Kirjoittaja Aihe: Atmos DC75 otettu käyttöön  (Luettu 62301 kertaa)

arveccio

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 238
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #15 : 07.10.2013-15:45 »
Noissa meidän putkissa on sinkki sisäpinnassakin. Eipä se siellä galvanointialtaassa erottele että onko se teräspinta putken sisä vai ulkopuolella. Meillä on kaikki lämmitysjärjestelmän putket muutamaa mustaa mutkapalasta lukuunottamatta sähkösinkittyä terästä ja prässäysliitoksilla.
Jäspi ecopuu25+1500L+500L ~11m3/v

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #16 : 07.10.2013-18:21 »
Miten nuo varaajat on kytketty toisiinsa ja millaisilla putkilla? Onko ollut mitään ongelmia kahden varaajan käytössä?

Itsellä melko samanlainen systeemi, 3000 litran pytty erillisessä autotallissa ja kuution pytty kellarissa. Rakennusten välillä on n. 30 metriä eristettyä putkea, jossa virtausputket 25 mm.
Vesi kiertää tällä hetkellä isomman varaajan yläosasta kierukkaan joka on pienemmän varaajan alalaidassa ja palautuu ison pytyn alalaitaan. Tuo kytkentä ei oikein pelaa, lämmön nousu on pikkuvaraajassa melkoisen hidasta, eikä pyttyä saa kauttaaltaan juurikaan yli 60 asteen vaikka 80 asteista vettä pyörittää kierukan kautta tuntitolkulla. Ilmeisesti pitää laittaa vesi menemään suoraan pytystä toiseen tai asentaa joku muu lämmönvaihdin väliin. Kierukan lämmönsiirtokyvystä tämä ongelma kaiketi johtunee?
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

jolla

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 873
    • charts
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #17 : 07.10.2013-18:50 »
Noissa meidän putkissa on sinkki sisäpinnassakin. Eipä se siellä galvanointialtaassa erottele että onko se teräspinta putken sisä vai ulkopuolella. Meillä on kaikki lämmitysjärjestelmän putket muutamaa mustaa mutkapalasta lukuunottamatta sähkösinkittyä terästä ja prässäysliitoksilla.
Maailma on muuttunut, ennen oli ihan itsestään selvää, että galvanoitu käy ainoastaan kylmälle vedelle, musta lämmitysvedelle ja kupari/messinki kuumalle käyttövedelle. Ilmeisesti tuo sinkitty on eri asia kuin galvanoitu, minulla tiedonpuute.
Lämpimänä 152m² + lämpökeskus 36m², kanava 30m, Hogfors vuodelta -66, Akva 4000, Ouman EH-80, 32 kpl 270W pv-panelia 13° etelään kiinteästi
seurantaa http://www.puulammitys.info/index.php?topic=457.0

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #18 : 07.10.2013-20:57 »
Noissa meidän putkissa on sinkki sisäpinnassakin. Eipä se siellä galvanointialtaassa erottele että onko se teräspinta putken sisä vai ulkopuolella. Meillä on kaikki lämmitysjärjestelmän putket muutamaa mustaa mutkapalasta lukuunottamatta sähkösinkittyä terästä ja prässäysliitoksilla.

Näin se taitaa tuossakin olla. Pitää etsiä jostain ylimääräinen putkenpätkä ja tarkistaa.

Miten nuo varaajat on kytketty toisiinsa ja millaisilla putkilla? Onko ollut mitään ongelmia kahden varaajan käytössä?

Isomman varaajan yläosasta lykätään toisen varaajan yläosaan. Veden siirron hoitaa Grundfos 25-80 pumppu. Silloin kun tilasin pumput (torujyri) sai vielä noita vanhanmallisia pumppuja. Nyt näyttää olevan vain energiansäästömalleja myynnissä. Ihan ensimmäisellä kerralla pumppu oli 2-asennolla mutta pian huomattiin, että 1-vaihteella on parempi. Eli talossa oleva varaaja lämpenee nätisti ylhäältä alas 75 asteeseen (3-venttiili säätää) ja vasta sen jälkeen suurempi varajaa vetää itsensä täyteen.

Kun molemmat varaajat ovat täynnä (vanha 75 ja uusi 80+) uusi varaaja syöttää ylimääräisen lämpönsä tarpeen mukaan pienemmälle ja kun lämpötilat tasaantuvat, molemmat laskevat tasaisesti.

Tähän mennessä ei ongelmia ole ollut mutta koko järjestelmä on ollut käytössä vasta alle viikon, joten säätämistä on vielä odotettavissa.

