Vakolan kattilatestit

[Rampe]

Vähän historian havinaa, jos sellainen kiinnostaa 
Vakola on aikoinaan testannut jonkin verran puukattiloitakin, niin nyt näyttäisi ainakin osa testeistä ladattavissa: http://jukuri.mtt.fi/

mm. klapikattiloiden käyttöominaisuudet vuodelta 1995: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/443348/vtiedote71_95.pdf?sequence=1
Joukossa mukana muutama kotimainen käänteispalokattilakin..

Arimax 35 alapalon koetusselostus vuodelta 1982: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/483988/kselostus1070.pdf?sequence=1

Hakas-Sampsa 25 puhallin alapalon koetusselostus 1981: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/483961/kselostus1043.pdf?sequence=1

jne..

[Heater]

On melko heikkoa tuo yläpaloisen hyötysuhde..
miten vaikuttaa yläpaloisen hyötysuhteeseen kun siihen on laitettu stokeri ja konvektiotilaan jarruja?
onko noissa hyötysuhde klapeilla siksi niin huono kun Se palaminen on niin huonoa vai onko noissa konvektiot niin surkeat.

[Heater]

No eikö Se polttaminen ole jo optimoitu siinä palopäässä

[seppol]

Eipäs nyt yleistetä liikaa. Kaikki suuret kattilat on yläpaloisia. Näitä pieniä maailman laajuisestin on ehkä alle 10 % kaikista maailman kattiloista. Teholtaan ne ovat alle 1 % kaikkien kattiloiden tehosta.
Yksilöikää nyt joku, mikä estää yläpaloisen hyvän hyötysuhteen. Se ei riitä että sellaista ei ole vielä tehty.

[Pähkäilijä]

Eipäs nyt yleistetä liikaa. Kaikki suuret kattilat on yläpaloisia. Näitä pieniä maailman laajuisestin on ehkä alle 10 % kaikista maailman kattiloista. Teholtaan ne ovat alle 1 % kaikkien kattiloiden tehosta.
Yksilöikää nyt joku, mikä estää yläpaloisen hyvän hyötysuhteen. Se ei riitä että sellaista ei ole vielä tehty.

elä Topista välitä, pellettifoorumilla hän on kehunut myymiään romutukseen tulleita yläpaloisia pellettikattiloita maasta taivaaseen...

[AnssiKo]

Nyt varmaankin oli kysymys alle 100 kW:n yläpalokattiloista. Ei kannata vetää soppaan paremmalla polttotekniikalla varustettuja liikuva-arinaisia/leijupeti ja muita vastaavia kattiloita.

Entäs sitten plasmakattilat? Mihis kohtaan palettia ne sopii? 

[Rampe]

Mutta ihan kiinnostavaa luettavaa tuo kattilavertailu. Vaikka vanha onkin, niin jotain osviittaa antaa varmasti vieläkin. Puun polttotekniikka pysynyt kuitenkin perus-asiolta samana. Tekniikkaa (sähköä) tullut toki nykyisin lisää.

Arimax 35 napannut ihan kelpo tulokset, jopa ohi Akva käänteispalon, joka taas taisi alun perin olla Kunzelin tekemä pannu?

Jämä ja Tulimax edustivat senaikaista huipputasoa. Kokonaishyötysuhde yli 75%

Jämä meni myöhemmin Kaukoralle, mutta valmistetaanko enää samalla muotilla?

Tulimaxilla olisi ollut potentiaalia kattilamarkkinoilla, jos olisi kehitelty vielä lisää (ja valmiiksi).. Pääsi vähän liian aikaisin markkinoille. Oli mm. laadullisia ongelmia, jotka kippasivat melkoisesti p*skaa niskaan valmistajalle.
Yksi esimerkki oli tuon suoralämmityskattilan varastopesä, joka olisi oikeaoppisesti pitänyt valmistaa haponkestävästä teräksestä. Mutta kun se oli ns. perus peltiä, se syöpyi puhki nopeimmillaan parissa vuodessa 

Tuolloin joitakin kattiloita ajettiin myös osatehoilla. Hyötysuhdekäppyröistä huomaa, että tehon puolitus ei vielä laske hyötysuhdetta, vaan todella pienet tehot.

[pelti]

tai sitten tuotekehitys loppui 20 vuotta sitten, ja ulkomaiset ajoivat oikealta ja vasemmalta ohi. Mutta onhan se mustavalkoinen telkkarikin ihan kiva ja samaa perustarvetta tyydyttää kuin 4k-telkku.

[Pähkäilijä]

tai sitten tuotekehitys loppui 20 vuotta sitten, ja ulkomaiset ajoivat oikealta ja vasemmalta ohi. Mutta onhan se mustavalkoinen telkkarikin ihan kiva ja samaa perustarvetta tyydyttää kuin 4k-telkku.

Suomessakin jos olisi otettu vuosituhannen alussa käyttöön EN 303-5 vaatimukset olisi kattilanvalmistuksessakin tarvittu panostaa Saksan ja Itävallan tavoin.

