Uusi puulämmittäjä

[nyysis87]

Morjesta! Tein tuossa isoja päätöksiä ja ostin omakotitalon vm 83 jossa puukeskuslämmitys. Varaajana on 1500 litrainen varaaja vm 82 ja kattilana toimii vanha laka:n alapaloinen kattila, joka myöskin vm 82. Kuinka moni täällä lämmittää kesäisin ison varaajan kuumaksi käyttövettä varten? Pannuhuoneessa on myös pieni 200litran varaaja käyttövettä varten, mutta pihinä miehenä ajattelin lämmittää puilla isoa varaajaa kesälläkin jotta saan sähkölaskut minimiin. Onkohan tuolla kattilalla vielä paljonkin käyttövuosia edessä? ainakin päälle päin näyttää siistiltä ja kuulemma ei ole paljoo käytetty vaan lämmitetty varaajaa sähköllä. Vai onko tämä käyttämättömyys syövyttänyt kattilan sisuskaluja?

[ev3449]

Tilastollisesti omakotiasuja kuluttaa vettä n. 150 l /vrk josta lämmintä ehkä 40%. Vaikka tuo 60 l/vrk laskettaisiin lämpiävän 50 astetta, energiaa tähän kuluu n. 3,5kWh, eli 12snt/kWh sähkön hinnalla n. 40snt/vrk.

Omassa järjestelmässäni on lisäksi varaajan yläosa pidettävä melko kuumana jotta suihkussa lämmintä varmasti riittää. Näihin perustuen olen todennut olevan kesäisin paras ratkaisu pitää "puuvaraaja" kylmänä ja esilämmittää käyttövesi ainoastaan kierukassa sen mitä ympäristö varaajaa lämmittää. Lopuksi erillinen käyttövesivaraaja huolehtii sähköllä riittävästä tulistuksesta.

Samanlainen kytkentä voisi olla kohdallasi mielestäni toimiva. Puulla voisi lämmittää mielensä mukaan eikä sähköä hommaan tällöin juurikaan kuluisi, mutta kuuma vesi ei myöskään pääsisi yllättäen loppumaan. Ohituksen voi tehdä vaikka kolmitieventtiilillä jos talvella haluaa käyttää pelkkää puuta myös käyttöveden lämmityksessä. (1500 l varaajatilavuus saattaa kylläkin olla rajoilla etenkin jos lämpötila on pidettävä korkeana sekä käyttövedelle että esim. pattereita varten)

(Kannattaa myös huomioida molempien varaajien luovuttavan lämpöä/energiaa ympäristöönsä)

[aku]

Morjesta! Tein tuossa isoja päätöksiä ja ostin omakotitalon vm 83 jossa puukeskuslämmitys. Varaajana on 1500 litrainen varaaja vm 82 ja kattilana toimii vanha laka:n alapaloinen kattila, joka myöskin vm 82. Kuinka moni täällä lämmittää kesäisin ison varaajan kuumaksi käyttövettä varten? Pannuhuoneessa on myös pieni 200litran varaaja käyttövettä varten, mutta pihinä miehenä ajattelin lämmittää puilla isoa varaajaa kesälläkin jotta saan sähkölaskut minimiin. Onkohan tuolla kattilalla vielä paljonkin käyttövuosia edessä? ainakin päälle päin näyttää siistiltä ja kuulemma ei ole paljoo käytetty vaan lämmitetty varaajaa sähköllä. Vai onko tämä käyttämättömyys syövyttänyt kattilan sisuskaluja?

Moni täällä tuntuu lämmittävän käyttöveden kesällä sähköllä tai auringolla. Itse en ole kumpaakaan vaihtoehtoa edes harkinnut koska lämmitysväliksi kesällä riittää meillä 5-8 päivää.Varaajan koko 2000 litraa.Mielestäni tämä on erittäin pieni vaiva ja etenkin puu on vielä itselle lähes ilmaista....mitä nyt sahan ja mönkijän polttoaineisiin menee.

Kattilan jäljellä olevista elinvuosista en osaa sanoa mitään.

