Tekstejä lueskellessa tulee vahvasti sellainen kuva, että kattilan ohjauksen periaatetta ei monestikaan ymmärretä ja oletetaan, että lambda tekee tai ohjaa jotain. Lisäksi tavoitearvot käsitetään jonkinlaisiksi turva- tai maksimiarvoiksi.
Lambda on mitattu jäännöshappiarvo savukaasuista ja tätä tietoa kattilanohjausautomatiikka voi käyttää yhtenä säätöparametrina. Jotta automatiikka voi säätä kattilan toimimaan sekä mahdollisimman vähin päästöin (palamishyötysuhde), että myöskin niin, että edellytykset lämmön varaajaan siirtymiselle ovat parhaat, tarvitaan muutakin sensoritietoa. Millään kerätyllä sensoritiedolla ei kuitenkaan tee mitään ilman kyseistä automatiikkaa joka kokoaa ja käsittelee kerätyn tiedon ja antaa servoille ja tai puhaltimille oikeanlaiset käskyt reagoida.
Tämän hetkisissä ohjausjärjestelmissä käytetään tiedon käsittelyyn PID säätimiä, sekä palamisen, että tehon optimaalisena pitämiselle (?). Käytännössä PID tarkoittaa kolmen eri kertoimen käyttöä laskettaessa seuraavaa annettavaa käskyä säätölaitteille. Lambdattomissa PID säätöautomatiikoissa erona on ainoastaan lambda sensorilta saadun tiedon puuttuminen ja täten ensiö- ja toisioilman suhde on säädetty vakioksi nimellisteholla tapahtuvan kaasutuspalon ajaksi. Lambdalla höystetyissä ohjaimissa on tullut lisäksi takaisinkytkentä perustuen jäännöshappipitoisuuteen, mutta sama nimellistehonsäätö toisena (tärkeämpänäkin hyötysuhteeseen) vaikuttavana tekijänä ei ole mihinkään kadonnut.
Takaisinkytkentä tarkoittaa "muutoksen vaikutukseen reagoimista". Jotta tähän päästään, jotta ohjain saa tarvitsemansa tiedon, täytyy toiminnan olla säätöalueella. Jos ohjain ei voi muutosta tehdä tai jos tehdyllä muutoksella ei ole vaikutusta, ei takaisinkytkentää tapahdu, eikä säätimellä ole mitään virkaa.
Jälkiasennus ohjausjärjestelmien kohdalla käyttäjä pääsee optimoimaan ohjaimen toimintaa/reagointia muuttelemalla näitä P-, I- ja D- arvoja. Kattiloiden mukana toimitettavien ohjauksin kohdalla ymmärtääkseni käyttäjälle jää vastuu ainoastaan asetella arvot (sekä tietysti koota järjestelmä) niin, että toimitaan säätimen (ja kattilan) toiminta-alueella, eli että ohjaimella annettujen käskyjen seurauksena tavoitearvoon on mahdollista päästä.
Liitteenä excel joka havainnoillistaa P-, I- ja D- arvojen muuttamisen vaikutuksen tavoitteen ja toteutuvan arvon väliseen laskentaan. Tarkoitus olisi löytää arvot joilla mahdollisimman "sujuva" toiminta toteutuu. Huojunta, ylireagoiminen jne. on näistä arvoista riippuvaista.