Kanaali on noin 70 metriä pitkä. Sekä meno- että paluuvedelle oma putki. Putken sisämitta 30 mm. Siihen päälle kuoret ja eristeet niin ulkomitta on 90 mm. Putket upotettu noin 120 cm syvälle ja eristetty koko matkalta 200 mm EPS-levyllä ympäriinsä. EPS-levyt sain ilmaiseksi ja kun mittaakin levyillä on 4,20 metriä niin aika helppo oli eristyksen teko.
« Viimeksi muokattu: 07.10.2013-20:58 kirjoittanut sakarif »
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #19 : 08.10.2013-09:51 »
Tuolla tavalla omankin systeemin oli tarkoitus toimia, mutta ei näköjään kierukan kautta onnistu. Ihan itse keksin että vehkeet kytketään tuolla tavalla, ketä tässä nyt voi oikein syyttää..? Ajatuksena oli pitää talon ja autotallin systeemit erillään esim. vikojen varalta mutta pitänee kytkeä suoraan varaajasta toiseen. Eipä tuo kovin iso urakka ole. Ei muuta kuin soittelemaan putkimiestä.

Aluksi vettä kierrätti isosta varaajasta kierukkaan tuollainen uusi säästömallin pumppu. Kokeilumielessä vaihdoin pumpun vanhaan neljä kertaa enemmän sähköä haukkaavaan malliin. Siirtotehossa en kyllä havainnut mitään eroa.
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

Pähkäilijä

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 2 518
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #20 : 08.10.2013-16:54 »
Veikkaisin ja että kierukan puhti loppuu.
http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.msg200;topicseen#msg200
seuranta

Akvaterm 3000 rintsikka - 140 m2 - 2003 Arimax 240 - Automix 10 - 25.4.2017  Stropuva S40 - 13.6 jälkeen sarjassa Rapla metallin 1100 litrainen varaaja.  Paisarit 200 + 300 litraa ja 6.8 m2 aurinkoseinää.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #21 : 08.10.2013-22:37 »
Ajatuksena oli pitää talon ja autotallin systeemit erillään esim. vikojen varalta mutta pitänee kytkeä suoraan varaajasta toiseen. Eipä tuo kovin iso urakka ole. Ei muuta kuin soittelemaan putkimiestä.

Omassa järjestelmässä vanha kattila jäi vielä paikoilleen täyteen iskuun, koska ei ole rikki mistään. Järjestelmät saa erotettua muutamalla linkulla, yhden pumpun sammuttamalla ja toisen käynnistämällä. Tällä varmistetaan myös, että liian kuumaa vettä ei mene kanaaliin takaisin päin ääritilanteessa, jos tuon vanhan kattilan joutuisi lyömään täydelle teholle.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

tjh

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 158
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #22 : 09.10.2013-09:22 »
Sama juttu, kellarissa on edelleen arimaxin n. 10 vuotta vanha kaksoispesäkattila täysin toiminnassa (tai siis niin hyvin toiminnassa mitä tuollainen vehje nyt voi olla...). Talon siis saa puilla, 9 kW vastuksella tai öljyllä lämpimäksi riippumatta autotallin systeemeistä.

Mutta joo, muutamalla sulullahan tuosta selviää, vaikka joka paikassa sama vesi kiertäisikin.
Termax Natura 60 ja Arimax 520, varaajat 3000 + 1100 litraa, rintsikka vajaat 200 m2, lämmin ulkorakennus 80 m2

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #23 : 10.10.2013-23:47 »
Vähän lisää on keritty polttamaan ja nyt heräsi kysymys, että mikä polttotekniikka on oikea?

Vaihtoehto A

1. Alkuvaiheen sytytys
2. Kattilan takaosa kuumenee nopeasti ennen kuin Laddomat ehtii mukaan. Fluken mittari kiehumisventtiilin reiässä ja lämpötilaero paneelin mittarin ja Fluken välillä jopa 25 astetta. Takaosa kuumenee todella nopeasti verrattuna etuosaan. Puhallin pitä sammuttaa, jotta takaosa ei nouse liian korkeaksi.
3. Kun etu- ja takaosa ovat noin suurin piirtein samoissa arvoissa Laddomat on jo lähtenyt mukaan ja veto on aivan kiinni. Tällöin kattila pitää lämmöt noin 86 - 91, savukaasut noin 150 astetta. Piipusta ei tule tule juuri mitään ulos. Loppuvaiheessa savukaasut laskee noin 100 asteeseen, jolloin pitää avata yläluukku ja kouhia hiillosta pesän etuosasta taaksepäin, jolloin palataan takaisin 86 - 91, savukasut 150 tilaan.
4. Siitä sitten loppupoltto, että puhallin sammuu savukaasujen ollessa noin 110. Pesään jää todella vähän hiiltä.

