Puukattilan hyötysuhde?

[Pähkäilijä]

Puu on kuivattu tuonne 6-7 % ja poltettavat ovat lähinnä tasauspätkiä, kuivattu normaalissa puutavarakuivaamossa.

Puuhan on ko tapauksessa kuivurissa ollutta ja silloin on saatu myös solunsisäistä kosteutta poistettua jolloin puu ei ulko-olosuhteissakaan kerää samanlaista tasapainokosteutta kuten normi klapeilla.

Jos puu lämpökäsitellään 4% paikkeille on sen tasapainokosteus 40-50% pienempi kuin normi ulkokuivatustavaralla.

[ev3449]

Onko noilla muutoksilla jossain vaiheessa vaikutusta palamiseen? Onko esim. lämpökäsitellyn puun palamisessa/polttamisessa muuta eroa kuin kosteus?

[Jra]

Onko noilla muutoksilla jossain vaiheessa vaikutusta palamiseen? Onko esim. lämpökäsitellyn puun palamisessa/polttamisessa muuta eroa kuin kosteus?

Lämpökäsitelty puu kyllä palaa, mutta energiaa siinä on merkittävästi vähemmän kuin normipuussa. Kerran oli lämpöpuun jämistä tehtyä pellettiä ja sitä ihmeteltiin kun näkyvää liekkiä ei juuri ollut. Lämpökäsittelyssä suuri osa haihtuvista yhdisteistä on jo haihtunut.

Puuhan on ko tapauksessa kuivurissa ollutta ja silloin on saatu myös solunsisäistä kosteutta poistettua jolloin puu ei ulko-olosuhteissakaan kerää samanlaista tasapainokosteutta kuten normi klapeilla.

Jos puu lämpökäsitellään 4% paikkeille on sen tasapainokosteus 40-50% pienempi kuin normi ulkokuivatustavaralla.

Eikö kosteus pääse takaisin sinne solunsisälle? Olisko mitään linkkiä tms. lähdettä?

[ev3449]

Itse olen ymmärtänyt kosteuden vaikutuksen osalta että kun tietty rajatila ylitetään kuluu energiaa huomattavasti enemmän kosteuden irrottamiseen poltettavasta puusta eikä ainoastaan lämmittämiseen/höyrystämiseen?

[Pähkäilijä]

Itse olen ymmärtänyt kosteuden vaikutuksen osalta että kun tietty rajatila ylitetään kuluu energiaa huomattavasti enemmän kosteuden irrottamiseen poltettavasta puusta eikä ainoastaan lämmittämiseen/höyrystämiseen?

23% on se raja

www.forestpower.net/data/liitteet/112323=1016_puun_kosteus.pdf

[VPJ]

Jos puu lämpökäsitellään 4% paikkeille on sen tasapainokosteus 40-50% pienempi kuin normi ulkokuivatustavaralla.

Minkälaisia lämpötiloja/alipainetta käytetään puun kuivaamisessa puusepänteollisuuteen sopivaksi?

Entä lämpökäsittelyssä? Antamasi linkki hakkeen kuivauksesta liittyy tähänkin.

[Pähkäilijä]

Lämpökäsitelty puu kyllä palaa, mutta energiaa siinä on merkittävästi vähemmän kuin normipuussa. Kerran oli lämpöpuun jämistä tehtyä pellettiä ja sitä ihmeteltiin kun näkyvää liekkiä ei juuri ollut. Lämpökäsittelyssä suuri osa haihtuvista yhdisteistä on jo haihtunut.

puuta torrefioidaan polttoa varten eli lämpökäsitellään, silloin kWh/kg arvo paranee. Pohjois-Ameriikasta tuotava pelletti on yleensä torrefioitua jolloin tuo käytetty energia on vähäisempi mitä kuljetukseen tarvitaan.

Toki jos jatketaan vielä eteenpäin niin tehdään puusta hiiltä ja silloin on vielä paremmat arvot kWh/kg mutta poltettavasta aineestakin on jo puolet haihtunut.

Jossain näin arvot jotka meni muistaakseen

hake 35% kosteus 10
torrefioitu puu 20
hiili 30

määrät oli Kj/kg tms.

