Atmos DC50GSX käyttöönotto

[Repa]

Nyt tein Juhaniston ohjeiden mukaan kunnon alkutulet ja ensiöilma on säädetty pienemmälle Repan ohjeiden mukaan. Nyt muodostuikin jo kunnon alkuhiillos. Aikaisemmin ensiöilma oli niin suurella että hillos hävisi sitä mukaa mitä sitä muodostui.

Sitten vain puut hiilloksen päälle. Hetken päästä tulin katsomaan niin perhana vedonsäätö läppä oli mennyt ihan kiinni, kattilalämpö 80 ja savut 150. Lyhensin ketjua hieman ja hetken päästä homma alkoi toimia. Nyt toisiopalo pysyi "päällä" ja muodostui vähintäänkin kunnollinen hiillos. Kattilalämpö yli 90 ja savut 210-220. Atmoksen manuaalin mukaan 165, mutta lienee optimi olosuhteissa.

Ostin myös Bilteman halvimman kosteusmittarin ja mittasin sillä keväällä tehtyjä koivuja. Näytti 19%, joten niitä nyt voinee polttaa..

Eiköhän se tästä ala onnistumaan. Siitä hyvä laji, että harjoituskertoja muodostuu väkisin!

Tosta on hyvä jatkaa.

Kun palaminen ja veto kunnossa niin sen jälkeen voi maltillisilla savukaasujarruilla yrittää alentaa savukaasujen lämpötilaa.

Hienovirityksessä pitää muistaa että kaikki vaikuttaa kaikkeen, eli jos lisäät jarruja niin teho hiukan laskee ja helposti käy niin että palaminenkin huonontuu. 200 C savut on aika kohtuullinen ja hormistosta riippuu kannattaako paljon edes yrittää alentaa sitä.

Oma "filosofiansa" sitten siinä, minkälaisen polttotehon ( -ajan ) haluaa, jos haluaa nopeamman polton, joutuu melkein väkisin hyväksymään hiukan korkeammat savulämpötilat.

Omassakin poltossa hiukan hakusessa toi hienoviritys, turhantiukat savujarrut pisti kaikkisäädöt uusiksi ja hyvänpalamisen hakeminen on aina oma hommansa.

Kantapäänkautta pitää mennä että oppii oman kattilan oikut tuntemaan ja hallitsemaan niitä. Hiukan joutuu laatuaikaa viettämään pannun kanssa, hellasärö ei tahdo ymmärtää että puun polttaminen voi olla joskus (aina) hiukan hankallaa   

[Juhanisto]

Mulla on tuossa 32kW Atmoksessa savukaasut olleet aina yli valmistajan arvojen. Siellä ne huitelee +250 paikkeilla alkulämmityksen aikana sitten kun vedonsäädin sulkee läpän takaa niin ne asettuu +230 tietämille. Sen olen huomannut että atmos vaatii sen reippaan kattilan käyntilämmön. Kun päästään sinne +90 paikkeille ja yli niin toisiopalo alkaa kunnolla pelaamaan. Itsekin lyhensin vedonsäätimen ketjua ja nyt luukku menee kiinni vasta +90 paikkeilla ja se rako mikä jää kun luukku on topparia vasten on 6mm tarkasti mitattuna.

[ev3449]

Tänään lämmitin jälleen. Varaajan alkulämmöt 62 ja 24, kattila toimi ihan ok tällä kertaa. Alkupesän poltettua lisäsin pesän täyteen, ehkä liian aikaisin koska toisiopalo pätki. Lopulta päätin päivystää pannuhuoneessa ja kohentelin pesää ja aina kohennuksen jälkeen toisiopalo käynnistyi/parantui. Parhaimmillan latomaatin kattilalle menevä mittari näytti 72 ja varaajaan menevä 88 astetta, tällöin kun alaluukkuun kun vilkaisi niin kuumalta näytti. Liekkiä vaikea arvioida kun palotapahtuma sekoaa heti kun luukun avaa. Lopuksi lisäsin testin vuoksi hiilloksen päälle muutaman laudan pätkän ja panoksen kokonaispaino oli 47kg luokkaa. Pesän sammuttua varaajan lämmöt oli 83 ja 79. Savukaasut oli parhaan toisiopalon aikana 240.

