassa kun pelletillä ei tarvitse turhaan varaajaa lämmittää vaan kattilan lämmitys riittää (kuten öljylläkin mutta hitaampi sytytys)

[jiihuima]

Voisko Atmoksen vaihtopolttokattila olla vaihtoehto? Siihen pellettipoltin ja sopiva viikko tms siilo, olisi helppo ylläpidettävä ja mahdollisuus polttaa puuta hyvällä hyötysuhteella.

Yksi kaveri tuommoisen ostikin, viimeksi juteltaessa oli ainakin tyytyväinen puunpoltto-ominaisuuksiin. Hänellä tosin oli ainakin aluksi öljypoltin kiinni siinä.

Tuohan ei oo mikää älyttömän kokonen kuitenkaan vielä 32 kw kokoluokassakaan, alle 70 cm leveyttä ja 98 cm syvyyttä.

[timotei]

Stokerista on kokemusta 18 vuoden ajalta. Se on kaikkiruokainen: olen polttanut haketta, palaturvetta, kauraa, turvepellettiä ja puupellettiä. Tällä hetkellä palaa noista kallein eli puupelletti saatavuusongelmien takia. Viime kesä oli haasteellinen myös polttoaineen hankinnan suhteen. Toiminta on varminta, mitä tasaisempaa tavara on. Saunapuun kokoiset hakepalat tuottavat ongelmia.
Jos tontti mahdollstaa kaikkien noiden polttoaineiden käytön, niin ilman muuta stokeri. Kaupunkitontilla epäilen olevan kuitenkin joitakin rajoituksia. Stokeria ei kuitenkaan kannata käyttää kesällä olipa polttoaine kuinka halpaa tahansa, hyötysuhde jää matalaksi.
Pelletin poltosta stokerilla on tekstiä tuolla: http://www.ktarke.net/stokeri.html . Takapalosuojaus on vaikea toteuttaa pellettiä käytettäessä. Yleensä takapalosuojana on vesi joko vahatulpan tai termostaattiventtiilin takana. Jos suojaus pääsee laukeamaan niin pelletin kanssa on k:sessa. Se nimittäin turpoaa mahdottomasti nähdessäänkin vettä ja laitteen saaminen toimintakuntoon sen jälkeen on todella tuskan takana.
Pellettiä pääsisit kokeilemaan nykyiselläkin kattilalla. Siihen vain poltin kiinni ja pellettilogistiikka jotenkin järkevälle tasolle. esimerkiksi: http://www.pellettiliekki.fi/ . Jos tuntuu toimivan, niin sitten vaihdat myös kattilan uudempaan.

[Juhanisto]

Sinun täytyy tyytyä kakkoseen 

Jos olet vielä ostopuiden varassa niin puunhinta seuraa sähköä varmasti. Ja jos käytännössä järjestelmä menee muutenkin uusiksi. Missään tapauksessa ei mitään stokereita emännän huoleksi, jos ei muutosta töissä näkyvissä. Jos itse hoidat lämmityksen tulevaisuudessa niin sitten voit harkita. Ota tarjous maasta ja puusta, sitten äänestätte vaimon kanssa. Itse olen sen verran avoin kaikille järjestelmille että en tyrmää täysin maatakaan vaikka itse olen puufani. Taitaa ostopuut ja maalämpö mennä nykyään aika 50/60. Ehkä tilanne olisi itselläkin toinen jos ei olisi omaa metsää.

No tämä oli vaan minun mielipide, ei sitä kannata ottaa vakavasti, täähän on vain elämää 

[ev3449]

Kylläpä tuleekin hyviä pointteja ja ideoita esille. Lisäksi olen positiivisesti yllättynyt avarakatseisesta suhtautumisesta muihinkin kuin foorumin pääasialliseen lämmitysmuotoon.

Edellisten viestien motivoimana loin seuraavanlaisen vision jolle kaipaisin kommentointia.

Eli vaihtoehto 1. kuitenkin niin, että VILP:in korvaisi pellettipoltin ja kaikki hankinnat ja uudistukset tehtäisiin portaittain tarpeen ja mieltymysten selvitessä kuitenkin niin ettei poissuljettaisi muita mietinnässä olevia lämmitysmahdollisuuksia.

Käytännössä hankkimalla pellettipoltin ja esim. 500kg viikkosiilo jotka kytkettäisiin jo olemassa olevaan järjestelmään. Poltin voitaisiin asentaa kattilan luukkuun (esim. ylimääräinen) joka mahdollistaisi helpon siirtymisen käyttämään energiavarastot jo hankituista polttopuista ja briketeistä. Itse pelletit voitaisiin alkuun hankkia pienemmissä erissä sitoutumatta kyseiseen lämmitysmuotoon siilon tms. muodossa.
Tulevat kattilan ja varaajien hankinnat voisi siirtää portaittain eteenpäin ja miettiä esim. kattilavalinta vastaamaan painotukseltaan muodostuneita mieltymyksiä ja silloista elämäntilannetta.