Tässä vaihtoehdossa kattilan termostaatti em. kuvan mukaisessa asennossa.

Vaihtoehto B

1. Alkusytys vedonsäädin kiinni, jolloin kattilan etu- ja takalämpö nousee suurin piirtein samaan tahtiin.

2. Kattila lämmittää itsensä noin 90 asteeseen ja sen jälkeen sammuttaa puhaltimen. Jäähdyttää noin 10 minuuttia (puhallin ei päällä) ja puhallin käynnistyy uudestaan. Laddomat lähtee päälle kun kattilan lämpö noin 70 astetta ja pysyy koko polton ajan päällä. Tätä sammuttamista ja käynnistämistä jatketaan polton loppuun saakka. Kattilan lämpö vaihtelee 91 - 79 astetta. Savukaasut täysillä noin 200 astetta ja jäähdytysvaiheen lopussa noin 150 astetta, jolloin puhallin lähtee taas päälle.

Tässä vaihtoehdossa kattilan termostaatti juuri ja juuri yli minimi-asetuksen.

Tuo vedonsäätö on vähän heppoinen (Danfors). Kun lähestytään kiinni menemistä niin hytkyy ja heiluu kauheasti vedon seuraksena. Pitäisikö piippua hieman kuristaa?

Onko tarkoitus, että kattilaa jauhaa täysillä koko ajan vai saako sammutella puhallinta välillä?
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #24 : 11.10.2013-21:46 »
Nyt taisi löytyä ns. sweet spot poltolle. Pari tuntia istuskelin kattilan vieressä ja nyt kattilan lämpö pysyy 86 asteessa, savukaasut 170 astetta ja piipusta ei tule käytännössä mitään ulos. Katsotaan ja tarkkaillaan tilannetta.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #25 : 14.10.2013-22:07 »
Kaikki muu pelaa kattilassa hyvin paitsi tuo sytytysvaihe. Siihen kaipailisin vinkkejä. Täältä lueskelin erilaisia menetelmiä (enkä kaikkia ole vielä koettanut). Tänään tuohon kunnon palamiseen pääsy kesti tunnin. Kyllähän se siitä ajan kanssa lähtee palamaan kunnolla mutta kai sen kunnollisen toisiopalon pitäisi käynnistyä vähän aikaisemmin? Ikävää kun pössäyttelee savuja välillä pannuhuoneeseen ennen kuin kunnollinen palo alkaa ja piipusta tulee savua vähän liikaakin.

Sitten kun pääsee kunnolla palamaan niin lämmöt noin 86 - 90, savukaasut 170 - 180 eikä piipusta näkyvää ulos. Vetoluukku on tällöin täysin kiinni.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

kahe

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 1 200
    • Pannuhuoneen mittaukset
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #26 : 15.10.2013-08:32 »
Mulla alkoi tuon puhdistuksen jälkeen tekeen samaa Attacki. Tai sitten tuo tekee tuota useamminkin. Luulisin ongelman johtuvan itsellä liian pienistä klapeista. Eilen kun kurkistin tunnin kohdalla pesään, niin siellähän oli pyörähtänyt klapi reiän päälle tukkimaan, vaikka oli pinottu puut niin ettei tuota pitänyt tapahtua. Eli polttelen puolimetrisiä ylivuotisia ja alle tai noin ranteen paksuisia klapeja. Osa vielä pyöreitä kokonaan. Niillä on nyt ollut ongelmia ja isoilla haloilla ei tuota tapahtunut, kun ne eivät mahdu pahemmin liikkumaan toisistaan pesässä. Eli liian pienillä klapeilla ei toimi kovin hyvin, kun syttyvät yläpesässäkin palamaan.
Finndomon 1.5 kerroksinen rv. 2004, p-a 162 m2, kuutiot 500, vesikiertoinen lattialämmitys, AIT 8kW mlp ja 182m reikä.
EX: Attack DPX35L Lambda, Oventrop latausyksikkö + 2400l varaaja + Ouman-EH800b ulko+sisäantureilla. Kulutus n. 5t.

Juhanisto

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 395
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #27 : 15.10.2013-16:57 »
Mitenkäs saat nuo savukaasut pysymään noin alhaisina atmoksellasi. Minulla huitelee jo 2 min. sytytyksen jälkeen +200 ja asettuu sinne +250 paikkeille palolämmöllä +95.