No nyt alkaa jo vaikuttamaan suunta siltä mitä olettaa voisi. Kuten sanottu, kahden mittarin tarkkuudella ei tarkkoja laskelmia voi tehdä, mutta antamiesi numeroitten mukaan nopeasti "arvioituna" reilut 180kWh energiaa veteen 47kg:ta puuta tarkoittaa jo "melko" hyvää hyötysuhdettakin.

Täällä innolla odotetaan täyden pesän puumäärää (ja siitä saatua energiaa).

[Marko]

Tänään sytytin Teelaakson ohjeiden mukaan suorilta koko pesän. Puuna tällä kertaa lankkua ja lautaa, takuuvarmasti kuivaa, sahattuna oikeaan mittaan. Alku vaikutti lupaavalta, alaluukussa pöhisi ja lämmöt nousivat hyvin. Onnea kesti puoli tuntia jonka jälkeen alkoi rauhallinen palo varastopesässä. Tässä vaiheessa ilmojen säätelyllä ei ollut oikein mitään vaikutusta mihinkään, savukaasut n. 170. Rauhallista vaihetta kesti n. 1.5h, kunnes toisiopalo käynnistyi, tällöin ensiöilma tehdassäädössä ja toisioilma säätö kiinni (saa kuitenkin ilmaa, neliskanttista aukkoa peittää pyöreä levy). Sillon savut n. 220 ja tämä vaihe kesti noin tunnin.

Varaajan lämmöt aluksi 71 ja 26, lopuksi 82 ja 74. Jotain tarvisi keksiä että toi 1,5h hissuttelu jää pois. Ajattelin seuraavalla kertaa koittaa samoilla ilmasäädöillä, saako se kuitenkin liikaa ensiöilmaa alkuvaiheessa? Loppuvaiheen toisiopalossa toimi kuitenkin ihan hyvin.

[pete73]

Voisiko tuo rauhallinen vaihe johtua varastopesän holvaantumisesta? jos se sitten 1,5 tunnin jälkeen romahtaa alas ja toisiopalo pääsee sitten taas toimimaan...

[Marko]

Yritin kyllä kohentaa tuon 1.5h aikama, mutta puut eivät olleet palaneet vielä tarpeeksi ja kohentaminen ei oikein auttanut.

Selailin foorumia hieman läpi ja tein pientä vertailua "atmos miesten" kattiloista ja piipuista:

Sakarif: 75kW ja piippu 8m, pinta-ala 346cm^2 (halkaisija 210mm)
Juhanisto: 30kW ja piippu 5.5m, pinta-ala 157cm^2 (halkaisija 100mm x2)
Teelaakso: 40kW ja piippu 10m, pinta-ala 338cm^2 (kokokiven hormi)
Marko: 50kW ja piippu 6m, pinta-ala 314cm^2 (halkaisija 200mm, hormiyhteestä piipun nokkaan 5m)

On minulla tuo piippu siten kuitenkin liian lyhyt? Eikö veto vaan riitä?

[Juhanisto]

Kävin oman piipun tuossa joutessani mittaamassa. 4,2m aika tarkkaan kattilan hormiyhteestä piipun päähän ja koko oli se 2x100mm. Ja korvausilma putki oli 200mm.

Jatketaas tähän samaan vielä..

Mitäs jos vetäisit molemmat ilmat kiinni ja kokeilisit (eiköhän niissä ole jotkut rajoittimet). Jos sinulla veto onkin liian kova eikä pieni. Liian pienellä vedolla sytytys kylmällä kattilalla/hormilla pitäisi takuta ja sinulle se ei kai sitä tee. Kattila palaa liian rajusti ja syö sen reiän tuohon arinan reiän kohdalle ja palava aines jää liian kauas arinasta ja toisiopalo hiipuu. Sitten jossain vaiheessa taas reunatkin ehtii mukaan ja pesä rojahtaa alas.

Sitten vaikka pikku hiljaa ensiöilmaa auki niin kauan kun kattila palaa vielä hyvin. Jos ei onnistu niin sitten toisinpäin, toisioilmaa pikku hiljaa auki. Pakkohan sieltä on löytyä se kohta missä kattila palaa niin kun se on suunniteltu palamaan. Ehkä minun heikompi veto rajoittaa sopivasti tuota paloa niin kattila pitää tuota hiillosta todella hyvin kasassa.

Mutta nämä oli taas minun visioita.. "saa käyttä mutta ei ole pakko" 

[Marko]

Tuon perusteella vaikuttaisi, että tuo minun piippu on ok. Voisinhan rakennella omatekoisen u-putkimanometrin ja katsoa mitä näyttää...