Uskon että tulevaisuudessa työkuvioni muuttuvat ennemmin tai myöhemmin suuntaan joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman osallistumisen talon lämmittämiseen. Sain tarjouksen briketistä jolloin energian hinnaksi tulis pihaan tuotuna 3,7c kWh:lta. Lisäksi naapurini kertoi omistavansa metsäkoneyrityksen ja olevansa halukas tarvittaessa toimittamaan propsia "sopu" hintaan vaikka koko pihan täyteen. Edeltävään perustuen uskon että tulevaisuudessa puukattilan hankinta tulee vielä olemaan kohdallanikin hyvä ratkaisu. Esim. Atmoksen 50-60kW GSX suuren varastopesän ja täällä kuulemieni hyvien kokemusten perusteella vaikuttaisi kovin lupaavalta mahdollisuudelta. Tällöin pellettipoltin liitettynä liitteen mukaisesti kattilan luukkuun mahdollistaisi 500kg varastollakin jo jonkinlaisen lomailun tms. ilman tarvetta sähkövastusten käyttöön eikä investointina menisi hukkaan. Onko varsinaisen pelletille suunnitellun ja puukattilaan liitetyn järjestelmän välillä kyseisenlaisessa käytössä olennaista eroa? Kuvasta päätellen poltin olisi kaiketi myös Atmoksen käänteispalokattilan luukkuun asennettavissa? Onko olemassa este polttaa brikettejä käänteispaloperiaatteella toimivissa kattiloissa? Briketit kuvioissa niiden korkean energiasisällön (sama pätee pellettiin vs. hake) takia mikä mahdollistaa rajoitettuihin tiloihin esim. 2kk (10000kWh) energiatarpeen varastoinnin, jolloin vaimon ei tarvitse polttoaineen kärräyksestä poissaollessani huolehtia.
Lisäksi puulämmittämisen puolesta puhuu haluni touhuilla mielekkäitten ja tarpeellisten asioitten parissa kotona ollessani mielummin kuin ajankuluksi keksittyjen harrastusten. Tämä toimii jo pelkästään hyvänä vastapainona kovin erityyppiselle työlle. Haluaisin myös uskoa puulämmittämisen ja siihen liittyvien askareiden tuovan joskus tulevaisuudessa hyviä arvoja ja hetkiä myös mahdollisten jälkeläisten elämään...

[kahe]

Taitaa ostopuut ja maalämpö mennä nykyään aika 50/60. Ehkä tilanne olisi itselläkin toinen jos ei olisi omaa metsää.

Tässä laskin omille ostopuille 2.97 c/kWh hinnan 0.9 hyötysuhteella laskettuna. On mielestäni aika kaukana sähkön kWh hinnasta. Tässä kuussa pörssisähkö n. 5.8 c/kWh. Tuolta katselin Euroopan sähköhintoja (taulukko alhaalla). Keskihinta 20.66 c/kWh, joten täällä tulee sähkönhinta varmasti jatkossa nousemaan. Tuo tietysti vaikuttaa myös puun ja muiden energioiden hintoihin nousevasti. Tämä oli yksi syy itselläkin, miksen tarttunut lopulta maalämpöön. Yli 10 vuotta ostelen ostopuita maalämpö sijoituksen ja paremman kattilan erotuksella (>10k€). VILPin itse unohdin, kun lueskelin noita lämpöpumput keskusteluja. Hyöty vs. hinta on niissäkin hakusessa. Alpha-Innotecin VILP näyttää hyvältä ja toimivalta, mutta silläkin hintaa yli 10 k€, joten se siitä. Maalämpöpumpussa tai itse kaivossakin voi tulla ongelmansa ja siinä on hieman riskiäkin pelissä. Tätä ei monesti huomioida, mutta maalämpö foorumilta löytyy molemmista kokemuksia. Paljon on tietysti toimiviakin järjestelmiä, samoin kuin puulämmityksessäkin.

Puilla mennään täälläkin jatkossakin ja ihan hyötyharrastuksena/liikuntana menee siihen liittyvät halkojen siirtelyt. Mieli voi kyllä muuttua tulevaisuudessa.

Kunnon puukattila vs. pelletti/hake automaation puntariin plussineen ja kustannuksineen, niin alkaa asia selviämään. Tila kuitenkin antaa vaihtoehtoja.