Minkälaisia lämpötiloja/alipainetta käytetään puun kuivaamisessa puusepänteollisuuteen sopivaksi?

Entä lämpökäsittelyssä? Antamasi linkki hakkeen kuivauksesta liittyy tähänkin.

tuossa on kuivurityyppejä ja niiden ominaisuuksia tarjolla

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/ensijalostus/puutavaran_kuivaus/kuivausmenetelmat.html

lämpökäsittelyssä taidetaan mennä 160c paikkeille

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/info/puuinfon-julkaisut-kuluttajille/hyvatietaalampopuusta.pdf

[VPJ]

Lämpökäsittely jopa 220c, pyrolyysi alkaa 200c, joko hiilimonoksidi häviää?

[Jra]

puuta torrefioidaan polttoa varten eli lämpökäsitellään, silloin kWh/kg arvo paranee. Pohjois-Ameriikasta tuotava pelletti on yleensä torrefioitua jolloin tuo käytetty energia on vähäisempi mitä kuljetukseen tarvitaan.

Toki jos jatketaan vielä eteenpäin niin tehdään puusta hiiltä ja silloin on vielä paremmat arvot kWh/kg mutta poltettavasta aineestakin on jo puolet haihtunut.

Kiitos vastauksesta, minulla oli aukko sivistyksessä. Ihmettelemämme pelletti saattoi olla jotain aivan muuta, vai minkähänlaisella liekillä torrefioitu puu palaa? Tuotteen toimittajan mukaan se oli lämpöpuun jämistä tehtyä.

[Pähkäilijä]

Lämpökäsittely jopa 220c, pyrolyysi alkaa 200c, joko hiilimonoksidi häviää?

eikös hiilimonoksidi ole sen verran pitkäketjuinen tuote että se irtoaa vasta hiilen hajotessa? siis yli viidessä sadassa asteessa alkaa pilkkoutumaan. Sitä ennen on selluloosat ja muut jo haihtuneet mutta hiilloksesta voi vielä saada häkää vaik'ei enää liekkiäkään ole jäljellä tai korkeentaan sinistä hiilimonoksidin paloa.

[ev3449]

Eli ilmeisesti taikasana on torrefiointi?

Itse aiheeseen liittyen. Niin kauan kun puhutaan puun poltosta, saavutetaanko tällä polton ja palamisen kannalta etua hyötysuhteeseen liittyen?

Luoonollisesti hyötylämpöarvo kasvaa kun kosteutta poistetaan ja energiatiheyskin paahdetulla massalla on korkeampi?! Kuitenkin alkuperäinen energiamäärä vähenee ~10%?

[Repa]

Puun kosteudella on suora yhteys hyötysuhteeseen.

Kyllä, noin on: mitä kosteenpaa sen parempi. 
Lestijärvellä ainakin, vettä pitää lisätä jos hake ei ole litimärkää     Noinhan Topi hehkutti  hiljan toisessa topi-kissa

[kahe]

Viikonloppuna sain pesällisestä laskemalla noin 80% hyötysuhteen ja mukana ei ole lattian minimilämmön kulutusta, mutta tuo ei ole paljoa, kun menee 24,5 asteista pienellä kierrolla. Vanhoja mittauksia vertaillen samalla keskilämmön nousulla oli mennyt yläpaloisella noin 5kg enemmän puita, nyt 25kg ennen siis 30kg. Iso osa menee kattilalämmön noustessa 26>80 asteeseen. Vaatii keskimäärin noin 22 minuuttia eli kolmanneksen tunnin poltosta eli noin 10 kWh, kun lämmitysväli yli kolme päivää. Päivittäin lämmittäen ei häviä pannun lämpiämiseen noin kauan. Iso rautakasa lämpiää hitaasti.

[ev3449]

Olisiko täällä osuvamman ja vähemmän sotkevan otsikon alla...

Huomioitava on, että laskuissa ei pysty ottamaan itse kattilan tuomia rajoitteita huomioon.

[Heater]

Tänään kävi nuohooja mittaamassa analysaattorilla kattilan hyötysuhdetta ym.
Happi pyöri 5-8%
Co2 14%
Co 600-1200ppm
Savulämpö 195
Hyötysuhde pyöri välillä 90-91.5%

Yläpalopannussa stokeripoltin