Uusi puulämmittäjä

[Pähkäilijä]

perhana meni täällä puurot ja vellit sekasin 

aloin kirjoittaa järjestelmän paineesta kun kyse oli paisarin vastapaineesta... Tuosta paisarin paineesta on Seppol kirjoittanut jonnekin hyvän jutun, tarttee etsiä.

[Höyrykattila]

Eli lämmitänkö varaajan "täyteen" ja sitten pudotan painetta järjestelmästä vaikka varoventtiilin kautta sinne 1.5 barin tienoille? näkyy olevan 2.5 barin varoventtiili tuossa systeemissä.

joo, ehdottomasti täyteen lämmitettynä. Muistaakseni ittellä piti ihan pikkuisen lisätä vettä varaajaan. Samoin 2.5 baarin varoventtiili.

Vinkki: Tuosta painemittarista puheen olleen niin siitä pystyy kokemuksen myötä 'lukemaan' kattilaan lisättävän puun määrän katsomatta peelarin mittareita tai kädellä koileilematta kattilaan tulevaa alaputkea ja kattilalta varaajalle lähtevää yläputkea.  

Edit:

Toinen vinkki: jos sattuu käymään niin, että lisää hieman liikaa puuta uuniin niin suntilla päästää patteri verkostoon kuumaa vettä. Ainaklin iteellä saa sillä keinoin kattilan lämpöä pudotettua about 20 astetta.

[Pähkäilijä]

onko kattila 2.5 barin? Yleensä suorapeltiset kattilat on 1.5b pannuja.

[Höyrykattila]

En tiedä, mutta se varo on käsittääkseni ollu siinä aikojen alusta eli -80 luvulta lähtien.

[nyysis87]

max 2 baria lukee tuossa kilvessä, Laka yr 29.

[Pähkäilijä]

Täällä max 1.5 sallittu. Tosin tyyppikilven tehoon en ole kertaakaan päässy...

edit

samoin varaajan tyyppikilvessä on 0.15 Mpa maksimipaine -> 1.5 baaria

[nyysis87]

Juu. Saa nähä miten monta vuotta kattila vielä kestää. Ajattelin kyllä jossain vaiheessa ostaa uuden kattilan ja isomman varaajan, kun on tuo 1500 litraa aika nafti. Pitää vaan kellariin tehdä uusi sisäänkäynti ulkopuolelta josta mahtuu jotain tuomaan sisällekin.

[Pähkäilijä]

Löytyihän se esipainejuttu kun muisti etsiä, tosin foorumia piti vaihtaa samalla 

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=19182&st=0&sk=t&sd=a&hilit=oppes

Re: Taas kerran: vesikeskuslämmityksen paineet
ViestiKirjoittaja Oppes päivämäärä Ti Joulu 25, 2012 22:49

Kalvopaisunnan hyötytilavuus jää pieneksi koska esitäytön ja maksimipaineen ero on pieni.
Jos otetaan 240 litran paisunta ja maksimipaineeksi laitetaan 1,5 bar, 0,5 bar esitäytöllä 1,5 bar ylitetään 96 litran vesimäärällä.
Jos esitäyttö on 0,7 bar, vettä mahtuu 76,8 litraa.
Jos esitäyttö on 1 bar, vettä mahtuu 48 litraa
Jos esitäyttö on 1,2 bar, vettä mahtuu enään 28,8 litraa

Jos maksimipaineeksi voitaisiin sallia 2 bar.
0,7 bar esipaineella vettä mahtuisi 104 litraa
1,0 barin esitäytöllä vettä menisi 80 litraa
1,2 barin esitäytöllä 64 litraa.

Jos esitäytöksi valitaan 1,2 bar ja maksimipaine on 1,5 bar, paisunnan pitäisi olla 670 litraa että vettä mahtuisi 80 litraa

Miettikääpä sellaista mahdollisuutta että kalvopaisunta olisi korkeimmalla olevan patterin tasolla. Esipainetta ei tarvittaisi ollenkaan. En johdattele asiaa vielä sen pidemmälle.

[Höyrykattila]

Monesti miettiny noita kalvopaisareita, että miksi niitä pitää ylipäätään tehdä kun ne on hyötytilavuuteen eli nettotilavuuteen nähden liian isoja. 

Saman asia ajaisi lapsuudesta tuttu systeemi eli vrt. Makon pumppu ja vesisäiliö (muoto: kapea ja korkea), jossa oli ilmaa about 1/3 tilavuudesta. Periaatteessa samaa periaatetta pystyis käyttää kalvopaisarin korvikkeena.

Eli *paisarina* toimis esimerkiksi 150l säiliö siten, että pata + varaaja on kylmiä ja toi em. säiliö olis 'lepotilassa' tyhjä.