Sen olen huomannut että kylmällä kattilalla on vaikeampi saada toisiopaloa syttymään. Itse teen alkutulista niin isot että kattila lämpiää niillä sinne +90 asteen paremmalle puolelle ja alle tulee kunnon hiillos. Sitten vasta pesä täyteen. Minulla toisiopalo alkaa alkupesällä oikeastaan melkein heti jos on hyvät sytykkeet. Täyttöluukkua pidän hetken auki, niin että on kahva sulki asennossa niitä haittoja vasten. Ohituksen laitan kiinni heti kun mahdollista, eli noin minuutin päästä sytytyksestä. Että liekki mahdollisimman nopeasti alkaisi alakautta vetämään. Jotkut kyllä täälläkin sytyttelee ilman noita alkutulia mutta minä luovuin siitä tavasta kun onnistumisen mahdollisuus oli minulla 50/60  ;D

Männyllä ja pienellä rangalla oli joskus ongelmia mutta ratkesi vedonsäätimen säädöllä. Ennen meni takaa se luukku kokonaan kiinni +80 niin kun ohjeessa on annettu suositukseksi. Lyhensin ketjua sen verran että nyt on kiinni kokonaan vasta +90 paremmalla puolella. Ongelmat loppui siihen. Pelkällä koivulla pelasi hyvin tuolla valmistajan ohjeellakin. Silloin kun kattila joskus takkusi tuota toisiopaloa niin savukaasut oli 150-170. Ei muuta kun täyttöluukku hetkeksi auki ja yrittää painaa puita alemmas. Tuo yleensä auttoi. Kai sinne palaa reikä ohuilla puilla ja palava aines jää liian kauas arinan reiästä. Näin ainakin päättelin koska puut painui alaspäin ja toisiopalo alkoi välittömästi kun ohituksen sulki. Nyt olen koko syksyn poltellu rankoja ongelmitta. Ovat mäntyä ja aika ohuita, osaksi jopa vaan joku 4cm paksuja.

Minulla kattila ei käy katkokäyntiä vaan posottelee täysillä koko lämmityksen ajan siihen asti kun varaaja on alas asti n. +90. Sitten alkaa katkokäynti jos on palamattomia puita vielä jäänyt pesään.
Kattila Atmos DC 32 GS, 38v. vanha 1300l varaaja, laddomat 21 latauspumppu, automix 20, 166m2 lämmintä vuodelta 1978.

sakarif

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 368
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #28 : 15.10.2013-21:55 »
Mitenkäs saat nuo savukaasut pysymään noin alhaisina atmoksellasi. Minulla huitelee jo 2 min. sytytyksen jälkeen +200 ja asettuu sinne +250 paikkeille palolämmöllä +95.

Sen olen huomannut että kylmällä kattilalla on vaikeampi saada toisiopaloa syttymään. Itse teen alkutulista niin isot että kattila lämpiää niillä sinne +90 asteen paremmalle puolelle ja alle tulee kunnon hiillos. Sitten vasta pesä täyteen. Minulla toisiopalo alkaa alkupesällä oikeastaan melkein heti jos on hyvät sytykkeet. Täyttöluukkua pidän hetken auki, niin että on kahva sulki asennossa niitä haittoja vasten. Ohituksen laitan kiinni heti kun mahdollista, eli noin minuutin päästä sytytyksestä. Että liekki mahdollisimman nopeasti alkaisi alakautta vetämään. Jotkut kyllä täälläkin sytyttelee ilman noita alkutulia mutta minä luovuin siitä tavasta kun onnistumisen mahdollisuus oli minulla 50/60  ;D

Männyllä ja pienellä rangalla oli joskus ongelmia mutta ratkesi vedonsäätimen säädöllä. Ennen meni takaa se luukku kokonaan kiinni +80 niin kun ohjeessa on annettu suositukseksi. Lyhensin ketjua sen verran että nyt on kiinni kokonaan vasta +90 paremmalla puolella. Ongelmat loppui siihen. Pelkällä koivulla pelasi hyvin tuolla valmistajan ohjeellakin. Silloin kun kattila joskus takkusi tuota toisiopaloa niin savukaasut oli 150-170. Ei muuta kun täyttöluukku hetkeksi auki ja yrittää painaa puita alemmas. Tuo yleensä auttoi. Kai sinne palaa reikä ohuilla puilla ja palava aines jää liian kauas arinan reiästä. Näin ainakin päättelin koska puut painui alaspäin ja toisiopalo alkoi välittömästi kun ohituksen sulki. Nyt olen koko syksyn poltellu rankoja ongelmitta. Ovat mäntyä ja aika ohuita, osaksi jopa vaan joku 4cm paksuja.