Vähän historian havinaa, jos sellainen kiinnostaa 

mm. klapikattiloiden käyttöominaisuudet vuodelta 1995: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/443348/vtiedote71_95.pdf?sequence=1
Joukossa mukana muutama kotimainen käänteispalokattilakin..

tuolle tasolle on Suomessa päästy 19 vuotta sitten ja siihen pääasiassa jääty jos vaikka kuuntelee tämän päivän putkimiehiä tai nuohoajia... Mielenkiintoisia käppyröitä etenkin noista etupesä ja suorapoltto kattiloista, hyötysuhde laskee kuin lehmän häntä tehoa rajoitettaessa, sivulta 20 eteenpäin. Ei se panospolttoinen käänny jatkuvapolttoiseksi vaikka monet sitä yrittävät.

[Rampe]

Suomessakin jos olisi otettu vuosituhannen alussa käyttöön EN 303-5 vaatimukset olisi kattilanvalmistuksessakin tarvittu panostaa Saksan ja Itävallan tavoin.

tuolle tasolle on Suomessa päästy 19 vuotta sitten ja siihen pääasiassa jääty jos vaikka kuuntelee tämän päivän putkimiehiä tai nuohoajia... Mielenkiintoisia käppyröitä etenkin noista etupesä ja suorapoltto kattiloista, hyötysuhde laskee kuin lehmän häntä tehoa rajoitettaessa, sivulta 20 eteenpäin. Ei se panospolttoinen käänny jatkuvapolttoiseksi vaikka monet sitä yrittävät.

Etupesällä yksi hyötysuhteen alentaja on suuri hukkalämpö. Vesivaippaa ei ympärillä, pinta-alaa kuitenkin reilusti. Harakat tykkää..
Suorapolttoisella kattilalla alle kympin kuormituksella hyötysuhde laskee melko reilusti. Toki paljonko se lisää sitten lopulta puunkulutusta vuodessa. Ei välttämättä paljoakaan.. kuka lie tietää 
Lämminvesivaraajankin hyötysuhde on huonoimmillaan pienen kulutuksen aikaan, lämpövuotoja ei voi oikein käyttää hyödyksi.

[Pähkäilijä]

Katselin omia puunkulutuslukemia ja kertoimella kilot x 3 (75% hyötysuhteella) jaettuna päivillä ja tunneilla osuu helmikuulle 2012 keskitehon tarpeeksi 6.7 kW ja jossain -30c kelissä on tarvittu 10 kW paikkeilla tehoa torpan lämpimänä pitämiseen, okt kokoluokassa mennään kait pitempiaikaisia suihkunkäyttöjä lukuunottamatta aina tyhjäkäynnillä.

Kesällä pannarissa oli luokkaa 23-24c kun varaajaa sen verran lämpimänä yläpäästä piti mitä käyttöveteen tarvitsi. Hyvin pitää olla suorapolttoinen kattila eristetty jos vähemmän lämmittää pannuhuonetta kun varaaja.

[Heater]

Kattelin vakolan testejä joissa poltin asennettu yp kattilaan oli hyötysuhteet 70-80%
Nämä oli jotain vuonna 89. Eipä nuo tuosta ole kummentuneet

[Rampe]

Katselin omia puunkulutuslukemia ja kertoimella kilot x 3 (75% hyötysuhteella) jaettuna päivillä ja tunneilla osuu helmikuulle 2012 keskitehon tarpeeksi 6.7 kW ja jossain -30c kelissä on tarvittu 10 kW paikkeilla tehoa torpan lämpimänä pitämiseen, okt kokoluokassa mennään kait pitempiaikaisia suihkunkäyttöjä lukuunottamatta aina tyhjäkäynnillä.

Kesällä pannarissa oli luokkaa 23-24c kun varaajaa sen verran lämpimänä yläpäästä piti mitä käyttöveteen tarvitsi. Hyvin pitää olla suorapolttoinen kattila eristetty jos vähemmän lämmittää pannuhuonetta kun varaaja.

No mulla on sellainen ajatus, että suoralämmitteinen kattila on oikein mitoitettu lämmitettävään kohteeseen nähden, kun kattilan max teho ja lämmitettävän kohteen max kulutus ovat hyvin lähellä toisiaan. Silloin ajellaan vain kesäaika pienellä teholla jos niin haluaa. Kattilan voi hiukan alimitoittaakin. Kovin pakkasjakso on lyhyt ja sen yli pääsee kyllä kattilaa hiukan ns. "ruuvaamalla"

Tuo okt kokoluokka meni vähän ohi. Mitä lie tarkoittaa.. Kuitenkin olen monenkokoisia taloja / rakennuksia nähnyt. Osa pieniä, osa isoja tai siltä väliltä.

[AnssiKo]

Huomautan että eikö olisi parempi ilmoittaa energiankulutus kWh ( kilowattitunteina ), niin oppineetkin ymmärtäisivät todellisen energiankulutuksen ? Tilastokäppyrätkin olisi selvempää kun on oikeat SI-yksiköt. Tehon ilmoittaminen ilman aikayksikköä ei anna mitään käsitystä energiankulutuksesta. Kilowatit eivät lämmitä. Sitten lämmittää kun lämmönlähde alkaa tuottamaan energiaa aikayksikköä kohden.

Ongelma tässä on se, että jos kW ja kWh ei yksikköinä sulle yhdessä aukene ja riitä, niin eipä sellaista määrää rautalankaakaan saada sulle toimitettua, että tää juttu sulle selkiäis.

[AnssiKo]

Voihan rähmä

Sanos muuta.