Sitten kun systeemiä lämmitetään niin paineen noustessa vesi työntyisi pieneen säiliöön, jossa oleva ilma puristuisi kasaan ja se taas työntäisi veden takaisin järjestelmään kun järjestelmä alkaisi jäähtyä. It's Simple.

Vai onko tässä joku Direktiivi jonka nojalla tästäkin asiasta pitää tehdä niin vaikeaa?

[jolla]

Saman asia ajaisi lapsuudesta tuttu systeemi eli vrt. Makon pumppu ja vesisäiliö (muoto: kapea ja korkea), jossa oli ilmaa about 1/3 tilavuudesta. Periaatteessa samaa periaatetta pystyis käyttää kalvopaisarin korvikkeena.

Eli *paisarina* toimis esimerkiksi 150l säiliö siten, että pata + varaaja on kylmiä ja toi em. säiliö olis 'lepotilassa' tyhjä.

Sitten kun systeemiä lämmitetään niin paineen noustessa vesi työntyisi pieneen säiliöön, jossa oleva ilma puristuisi kasaan ja se taas työntäisi veden takaisin järjestelmään kun järjestelmä alkaisi jäähtyä. It's Simple.

Vai onko tässä joku Direktiivi jonka nojalla tästäkin asiasta pitää tehdä niin vaikeaa?

minulla on juuri nyt käytössä tuo systeemi, 3 kpl ihka tavallisia painevesisäiliöitä yhteistilavuudeltaan 700 litraa, paine on pienimmillään 0,9bar ja suurimmillaan 1,4bar
'kalvoton mies on kelvoton' mutta minä en kalvoja tarvitse

[Juhanisto]

Tota noin... eikös vesikiertoisen järjestelmän tulisi olla hapeton. Käsittääkseni juuri tuo kalvo astiassa estää hapen pääsyn järjestelmään. Korjatkaa jos olen väärässä 

[jolla]

se happihan palaa pois, lisää tulee vain silloin kun ilmaa tai vettä joutuu lisäämään. vesihän sis myös happea mikä palaa pois. ei sillä kalvolla ole tässä käytössä käytännön merkitystä.

[Juhanisto]

Epäilen suuresti tuollaisen paisunnan toimivuutta. Ainakin jos paisarinkalvo menee rikki niin ilmaa kummittelee kierrossa ja paineet on mitä sattuu. Sehän on vähän niin kun sama homma kun tuollainen vajaa paineastia. Miten se ilma puristuu kasaan ja antaa vedelle tilaa jos on umpisäiliö. Eikö se karkaa sieltä kiertoon. Tuohan on sama kun jättäisi järjestelmän vajaaksi ja varaajan yläosa olisi kylmänä tyhjä. Avoimessa paisuntajärjetelmässä tuo kyllä toimii. Tuossa olisi hiukan perustietoa paisuntajärjestelmistä..

https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/5ecztM8oF/5efG5yDTz/Files/CurrentFile/LVInayte_1110329.pdf

[jolla]

voihan sitä vapaasti epäillä mutta kyllä se ilma on vettä kevyempää ja siellä säiliön yläosassa, toimiihan se avopaisuntakin. neljättäkymmentä vuotta on systeemit olleet eikä kalvoja ole tarvinnut, en siis edes ymmärrä miksi siinä välissä se kalvo pitäisi olla jos säiliö on pystyasennossa- tulo alhaalta.

[Höyrykattila]

Sen ilman saa korvata vaikka argonilla. (Argonia käytetään kun hitsataan rosteria)

EDIT:

jolla kertoi olennaisen asian: säiliö on pystyasennossa ja tulo alhaalta.

Epäilen suuresti tuollaisen paisunnan toimivuutta. Ainakin jos paisarinkalvo menee rikki niin ilmaa kummittelee kierrossa ja paineet on mitä sattuu. Sehän on vähän niin kun sama homma kun tuollainen vajaa paineastia. Miten se ilma puristuu kasaan ja antaa vedelle tilaa jos on umpisäiliö. Eikö se karkaa sieltä kiertoon. Tuohan on sama kun jättäisi järjestelmän vajaaksi ja varaajan yläosa olisi kylmänä tyhjä. Avoimessa paisuntajärjetelmässä tuo kyllä toimii. Tuossa olisi hiukan perustietoa paisuntajärjestelmistä..

https://www.rakennustieto.fi/material/attachments/5ecztM8oF/5efG5yDTz/Files/CurrentFile/LVInayte_1110329.pdf

Eräs tuttu teki neitsyytensä menettäneelle paisarille sen, että paineilmalla painoi pöntön tyhjäksi ja sen jälkeen teki säädöt siten, että kylmänä on lepopaine eli staattinen paine ja lämpimänä sen mitä se sitten on kun vesi laajenee ja ilma puristuu pöntössä kasaan.