Minulla kattila ei käy katkokäyntiä vaan posottelee täysillä koko lämmityksen ajan siihen asti kun varaaja on alas asti n. +90. Sitten alkaa katkokäynti jos on palamattomia puita vielä jäänyt pesään.

Tosiaan polttolämpötila on minulla siinä 86-91 astetta kun valmistaja suosittelee 80-90 astetta käyntilämpötilaksi enkä oikein vielä ole kovin montaa kertaa ehtinyt polttaa, joten valmistajan ohjeilla on menty. Palokaasut käy alussa 220 - 250 (riippuen siitä miten sytytys onnistuu) ja asettuu sitten sinne 175 paikkeille kun kattila hummaa täysillä. Sen jälkeen palaa aika lailla katkotta loppuun saakka. Jos sytytys epäonnistuu niin savukaasut laskee 120 asteeseen.

Täyteen tehoon päästäessä pari katkosta saattaa olla ja kestävät noin 2 minuuttia ennen kuin Laddomat ehtii pumpata kuuman veden pois. Noista katkoista voisi päästä kokonaan eroon jos käyntilämpötilan nostaisin sinne 90 asteen paremmalle puolelle. Atmoksen sivuilta en suoraan löytänyt noita savukaasujen lämpöjä mutta Rican sivuilla oli maininta, että 240 astetta täydellä teholla tällä kattilalla.

Aika pienellä alkusytytyksellä olen koettanut tähän asti pärjätä mutta se ei näytä tuovan oikein hyvää tulosta kun kattila alkaa polttaa kunnolla vasta kun tunnin verran on tuli ollut valloillaan. Pitää seuraavaksi koettaa tehdä kunnollinen hiillos alle ennen kuin mättää pesän täyteen. Kertaakaan en ole vielä pesää ladannut aivan täyteen. Pari kolme puuta olen lisännyt kaksi kertaa (olisivat helposti mahtuneet täyteen pesään) polton loppuvaiheessa. Hyvin jaksaa silti lämmittää kaikki 80 asteeseen. Ei ole epäilystä etteikö jaksaisi 5000 litraa lämmittää yhdellä pesällisellä kunhan päästää hommaan jyvälle. Pelkkää koivua polttelen tällä hetkellä. Ollut halottuna 3 vuotta, joten ei mitenkään erikoisen märkää pitäisi olla.

Opetteluvaiheessa tässä vielä ollaan kun joka toinen tai kolmas päivä tarvitsee lämmittää niin ei tule harjoitustakaan tarpeeksi paljon. Atmoksen ohjeessa sanotaan, että etuosan pitäisi olla noin sentin verran alempana kuin takaosan. Kävin äsken mittaamassa ja ero oli 80 milliä. Voisihan tuota etuosaa vielä koettaa laskea 10 mm lisää. Tiedä sitten mitä vaikuttaa?

Ensimmäisen sivun kuvasta näkyy, kuinka kattilan jalkojen alla on 60 mm RHS-putket. Nämä laitettiin sen vuoksi, että kattila oli helppo pumpulla asetella paikoilleen ja tarvittaessa tulevaisuudessa kuljettaa pois. Tuon etureunan voisi vielä vaihtaa 50 mm RHS-putkeen, jolloin valmistajan antama ohje täyttyisi.

Sama muuten koskee varaajaa. Pumpulla lopulliselle paikalle laitettu ja useita kertoja siirretty ennen kuin huone oli valmis.
Atmos DC75 SE, 8000 litraa varaajia, 1000 litraa paisuntaa.

seppol

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 822
Vs: Atmos DC75 otettu käyttöön
« Vastaus #29 : 15.10.2013-23:42 »
Tekisi mieli kysyä, kuka on suunnitellut ja mitoittanut latausputkiston. Sitten sinne on laitettu vielä lataustermostaatti jota olen koko ajan haukkunut. Sen puolustajienkin sietäisi miettiä miten se toimii tilanteessa kun virtaus ei riitäkään siirtämään lämpöä kattilasta.
Nokeentuuko noinkin tehokas kattila jos sinne johdetaan 30 asteinen vesi?  Tuntuu ihan siltä että olisi laitettu mies melan kanssa pitämään valtamerilaivan perää.
Pienessä kattilassa vaikeutena on pitää se tarpeeksi kuumana mutta tehokkaassa pitää varmistaa että teho saadaan siirrettyä pois.