[Juhanisto]

Tässä laskin omille ostopuille 2.97 c/kWh hinnan 0.9 hyötysuhteella laskettuna. On mielestäni aika kaukana sähkön kWh hinnasta. Tässä kuussa pörssisähkö n. 5.8 c/kWh.

Mutta pitää muistaa että maalämmön cop on n.3. Eli jos jakaa todellisen sähkönhinnan joka varmaan on tällä hetkellä itselläni n. 12c/kWh eli noin 4c/kWh. Ja puunhinta alkaa olemaan jo ostettuna 65€, siis koivu heittomotti. Eli jos lasketaan realistinen hyötysuhde 85% niin hinnaksi tulee jo n. 6,4c/kWh, eli ei enää halpaa. Ja jos aletaan uusimaan koko järjestelmää alusta saakka niin kyllä puujärjestelmällekkin hintaa tulee aika reilusti. Toki en ketään kannusta maalämpöön. Mutta ostopuun hintakehitykseen nähden maalämpö alkaa olemaan tällä hetkellä jopa halvempi. Toki sähkö voi nousta paljonkin, mutta kyllä puukauppiaat seuraa perässä. Tilanne on aivan toinen niillä joilla on omaa metsää. Minulla ainakin tuntipalkka vaan nousee kun sähkö kallistuu 

Eli maalämmöllä menisi tässä kyseisessä kohteessa cop 3 n. 10000kWh, euroissa nykyhinnalla 1200€ ja ostopuilla hinta 65€/im3 eli tuohon energiamäärään 30000kWh tarvitaan 85% hyödyllä n, 30im3 ja euroissa 1950€. Tietysti jos puuta saa halvalla niin on eriasia. Mutta ei halkokauppiaat ole tyhmiä, se on kysynnän ja tarjonnan laki. Toki tilanne heittää härän pyllyä jos lasketaan koivukuidulla joka maksaa n. 40-45€ kiinto, sitten vuoden puut maksaa enää reipas 500€. Mutta sitten tuli puut pitkinä pihaan 

Tämä oli sitten ihan realistinen tasapuolinen näkemys josta kenenkään ei tarvitse vetää hernettä nenään. Kaikissa asioissa on monta eri näkemystä ja mitä kukin arvostaa. Itse nautin siitä että saan syksyisin remuta metsässä ja keväällä halkoa kirveellä puuni ja seuraavana talvena nauttia niistä lämpönä. Mutta tässä kohteessa oli ihan erilainen tilanne ajankäytön kannalta.

[kahe]

Oma hinta oli 45€ pinokuutio itse hakien metristä koivu halkoa. Hinta oli hyvä. Heitto/irtomotteja en edes katsele, enkä osta. En maksa ilmasta. Pitäisikin lailla kieltää koko irto "ilman" myynti.

Jossain omassa topicissa oli linkki bergheat exceliin, jolla voi laskea maalämmön mitoituksen&kulutuksen ja vertailuna puut ja suorasähkö. Maalämpö foorumilla tuota käytetään mitoitukseen. Täällä oli myös  n. 1200€ lämmityssähkön määrä maalämmölläkin. Nyt vuoden ostopuut n. 700€. Tämä on totuus ja hinnan eroa on vieläkin. Hyötytyötä kuluu sitten jonkin verran. Vähän liikaa mainostetaan niitä ilmaisia puita aina. Jos on vara maksaa sähköstä, niin on vara maksaa ostopuistakin ja halvemmalla pääsee. Vaatii hieman hakemista, että löytyy sopiva kohdalle. Koivukuidun myyntihinta oli 32€/kiinto. Metsälehden hinnastosta löytyy. Jossain näin 25€/kiinto myytävän polttorankaa, mutta rahti tekee homman silti kalliiksi.

Topicin kohde ei paljon enempää vaadi kuin oma sijoitus parempaan puun polttoon ja lämmittäminen muuttuu ihan toisenlaiseksi. Näin ainakin itse uskon nykyaikaisilla laitteilla. Automaatio viekin sitten jo enemmän lompakosta. Noitakin laitteistoja löytyy kyllä käytettynä myynnistä. Tänään mentiin yläpaloisellakin jo kahdella pesällisellä (20kg).

Edit. Kureniezen&Attack Pellet 30 olis kotiin tuotuna noin 3,5k€ varmaankin. Tietysti noissa laitteissa on oma hommansa säätää toimintakuntoon. Vaimon kummisetäkin kertoi, kuinka Jäspin mies oli säätänyt 8 tuntia hakekattilan toimintakuntoon jossain paikassa ja hakkeen laatu vaikuttaa säätöihin vielä lisää.