Soittelin Rican miehellekin vaikka katilan muualta ostinkin. Epäili vetoa ja ehdotti ilmojen säätelyä. Lähinnä ensiöilmaa isommalle.

Jatkoa...

Kokeilen kyllä tuota Juhaniston hommaa seuraavaksi. Siinä tuntuisi olevan järkeä! Tähän mennessä on koitettu lähinnä suurentaa tuota ensiöilmaa.

[Marko]

Dodiin!

Nyt ei voinut polttaa kuin vajaan pesällisen kun varaajassa oli vielä latinkia, eli lähdössä ylälämpö 78 ja ala 46. Molemmat ilmaräppänät kiinni.

klo 17:18 viriä parin kalikan väliin ja siitä sytytys suoraan alaspäin. Samalla ladoin päälle tiivisti lautoja yms alle puolipesällistä.

klo 17:50 palaa edelleen alaspäin suht rauhallisesti, savukaasut 165

klo 18:15 ei paloa alaspäin, rauhallista paloa varastopesässä. savut 170

klo 18:22 kohensin pesää ja puut/ kekäleet vajosivat reilusti. toisiopalo käynnistyi välittömästi

klo 18:47 toisiopalo edelleen käynnissä, savut 195

klo 19.25 puut palaneet lähes loppuun, lisäsin hiilloksen päälle rakennusjätettä, laudan paloja yms

klo 19.45 täysi tohina päällä savut 205

klo 20.30 puut palaneet. varaajan lämmöt 85 ja 78

Nyt ainakin toisiopalo pysyy päällä hienosti, tästä on hyvä jatkaa. Kiitos jälleen.

[Repa]

 Hyvä Marko, tyvestä puuhun (tai puunpolttoon)! Laatuaikaa pannun kanssa joutuu jonkinverran viettämään että pääsee sinuiksi sen kanssa.

Monella tuntuu olevan ongelmana se holvaaminen vaikka muuten olis ilman syötöt jokseenkin kohillaan.

Itellä senverran vähän tehollisia polttokertoja, etten ole juurikaan ehtinyt holvaamiseen vielä perehtyä. Jonkinlainen ajatus on kuitenkin kytenyt mielessä.

Pannussani ensiöilma tulee yläluukun suojapellin takaa ja sitä on aika helppo muokata. Ilman imuria sain pannun toimimaan alapaloisena siten että ohjasin ensiöilman pesän etureunaa pitkin alas arinalle. Alkuperäisessä ilma jotenkin tuntui kirtävän pesän katon kautta takaosaan ja sitä kautta arinalle, se taas söi sen hiillustan helposti alta pois.

Seuraava modauskohde olis tehdä pesän kattoon kapeneva ilmatila, jossa olis 40 - 80 kpl 6 -8 mm reikää, joista ilma ikäänkuin valuisi tasaisesti pesän yläosaan.

Luulisi tuon puun kaasuuntuvan vaikkei oliskaan arinassa kiinni, kunhan ilma ei mene oikotietä arinalle?

BTW
Joskus on hiukan hankalaa tunnistaa toimiiko pannu ns. alapaloisena vai oikeana kaasutuspolttona? Mietin tossa sitä että puukaasuttimissa (häkäpöntöissä) tuotekaasu palaa lähes värittömällä liekillä, pimeässä kaiketi hiukan sinertää. Häkäpöntöissä puhdas tuotekaasu syntyy nimenomaan siten että osittain palaneet kaasut johdetaan hehkuvan hiilustan läpi.

Noista olis mukava kuulla muittenkin mielipiteitä ja näkemyksiä.

 

[Juhanisto]

No niin siitä se lähtee..

Nuo laudat ja muu ohut ja rutikuiva puutavara tahtoo olla liian hepposta poltettavaa Atmokselle. Puu saisi olla reilun kokoista. Käyttöohjeen mukaan 150mm pyöreää tavaraa saa ladata luukusta sisään. Oma kattila toimii parhaiten reilulla koivuklapeilla joita ei ole silpuksi halottu. Tuo tietysti helpottaa puunteossa. Toiseksi se laudan muoto ei ole oikein hyvä, siitä saa liian tiiviin 'paketin' ja ilma ei pääsekkään kulkemaan läpi. Sen palavan latauksen läpi pitäisi kuitenkin kulkea ilma. Sen takia varmaan tuo palon alku oli noin hidas. Itse kun sytytän kattilan niin 2-3 min päästä savukaasut on jo n. +200 ja toisiopalo humisee täysillä alle minuutissa. Pidän luukkua raollaan niin kauan kun savukaasut on tuossa +200 tai kattila alkaa 'huutamaan' eli saamaan liikaa ilmaa. Sen kyllä kuulee äänestä.

