hehh!
persaukisuus seuraa minua kuin jalkahiki seurasi isävainaata..
Mutta tässä on kyse muustakin. Olen vakuuttunut että omakotimittakaavassa suurin hyppy hyötysuteessa saavutetaan jo ottamalla käänteispalo käyttöön. Sitä tietä aion mennä eli opettelemalla kattilan palamisen luonteen ihan peruskattilalla, sen ilmiöitä seuraten ja säädellen. lambdan hyötyyn uskon siinä, että se ikäänkuin toimii non stop vedonsäätäjänä. Sen suurin tehtävä on huomata milloin suurin kaasupalo alkaa laskeutua hiilipaloksi ja silloin se on sankarin roolissa, toisioilmaa vähentäen. Eihän tässä mittakaavassa mullistavia saavuteta jos palaminen kuumaa ja pudasta on jo muutenkin.
Jollain tapaa se oma kokeminen ja nokka noessa seuraaminen on osa puulämmitystä, kaikkine savotoineen ym.
Tiedän että osa ihmisistä haluaa ja kykenee esim. ruotimaan kattilan säätöä teoriassa pitkällekin mutta itselleni se on lähinnä tuon palamisilmiön fysiikan ihastelua. Juuri se instrumentointi ja käyrien piirtely tietokoneella on joillain kyky, minulla semmoinen ettei jaksa paneutua. Omat korvat ja silmät, sekä muu aistinvarainen tarkkailu tuottaa sen mitä minä haen puulämmityksestä. Tosin arvomaailmani hiljalleen hissautuu siihen suntaan että esim. digitaalinen info ei olisi pahitteeksi.
Jos näen oman kehityskaareni loppuosan, niin se olisi juuri tällainen, eli hyvän polttotekniikan omaava kattila, sen ilmiöiden opettelu, sitten hiukan instrumentti- kertausta ja työhuoneeseen näytöt lämmöistä ja kattilan tilasta. Sen jälkeen,riippuen siitä, miten tuo kattila näyttäisi polttonsa alusta loppuun yksillä säädöillä tekevän, joko perehdyn tai en korpiasennus-lambdoihin. Jotenkin vaan kaupasta ostettuna ei viehätä.
Persaukisuus katoaa aina joka kuun 15. päivä ja tulee takaisin hiljalleen parissa viikossa...
Mutta lambda- keskusteluja seuraan aina kun eteen sattuu. Siksi tällekin toivon irtiottoa kaikesta väittelystä ja kokeilijoita esille kertomaan.
Aihe: Jälkiasennus LAMBDA kattilanohjaukset (Luettu 5073 kertaa)