[Juhanisto]

Pitää muistaa että tuohon kuidun hintaan tulee alv. ja kuljetus vielä lisäksi. Nykyään tuo polttopuun hinta on karannut johonkin tähtitieteelliselle tasolla. Tuo 65€/im3 alkaa olemaan jo halvimmasta päästä etelässä, taitaa se lapinlisä olla siirretty sinne  

Mutta jos puun kanssa haluaa jatkaa niin sitten.. Uusi 50-60kW kääteispalo ja tuon vanhan varaajan eristys. Uretaanilevyä vaan sopivina suikaleina päälle ja purkkitavaralla ne yhteen ja pelti päälle jos kauniin haluaa. Kyllä tuolla 3000l pitäis jo aika pitkalle pärjätä. Ja tuollaisen käänteispalon paloaikakin lähentelee 6h, joten tuo aika on varaajalta pois. Kokeilee ensin ja sitten jos ei ole hyvä niin 1500l kaveriksi viereen. Sitä pienempää voi sitten pitää kesällä käyttövesivaraajana jos haluaa sen puilla hoitaa. Itse en pidä tuota itse lämmitystyötä mitenkään raskaana. Pikkutulet ensin ja sitten pesä täyteen. Syttyy helposti, pari sytytyspalaa puitten sekaan ja puhallin päälle. Puolen tunnin päästä pesä täyteen. Jos joutuu kovilla pakkasilla aamulla ennen töihin lähtöä käymään laittamassa pesällisen palamaan niin tuo vaatii sen 10 min aikaa, joten herätyskelloa ei tarvitse paljon aikaistaa. Meillä emäntä tuo omasta halusta puita kottikärryillä välivarastoon joten ei kai tuokaa kovin raskasta ole. Minulta menee 20min viikon puiden kärräämiseen. Emännältä ehkä rauhallisella tahdilla 45min. Ja eikun hieromaan kauppaa siitä halvasta ropsikuormasta naapurin kanssa, hyvä konjakki voisi auttaa asiaa

Noita pelletti hommia en oikein kannata, koska mitä vähemmän on niitä välikäsiä ja jalostusta niin hintakin pysyy kohtuullisena. Ja nousee kuitenkin kokoajan senkin hinta. Näkee jo sen siitä polttopuun hinnasta kun se kiertää klapikauppiaan kautta. Briketeistä en osaa sanoa mitään käänteispalossa poltettuina. Jostain luin että ei saisi yksistään polttaa, vaan puitten kaverina. Ja stokeri hommat olisi syytä pitää ihan eri rakennuksessa missä asutaan. On meinaa naapurilla käynyt 2 kertaa palokunta, kun ei ole itse uskaltanut lämpökeskuksen ovea avata kun on ollut niin kuuma  

No nämä oli taas näitä minun rajoittuneita visioita, älkää ottako henkilökohtaisesti. Kaikki kuitenkin samassa puuveneessä ollaan  

[Pähkäilijä]

Pitää muistaa että tuohon kuidun hintaan tulee alv. ja kuljetus vielä lisäksi. Nykyään tuo polttopuun hinta on karannut johonkin tähtitieteelliselle tasolla. Tuo 65€/im3 alkaa olemaan jo halvimmasta päästä etelässä, taitaa se lapinlisä olla siirretty sinne  

noin siinä käy kun klapikauppiaat ovat oppineet laskemaan itselleen palkkaa työstään eivätkä enää tee talkoilla... 

Jos vuorokautinen lämmöntarve on 240 kWh maksimissaan pitäs sitten kattilaan mahtua noin 65 kg puuta kertaheitolla mikäli yhden pysähdyksen taktiikalla pannuhuoneessa käy. Minusta kohde tuntuu liian pienelle hakestokerikäyttöön kun pakkasillakin pienemmät stokerippolttimet toimisivat vain puoliteholla. Niissä kun ei liene sytytintä erikseen (ainakaan ei ole tullut vastaan) vaan kesäaikaankin toimivat "ylläpitoliekillä" menee puolisen vuotta sitten aina enemmän tyhjäkäynnillä.

Onko nuo kuvan A30 ovien paloluokituksia? Eli virallisesti sinne ei yli 30 kW kattilaa saisi laittaakaan. Tuo 65 kg taitaa mahtua vain Herzin käänteispaloiseen kerralla alle 30 kW pannuista. Jos 30 kW kattilalla lämmittää ja 10 kW on kulutus menee pakkasilla 8 tuntia lämmitykseen ja 16 tuntia pitää varaajan riittää. 3000 litraisessa varaajassa 160 kWh mahtuu 45 asteeseen.