[Pähkäilijä]

Tervetuloa,

Tänään poltin 100 kWh edestä puuta ja varaaja lämpeni yli 70 asteen ainakin 60 senttiä yläpäästä (~1000 litraa). Edellisen kerran lämmitin 5 päivää sitten. Lämmityskäytössä kv pumppu pyöriin puol tuntia aamuin illoin ja vesi kiertää pesuhuoneen lattiassa. Omassa varaajassa on kierukka tuossa 20 ja 40cm välissä (harmaa ja ruskea käyrä) joten vesi lähti siinä lämpenemään vasta tunnin jälkeen (ensimmäisen puolen tunnin aikana lämpeni lähinnä pelkkä kattila ~7 kWh).

Tälläkin on menty kesät puita poltellen, se mikä menee paukkupakkasilla 2 viikossa riittää kesällä yli 4 kuukaudeksi. Sielläkin kun alkaa vesi käydä hanasta haaleaksi niin uunillinen puita kattilaan ja taas pärjää monta päivää eteenpäin. Tuohon kattilan käyttöikään on hankala arvioita antaa, jossain vaiheessa se sitten alkaa vuotamaan kun tarpeeksi rauta ohentunut.

43 asteinen vesi kierukan ympärillä meinaa aiheuttaa hellasäröä vaikka itselle se hyvin riittää mitä sekoittajan jälkeen hanasta tuleekin.

Varaajan sielunelämästä on hyvä youtubevideo.

http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

[nyysis87]

En meinannut itsekään puusta maksaa mitään joten ajattelin kanssa lämmittää käyttöveden puilla kesälläkin. Loppupeleissä on niin pieni vaiva tuosta ja kellarissa on paljon vanhaa leppää, jotka pitäis poltella että saa uutta sitten tilalle. Kiitoksia vastauksista, pitää palata asiaan kunhan on kunnolla tutustunut tuohon omaan systeemiin.

[Harri2]

Jos systeemissä on suluin erotettavia sähköpannuja, kantsii ne tyhjentää joutoajoiksi. Voi muuten vesi mynnähtää ja haista ja maistua vanhalle. Niistä legioonalaisista tai muista madoista ei ole havaintoja...

[nyysis87]

Terve taas. Nyt on tullut lämmitettyä kattilaa jonkun verran. Mitenkäs, kun aloitan lämmityksen kun varaajan keskilämpötila on jotain reilu 45 astetta ja paineet on silloin luokkaa 0.6 ja lämmityksen lopussa vähän yli 1.5 varaajan keskilämmön ollessa lähellä 80 astetta ja kattilalle tulevan veden lämpö n.70 astetta. Onko tälle paineen vaihtelulle mitä tehtävissä. Kalvopaisuntasäiliön koko on 150 litraa, onko se vaan liian pieni. Vai pitäisikö systeemistä laskea vettä pihalle?

[PuuIlmaMaa]

Sinunkin systeemistä pitäis löytyä ylipaineventttiili joka päästää liiat paineet pihalle tarvittaessa.

Keskeistä on varmistaa että paisuntasäiliön sisällä oleva kumipallo on ehjä. Sen voi yleensä tarkastaa paisuntasäiliöstä löytyvästä täyttöventtilistä normaalilla rengaspainemittarilla.

Siis painevaihtelua tulee lämpötilan muuttuessa...se on normaalia. Tärkeää on hallita sitä ettei paikat laukea ylipaineesta.

[Pähkäilijä]

Minkä verran varaajan koko on jos paisari on 150 litraa? Samoin minkä verran on ylin patteri korkeammalla kuin varaaja? Paisareissa on usein 1.5 barin esipaine, 0.5 riittäs aivan mainioisti normaalitapauksissa. Samoin 0.6 viileänä riittää 4 metrin korkeuteen (+0.2b peruspaine ja 0.1b joka metrille).

Jos systeemi on uusi ja "tuoretta vettä" järjestelmässä niin ei sieltä tarvia vettä pois laskea kun vedestä irtoaa ilmaa vielä pitkän aikaa jota sitten laskee pois/ se lähtee itsekseen jos on ilmakello systeemissä.

[nyysis87]

1500 litraa on varaaja ja vanha systeemi on vm83. Kellarissa tuo pannuhuone on.  Ei oo, kun yks asuinkerros niin ei siitä montaa metriä tule . Pitää kyllä katsoa tuon paisarin esipaine ja laskee sitä vaikka sinne 0.5 tienoille. Kun tulee kylmät kelit niin haluaisin kumminkin saada ladattua tuon varaajan mahdollisimman täyteen, kun noinkin pieni on.

