Tähän keskusteluun voivat osallistua lambdaohjauksisten kattiloiden käyttäjät tai siitä omakohtaista tietoa omaavat.
Lambda (laajakaista) on tullut tutuksi ajoneuvoja säätäessä, tietenkin puukattilaan piti saada sama ohjaus
Kapeakaistan lämmitys on helppoa, laajakaista vaatii kontrollerin väliin josta saadaan myös kapeakaistaa vastaava tieto ulos.
Attack taitaa olla yleisin, Vedolux käyttää samaa elektroniikkaa.
Attack käyttää kapeakaistaa, Fröhlingissä laajakaista, jälkiasennuslaitteissa myös laajakaista?
Atmoksiin lisätyt järjestelmät kiinnostaa myös miten on toimineet?
Ohjauksen toimintaa seuranneena ei ole oikein tullut mieleen paljoakaan parannettavaa, oletin ohjauksen olevan tyhmempi
eli yllätyin positiivisesti. Latauspumpun kierrosluvun muutoksia polton eri vaiheissa on tarkoitus kokeilla.
Jäännöshappea voi muuttaa puun kosteuden mukaan, alle 12% = O2 5%, 12-20% = O2 6-6,5%
Vedolux antaa suuremmat erot: kuiva = O2 4,0%, normaali 16% +-8% = O2 6,0% ja kostea = O2 8%
Elektroniikka säätää puulajien väliset erot.
Tuntuu että lambdaohjatuissa kattiloissa kaikki toimii, manuaaliversioiden kanssa vastaavasti ongelmia jotka johtuvat käyttäjästä mitä todennäköisimmin. Kaksi viallista elektroniikkaa tullut tietooni (takuu).
Hetkeäkään ei ole kaduttanut lamdaohjatun hankinta, kyllä ne Belimot sen verran tekee työtä etten perässä pysyisi käsin kääntelemällä. Kun savukaasut tai kattilan lämpö ylittää toivotun arvon ensiövetoa rajataan, jos jäännöshappi poikkeaa ylös tai alas muuttuu toisioveto. Polton eri vaiheissa ohjaus toimii erilailla, sen sielunelämää en ole vielä sisäistänyt.