Joskus polttelin rutikuivia tuulenkaatoja, mäntyä suurin osa. Noilla oli tuota reiän palamis ongelmaa. Se ratkesi vedonsäätimen ketjun lyhennyksellä. Silloinkin samoilla säädöillä reilut koivuklapit paloi moitteettomasti ilman mitään holvaamis tai muita ongelmia. Ja kun sekoitti mäntyjä koivujen sekaan niin tuo ongelma poistui. Siitä päättelin että mänty ei ehkä ole parasta puuta polttaa yksistään. Tuntuu että jotenkin tarttuvat varastopesässä toisiinsa ja kevyinä puina jäävät helpommin 'jumiin'. Kai niistä terva juoksee siellä padassa ja se liimaa puut yhteen  

Kokeile seuraava täyttö koivuilla tai sekaklapeilla jos vaan on sellaista tavaraa kotona. Niin näet vaikuttaako poltettava tavara tuohon holvaamis ongelmaan. Ja vaikka pari napsua ensiöilmaa lisää  

Edit... Tulikohan yöllä vähän liioiteltua tuon toisiopalon täyden huminan kanssa, ehkä siihen menee hiukan kauemmin kun alle minuutti. Mutta aika nopeasti tuo alkaa pelittämään, varsinkin jos alle saa kerättyä vanhaa palamatonta hiillosta ja sytyt on pientä kuivaa koivua

[Rampe]

Jos polttaa kantikasta tavaraa, lautaa, lankunpätkiä tms, niin kannattaa kokeilla heittää sekaan vähän pyöreää tai pyöreämpää kalikkaa. Toimivat ns. rullapuina. Tämä konsti toimii ainakin alapalon kanssa jos on ongelmaa holvaamisen kanssa.

[Marko]

Nyt alkaa onnistumaan.

Tänään alkutilanteessa varaan lämmöt 66 ja 24. Sytytin ilman alkupolttoja, muutama aika iso halko pohjalle tiiviisti, vähä sytykkeitä päälle ja tulta perään suoraan alaspäin. Samalla kun tuli syttyy ehtii hyvin latoon pesän tiiviisti täyteen, tosin nykyiset koivut ovat vähän lyhyitä joten laitoin etuosaan muutaman puun pystyyn.

Syttyminen kesti reilun puoli tuntia, mutta kattilassa on yli 200 litraa 20 asteista vettä, joten sen lämpiäminen ottaa väkisinkin aikansa. Koko pesän palaminen kesti noin 4.5h. Lopussa varaajan lämmöt ylhäällä ja alhaalla 82.

Näin oletinkin että tämän pitäisi toimia. Ei ylimääräistä säätämistä sytyksessä, eikä kohenteluja kesken kaiken.

[Pähkäilijä]

Syttyminen kesti reilun puoli tuntia, mutta kattilassa on yli 200 litraa 20 asteista vettä, joten sen lämpiäminen ottaa väkisinkin aikansa. Koko pesän palaminen kesti noin 4.5h. Lopussa varaajan lämmöt ylhäällä ja alhaalla 82.

DC50 GSX näyttäs 120 litran vesitilaa? http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo

toisaalta +500 kg painoa, josta jos vaikka 400 kg kuumenee kattilan mukana voi sen muuttaa 50 litraksi vettä (400 kg rautaa = 50 litraa vettä varastoi yhtä paljon energiaa), 170 litraa vettä -> ~0.2 kWh/c, 60 astetta jos nostaa kattilan lämpöä että termari aukenee tarvitaan 12 kWh joka oli tuon alkusytytyksen tarvitsema energia ennenkun pannu rupes rokkaamaan täysillä.

[Marko]

DC50 GSX näyttäs 120 litran vesitilaa? http://www.atmos.cz/english/kotle-001-kotle-na-drevo

Oikeassa olet!! Ei pitäisi luottaa ulkomuistiin, sekoitin ilmeisesti tuohon varastopesän tilavuuteen..