[teelaakso]

Minäkin ajattelin ensin että pitää olla pikkuvaraaja kesäksi käyttövedelle koska eihän tuota isoa kannata lämmittää. Tulin ensimmäisen kesän kokeilujen perusteella toisiin tuloksiin. 3000 litran varaaja on ihan hyvä pelkäksi käyttövesivaraajaksi, jos se on hyvin eristetty. Eristeen merkitys on kesällä suuri, sillä lämpö pitäisi saada varastoitua ainakin viikoksi isossa varaajassa. Alla olevassa kuvassa näkyy meidän 3000 litran varaajan lämpökäyrä. Yhdellä pesällisellä saa viikon lämpimät vedet.

[jolla]

Kyllähän sitä menee kesälläkin, 4m³ varaaja. Nyt kun toinen pesukonekin käy puilla niin energiaa hupenee, näköjään mennyt 200kwh/13vrk

[Pähkäilijä]

1500 litraa on varaaja ja vanha systeemi on vm83. Kellarissa tuo pannuhuone on.  Ei oo, kun yks asuinkerros niin ei siitä montaa metriä tule . Pitää kyllä katsoa tuon paisarin esipaine ja laskee sitä vaikka sinne 0.5 tienoille. Kun tulee kylmät kelit niin haluaisin kumminkin saada ladattua tuon varaajan mahdollisimman täyteen, kun noinkin pieni on.

täällä on paisari pikkusen vähemmän, 250 litraa/ 3 m3 ja nousua saman verran. Tuon esipaineen kanssa oli ongelmia alussa ja varo rykäs vedet lattiallekin  Putkimies sitte sano että perhana ja sano että laske ilmaa typpeä pois ku oli unohtanu.

Täällä on tullut tässä kuussa lämmitettyä jo 4 x 15 kiloa. Olen mittaillut millä systeemillä sais kaikista nopeasti varaajan ensimmäisen kuution lämpenemään ja kuution kohdalla olevaa mittauspistettä olen kyttäillyt. Suunnilleen puolentoista tunni kohdalla alkaa siinä vesi lämpenemään kun ei ole muuta kulutusta 72c termarilla.

Omassa systeemissä paineet ja varaajan keskilämpö menee tuollein

[Höyrykattila]

Minkä verran varaajan koko on jos paisari on 150 litraa? Samoin minkä verran on ylin patteri korkeammalla kuin varaaja? Paisareissa on usein 1.5 barin esipaine, 0.5 riittäs aivan mainioisti normaalitapauksissa. Samoin 0.6 viileänä riittää 4 metrin korkeuteen (+0.2b peruspaine ja 0.1b joka metrille).

Jos systeemi on uusi ja "tuoretta vettä" järjestelmässä niin ei sieltä tarvia vettä pois laskea kun vedestä irtoaa ilmaa vielä pitkän aikaa jota sitten laskee pois/ se lähtee itsekseen jos on ilmakello systeemissä.

Anteeksi jos puutun keskusteluun niin ittellä paineet on säädetty siten, että (lähtötaso) peelarin lämpötila about 20-30-astetta ja paine 0. Vastaavasti paisarissa 1 Bar. Tämän jälkeen kaikki ylimääriset hanat kii ja nostetaan peelarin paine 1 bar ja paisarin paineelle ei tehdä mitään, vaikka se nousee kun järjestelmään työnnetään vettä, jotta peelarin paine on toi 1bar. Hienosäädön tein siten, että kun peelarin lämpö on about 90-95 niin silloin järjestelmänpaine (=peelari/varaaja) on about 1,5 bar.

Patterin korkeudella ei ole merkitystä vaikka ittellä korkeusero on about 10m. Oikein säädettynä 'kattilan kiehuminen' minimoituu. Väärin säädettynä kattila kiehuu jo about 50-60 asteessa.

Plussaa on tietysti jos  järjestelmässä on riittävästi automaatti ilmaajia, jolloin kuplien kurlaus minimoituu.

[nyysis87]

Eli lämmitänkö varaajan "täyteen" ja sitten pudotan painetta järjestelmästä vaikka varoventtiilin kautta sinne 1.5 barin tienoille? näkyy olevan 2.5 barin varoventtiili tuossa systeemissä.